Venhokkaat
| Venhokkaat | |
|---|---|
 Helovenhokas eli heloyökkönen (Bena bicolorana) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: |
Venhokkaat Nolidae Hampson, 1894 |
| Alaheimot[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Venhokkaat (Nolidae) on yöllä tai hämärissä lentävien pienten tai keskikokoisten perhosten heimo. Maailmassa on noin 1500 lajia, joita Suomessa on tavattu kaksitoista. Suomessa tavattavat lajit kuuluvat kolmeen alaheimoon. Heimon suomenkielinen nimi viittaa toukan rakentamaan, venemäiseen kotelokehtoon.
Venhokkaat ovat ulkoisesti hyvin vaihteleva perhosryhmä, jonka lajisto on suuri erityisesti Afrikan ja Aasian trooppisilla alueilla. Tropiikin ulkopuolella lajisto keskittyy lehtimetsiin, joskin joukossa on muutama taigalaji. Perhosten siipiväli vaihtelee 16–70 mm. Siivet ovat muodoltaan usein pyöreähköt ja niiden pohjaväri on usein vihreä, keltainen, sininen tai punainen, mutta heimoon kuuluu myös harmaan- ja ruskeankirjavia lajeja. Monilla lajeilla siivet ovat voimakkaasti kuviollisia. Siivet ovat lepoasennossa kattolaskuisesti vartalon sivuilla tai alaheimossa Nolinae leveästi vartalon sivuilla. Värityksen ja eläimen muodon perusteella venhokkaita voi helposti erehtyä pitämään yökkösinä, kääriäisinä tai koisina. Sukupuolet ovat yleensä samannäköiset ja suunnilleen samankokoiset.[1]
Heimon keskeisenä yhdistävinä tuntomerkkeinä on ylösalaisin olevaa venettä muistuttava kotelokoppa, jollainen on kaikilla lajeilla, joilla kopan ulkoasu ylipäänsä tunnetaan. Muina heimoa yhdistävinä tuntomerkkeinä ovat etusiiven pitkä, tankomainen retinaculum sekä takaruumiin tyviosassa selkäpuolella leveä kaari hengitysaukon takana[2]. Keskiruumiin takaosassa on kuuloelin, jolla on vastine takaruumiin etuosassa. Kuuloelin on kuitenkin rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin varsinaisilla yökkösillä. Alaheimoissa Nolinae, Bleninae ja Collomeninae etusiiven ns. yökköstäplien kohdalla on kohollaolevien siipisuomujen muodostamia tupsuja. Pään chaetosemat ja pistesilmät puuttuvat, mutta imukärsä on hyvin kehittynyt.[1]
Aikuisen perhosen takaruumiissa on pieni äänen tuottamiseen sopiva elin. Myös kotelo kykenee tuottamaan ääntä raapimalla peräpäänsä kampamaisilla levyillä kotelokopan sisäpintaa. Toukat ovat yleensä karvattomia tai lyhytkarvaisia ja piileskelevät usein lehtien alapinnoilla.[1]
Heimoon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 1500 lajia. Palearktisella alueella lajeja on noin 150 ja Euroopassa 35.[1]
Suomessa tavatut lajit ja alaheimot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on tavattu 12 venhokaslajia, joista pari on harhailijoita.[3][4]
- Suomuvenhokkaat Nolinae
- tammivenhokas Meganola strigula
- vattuvenhokas Meganola albula (harhailija)
- tuomivenhokas Nola cucullatella
- leppävenhokas Nola confusalis
- rämevenhokas Nola aerugula
- suovenhokas Nola karelica
- Venhoyökköset Chloephorinae
- tammilaahusvenhokas Nycteola revayana
- pajulaahusvenhokas Nycteola degenerana
- poppelilaahusvenhokas Nycteola asiatica (harhailija)
- helovenhokas Bena bicolorana
- koivuvenhokas Pseudoips prasinanus
- Kääriäisyökköset Eariadinae
- kääriäisvenhokas Earias clorana
- poppelivenhokas Earias vernana[5] (harhailija)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 292–293.
- ↑ Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005 ISBN 951-31-3317-6 s. 244
- ↑ Luonnontieteellinen keskusmuseo – Suomen perhoset: Noctuoidea (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomenkielisten nimien lähteenä toimii Suomen perhostutkijain seuran venhokkaiden lajisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hyönteisfoorumi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen lajien lentoajat ja levinneisyydet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Anssi Junnila (Arkistoitu – Internet Archive)
- Norges sommerfugler (norjaksi)
- BugGuide.net (englanniksi)
- Australialaisia lajeja (englanniksi)