Hyvinkään helluntaiseurakunta
| Hyvinkään Saalem-seurakunta | |
|---|---|
 |
|
 Hyvinkään helluntaikirkko. |
|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Kirkkokunta | Suomen Helluntaikirkko |
| Perustettu | 1931 |
| Pastori | Jani Rossi |
| Pääkirkko |
Palo-ojan tie 1 05810 Hyvinkää |
| Jäseniä | n. 500 |
| TV | UskoTV[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Hyvinkään helluntaiseurakunta eli Hyvinkään Saalem-seurakunta on vuonna 1931 perustettu hyvinkääläinen helluntaiseurakunta. Seurakunnan pastorina toimii Jani Rossi. Seurakunnan tilat sijaitsevat Hyvinkään Martin kaupunginosassa.[2] Seurakuntaan kuuluu noin 500 jäsentä.[3]
Hyvinkään helluntaiseurakunnan toiminta alkoi hyvinkääläisen toimittajan, Ensio Lehtosen Hyvinkäällä 1920-luvulla järjestämistä evankelioimistilaisuuksista. Lehtosen kodissa kokoontui 1930-luvun alussa toistakymmentä helluntailiikkeen jäsentä. Tuolloin ryhmä oli Helsingin Saalem-seurakunnan rukouspiiri, joka järjestäytyi seurakunnaksi vuonna 1931. Seurakunta on tukenut lähetystyötä vuosikymmenien ajan.[3]
Seurakunnan toiminnassa keskeisiä alueita ovat opetus, ylistys ja rukous. Seurakunnan toimintamuotoja ovat lapsi- ja nuorisotyö sekä Fida International ry:n kanssa yhteistyössä toteutettava lähetystyö, jota tukee seurakunnan käytetyn tavaran liike Kirjokaari. Lisäksi seurakunnassa toteutetaan organisoitua solutoimintaa, jossa on mukana noin 70 ihmistä.[4]
Hyvinkään helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa UskoTV-palvelun kautta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntailiike järjestäytyi Hyvinkäällä 1930-luvun alussa toimittaja Ensio Lehtosen johdolla. Seurakunta otti nimekseen Hyvinkään Saalem-seurakunta ja sitä johti vanhimmisto. Lehtosen muutettua Helsinkiin, seurakunnan ensimmäiseksi työntekijäksi valittiin vuonna 1933 Henrik Kuskelin.[5]
1930- ja 1940-luvuilla seurakunnan toimintamuotoihin kuuluivat saarnat, lentolehtiset ja kokoussarjat. Kesäaikaan seurakunta järjesti hengellisiä juhlia muun muassa Suojeluskuntatalossa. Evankelioimiskokouksiin varattiin tiloja Tehtaan ruokalasta, elokuvatettereista ja Ahjolta. Ensimmäiset tiedot seurakunnan lapsityöstä ovat vuodelta 1937.[5]
Seurakunta järjestäytyi yhdistykseksi 19. joulukuuta 1944 ja rukoushuoneen rakentamista varten perustettiin rakennusrahasto. Omien tilojen saaminen vuonna 1949 vakiinnutti seurakunann toimintaa. Seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 1960-luvun alkuun yli 200:aan ja 1980-luvun alkuun mennessä yli 300:aan. Nykyinen nimi otettiin käyttöön 5. helmikuuta 1967.[5]
1950-luvulla seurakunnan toimintamuotoihin tuli mukaan lähetystyö, kun seurakunta aloitti omien lähettien tukemisen. Seurakunnan lähetit tekivät työtä Aasiassa 1980-luvulle asti. Vuonna 1965 helluntaiseurakunta perusti lähetysompeluseuran ja piti ensimmäiset lähetysmyyjäisensä 1966. Vuonna 1947 seurakunta aloitti nuorisoleirityön. Leiripaikkoja ovat Sääksjääven alue Kiljavallaa sekä Rytkön leirialue Kytäjällä.[5]
Helluntaiseurakunta hankki itselleen leirikeskuksen Sykärinjärven rannalta ja 1980-luvulla seurakunnan keskeisiin toimintamuotoihin kuuluivat lapsi- ja nuorisotyö sekä kokoukset ja lähetyspiirit. Vuodesta 1978 lähtien seurakunta organisoi Sydäntalven Nuoriospäiviä. Vuonna 1977 seurakunnan yhteyteen perustettiin kristillinen kirja- ja äänitemyymälä.[5]
Toimitilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuaikoina seurakunta kokoontui vaihtuvissa paikoissa. Vuonna 1949 seurakunnan vakituiseksi kokoushuoneeksi vuokrattiin entinen verstas Helenenkadun varresta. Rukoushuone kunnostettiin talkoin ja vihittiin käyttöön 20. maaliskuuta 1949. Vuonna 1954 seurakunta vuokrasi tontin Sähkökatu 14:stä ja ryhtyi rakentamaan rukoushuonetta 1955. Sähkökadun rukoushuone vihtiiin käyttöön 20. toukokuuta 1956 ja taloa laajennettiin 1960-luvun lopulla. Seurakunta lunasti tontin omaksi vuonna 1972.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Junnila, Olavi: Hyvinkään seudun historia. Hyvinkään kaupunki, 1989.