Liivinmaan kuvernementti
| Liivinmaan kuvernementti Лифляндская губерния (ven.) Vidzemes guberņa (lat.) Liivimaa kubermang (vir.) Livländisches Gouvernement (saks.) |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
.svg) Liivinmaa Venäjän kartalla vuonna 1914. |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 1721 |
| Lakkautettu | 1918 (Brest-Litovskin rauhassa) |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Riika |
| Väkiluku (1897) | 1 299 365 |
| Kielet | latvia, viro, venäjä, saksa |
Liivinmaan kuvernementti (ven. Лифля́ндская губе́рния, Lifljandskaja gubernija, saks. Gouvernement Livland, vir. Liivimaa kubermang, latv. Vidzemes guberņa) oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti), joka käsitti nykyisen Etelä-Viron sekä Pohjois- ja Keski-Latvian.[1] Liivinmaan kuvernementti oli yksi Venäjän kolmesta Itämerenmaakunnasta.
Ennen suurta Pohjan sotaa Liivinmaan alue jakautui Ruotsin (Liivinmaan kuvernementti) ja Puolan (Puolan Liivinmaa) kesken. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi ja Puola menettivät alueen Venäjälle jo vuonna 1710, mutta alueen hallinnan siirtyminen vahvistettiin vasta vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Ruotsin hallintojärjestelmä jäi alueella voimaan, samoin baltiansaksalaisen aateliston erioikeudet ja luterilaisuus. Venäläistämiskausi alkoi 1880-luvulla, jolloin venäjän kieli julistettiin ainoaksi viralliseksi kieleksi ja maalaisväestöä koetettiin käännyttää ortodoksiseen uskoon.
Kuvernementin pääkaupunki oli Riika, ja kuvernementin nimi oli aluksi Riian kuvernementti vuosina 1712–1796. Tarton kihlakunta kuului Pietarin kuvernementin alaisuuteen vuosina 1713–1722, ennen kuin se liitettiin Liivinmaan kuvernementtiin.
Liivinmaan kuvermenentti käsitti yhdeksän kihlakuntaa (vir. kihelkond, latv. draudze, saks. Kirchspiel) eli ujestia. Kihlakunnista ja niiden hallintokeskuksista venäjän kielessä käytetyt nimet perustuivat näiden saksankielisiin paikannimiin. Edellä olevassa luettelossa on käytetty kaupunkien nykyisiä nimiä. Suluissa ovat kihlakuntien hallintokeskukset:[2][3][1]
| Kihlakunta | Hallintokeskus |
|---|---|
| Cēsisin kihlakunta | Cēsis |
| Pärnun kihlakunta | Pärnu |
| Riian kihlakunta | Riika |
| Saarenmaan kihlakunta | Kuressaare |
| Tarton kihlakunta | Tartto |
| Valgan kihlakunta | Valga |
| Valmieran kihlakunta | Valmiera |
| Viljandin kihlakunta | Viljandi |
| Võrun kihlakunta | Võru |
Liivinmaan kuvernementin pohjoisosat yhdistettiin kansallisin perustein Vironmaan kuvernementtiin 12. huhtikuuta 1917, ja alueen nimeksi tuli Viron autonominen kuvernementti. Alue julistautui itsenäiseksi 23. päivänä helmikuuta 1918.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lifljandskaja gubernija (Лифляндская губерния) (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907.. Viitattu 13.6.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 13.6.2024. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 13.6.2024. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liivinmaan kuvernementti Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
