Kaunasin kuvernementti
| Kaunasin kuvernementti Ковенская губерния Kauno gubernija |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
 Kaunasin kuvernementti (lohenpunaisella) ja sen naapurit. |
|
| Perustettu | 1843 |
| Lakkautettu | 1915 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kaunas (Kovno) |
| Pinta-ala (35 315,5 neliövirstaa[1]) | 40 191,2 km² |
| Väkiluku (1897) ([1]) | 1 544 564 |
Kaunasin kuvernementti (liett. Kauno gubernija, ven. Ко́венская губе́рния, Kovenskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1843–1915. Se lohkaistiin Vilnan kuvernementin alueesta.
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Kaunasin kuvernementin asukasluku oli 1 544 564 henkeä ja pinta-ala 35 315,5 neliövirstaa eli nyky-yksiköissä 40 191,2 neliökilometriä. Väestöstä 90,7 prosenttia (1 401 420 as.) asui maaseudulla ja 9,3 prosenttia (143 144 as.) kaupungeissa.[1]Tätä aiemmin asukasluku oli 969 369 (1857) ja kuvernementin loppuvuosina 1 857 100 (1914).
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Kaunas (Kovno) (70 920 as.). Vuonna 1897 Kaunasin kuvernemenissä oli kaikkiaan seitsemän kihlakuntaa oheisen taulukon kuvaaman jaon mukaisesti: [1][2]
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Kaunasin kihlakunta | 3 534,2 | 227 431 | Kaunas (70 920 as.) |
| Panevėžysin kihlakunta | 5 451,5 | 222 881 | Panevėžys (12 968 as.) |
| Raseiniain kihlakunta | 5 689,0 | 235 362 | Raseiniai (7 455 as.) |
| Šiauliain kihlakunta | 6 072,1 | 237 934 | Šiauliai (16 128 as.) |
| Telšiain kihlakunta | 4 654,0 | 183 351 | Telšiai (6 205 as.) |
| Ukmergėn kihlakunta | 5 145,5 | 229 118 | Ukmergė (13 532 as.) |
| Zarasain kihlakunta | 4 769,2 | 208 487 | Zarasai (6 359 as.) |
| Kaunasin kuvernementti Yhteensä |
35 315,5 | 1 544 564 |
Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: liettualaiset 37,2%, samogiitit 28,8%, juutalaiset 13,7%, puolalaiset 9,0%, (iso)venäläiset 4,7%, valkovenäläiset 2,4%, latvialaiset 2,3%, saksalaiset 1,4%, ukrainalaiset 0,1% ja muut 0,2%.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ Kovenskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaunasin kuvernementti Wikimedia Commonsissa
- Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 27.3.2014. (venäjäksi)
