Pakkanen
Pakkanen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyä. Talvella, kun ei ole pakkasta, sanotaan olevan suojaa tai suojasäätä.
Ilmatieteen laitos ennustaa kireää pakkasta eri lämpötilarajoilla maan eri osiin: eteläosassa riittää −15 °C, keskiosissa −20 °C ja maan pohjoisosassa vasta alle −25 °C:n lämpötilat ovat kireää pakkasta.
Pakkasennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen pakkasennätys on –51,5 °C, joka mitattiin Kittilän Pokassa 28. tammikuuta 1999.[1] Pohjoisen pallonpuoliskon ennätyspakkanen –69,6 °C on mitattu Klinckin automaattisella sääasemalla Grönlannin keskiosan jäätiköllä (72°18'N, 40°28'W) 22. joulukuuta 1991. WMO (Maailman ilmatieteen järjestö) vahvisti kyseisen ennätyksen vuonna 2020.[2][3] Aikaisempi ennätys oli mitattu Oimjakonissa, Sahan tasavallassa (Jakutiassa) Siperiassa 6. helmikuuta 1933. Mitattu lukema oli –67,7 °C. Kyseessä on alin lämpötila missään, missä on ihmisasutusta. Maapallon pakkasennätys on Vostok-tutkimusasemalla Antarktiksella mitattu –89,2 °C.[4][5][6][7][8]
Pakkasvaroitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvesta 2011–2012 alkaen Ilmatieteen laitos on alkanut varoittaa kireästä pakkasesta riskiryhmiä, joihin kuuluvat pikkulapset, vanhukset ja pitkäaikaissairaat, erillisellä kolmiportaisella pakkasvaroituksella. Sen mukaan maan eteläosissa kireä pakkanen on –20...–25 astetta, erittäin kireä pakkanen –25...–30 astetta, sekä äärimmäisen kireä pakkanen, jolloin pakkasta tulee olla vähintään 30 astetta. Maan keskiosissa vastaavat rajat ovat kireä –25...–30, erittäin kireä –30...–35, sekä äärimmäisen kireä pakkanen, jolloin pakkasta tulee olla vähintään 35 astetta. Maan pohjoisosissa vastaavat rajat ovat kireä –30...–35 erittäin kireä –35...–40, sekä äärimmäisen kireä, jolloin pakkasta tulee olla vähintään –40 astetta.
Sanan käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On esitetty, että sana pakkanen olisi yhteydessä saamen kielen sanaan bakkas, bak'ka ’kuuma, hyvin lämmin, kuumuus’, mutta tätä yhteyttä ei ole yleisesti hyväksytty.[9]
Kovaa pakkasta voidaan kutsua tulipalopakkaseksi. Nimitys tulee ilmeisesti siitä, että kylmällä säällä lämmitetään tavallista enemmän, mikä kasvattaa tulipalojen todennäköisyyttä.[10] Sana paukkupakkanen juontaa juurensa siitä, kuinka lämpölaajenemisen johdosta talojen rakenteisiin kasaantunut jännite purkautuu kovilla pakkasilla kovana paukahduksena.
Pakkaspaukku on harvinaisempi ilmiö kuin paukkupakkaset. Tällainen pamahdus aiheutuu siitä, kun maaperässä oleva vesi jäätyy ja laajenee, mikä aiheuttaa äänen ja maaperän liikkeen. Sanomalehti Kaleva kertoi 15. tammikuuta 2016 tällaisesta tapauksesta Oulun Talvikankaalta, jossa loppiaisena 2016 koettiin jääjäristys eli pakkaspaukku. Se aiheutti halkeamia ainakin yhteen taloon ja tiehen, lehti kertoi. Paukahtava ääni kuultiin laajalla alueella, kun lämpötila putosi nopeasti.[11]
Halla tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa niin alas, että kasvit, etenkin viljelyskasvit tai sato, vaurioituvat tai tuhoutuvat.[12][13] Suomen olosuhteissa tämä tarkoittaa pakkasta. Jos tavanomaisella sääaseman lämpötilanmittauskorkeudella eli kahdessa metrissä on myös pakkasta, puhutaan yöpakkasista.
Yöpakkaset poliittisena terminä viittaa aikaan 1950-luvulla, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat kireät.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kirsi, Katri: Talven kovimmat pakkaset alkavat nyt – etelässäkin jopa -25 Yle Uutiset. 3.1.2016. Yleisradio. Viitattu 7.1.2016.
- ↑ WMO verifies -69.6°C Greenland temperature as Northern hemisphere record World Meteorological Organization. 22.9.2020. Arkistoitu 23.9.2020. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Grönlanti vei pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysennätyksen! Lähes 70 asteen ennätyspakkaset paljastuivat vuosikymmeniä myöhässä mtvuutiset.fi. 23.9.2020. Viitattu 27.12.2020.
- ↑ N.A. Stepanova: On the Lowest Temperatures on Earth (pdf) Docs.lib.noaa.gov. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 7.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Northern Hemisphere: Lowest Temperature WMO. Viitattu 7.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Maximiliano Herrera: Extreme Temperatures Around the World Mherrara.org. Viitattu 7.1.2016. (englanniksi)
- ↑ World:Lowest Temperature WMO. Viitattu 7.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Global Weather & Climate Extremes WMO. Viitattu 7.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Ulla-Maija Kulonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä, osa 2., s. 295–296. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-692-9
- ↑ Ilmatieteen laitos, Viitattu 1.2.2007.
- ↑ Jukka Harju: Pakkassää jatkuu, viikon päästä lauhtuu – Helsingissä valoista aikaa jo noin tunti enemmän kuin jouluna. Aurinko ei vielä lämmitä, mutta valoisan ajan lisääntymisen huomaa Helsingin Sanomat. 16.1.2016. Sanoma Oy. Arkistoitu 21.1.2016. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, osa 2, s. 442. Weilin + Göös. ISBN 951-35-4473-7
- ↑ Matti Sadeniemi (päätoim.): Nykysuomen sanakirja, s. 337. WSOY, 1951.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Pakkanen Wikisitaateissa
