Vilnan kuvernementti
| Vilnan kuvernementti ven. Виленская губерния liett. Vilniaus gubernija puol. Gubernia Wileńska |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Aluepiiri | Luoteinen aluepiiri |
| Kenraalikuvernementti | Vilnan kenraalikuvernementti |
| Perustettu | 1795 |
| Liettuan kuvernementin osa | 1796-1801 |
| Lakkautettu | 1915 |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | kuvernementti |
| – hallinnollinen keskus | Vilna |
| – Vilnan kenraalikuvernööri | katso artikkeli |
| Pinta-ala ( neliövirstaa (1897)[1]) | km² |
| Väkiluku (1897) ([1]) | 1 544 564 |
Vilnan kuvernementti (ven. Виленская губерния, Vilenskaja gubernija, liett. Vilniaus gubernija ja puol. gubernia Wileńska) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa nykyisen Liettuan ja Valko-Venäjän alueella. Kuvernementti perustettiin Puolan kolmannen jaon seurauksena. Hallinnollisesti kuvernementti oli osa Vilnan kenraalikuvernementtia ja kuului keisarikunnan Luoteiseen aluepiiriin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilnan- ja Hrodnan kuvernementit perustettiin Puolan kolmannen jaon (1795) jälkeen. Vain vuotta myöhemmin, joulukuussa 1796, kuvernementit yhdistettiin yhdeksi Liettuan kuvernementiksi Venäjän keisari Paavali I:n määräyksestä. Yhdistäminen jäi lyhytaikaiseksi, sillä syyskuussa 1801 keisari Aleksanteri I määräsi Liettuan kuvernementin jaettavaksi jälleen kahtia Vilnan ja Hrodnan kuvernementteihin.[2] Vuonna 1801 Vilnan kuvernementtiin perustettiin aiemman yhdentoista kihlakunnan lisäksi 12. kihlakunta (Zarasai).
-
Vilnan kuvernementti Puolan 3. jaon (1795) jälkeen, ennen vuotta 1843. Vaalean vihreä alue= Vilnan kuvernementti. Vuosina 1796–1801 Vilnan ja Hrodnan kuvernementti (vaaleanpunainen alue) oli kuitenkin yhdistetty Liettuan kuvernementiksi. -
Liettuan alueellinen jako Venäjän keisarikunnan aikana 1843(1867)–1914. Vaalean vihreä alue= Vilnan kuvernementti, lohenpunainen= Kaunasin kuvernementti, vaalean keltainen= Suwałkin kuvernementti (1867-) ja harmaa= Itä-Preussi.
-
Vilnan kuvernementti 1821. -
Vilnan kuverementti ja sen seitsemän kihlakuntaa vuonna 1897.
.jpg)
Suurempi aluemuutos toteutettiin vuonna 1843. Vilnan kuvernementin alue pieneni huomattavasti, kun siitä lohkaistiin Kaunasin kuvernementti. Uuteen Vilnan kuvernementtiin liitettiin kihlakuntia muista kuvernementeista: Minskin kuvernementista Vilnaan liitettiin Vileika ja Dzisna sekä Hrodnan kuvernementista Lida.[3] Vuonna 1867 perustettiin Suwałkin kuvernementti.
Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan Vilnan kuvernementissa oli seitsemän kihlakuntaa. Kihlakunnat ja niiden asukasmäärät käyvät ilmi oheisesta taulukosta.[1]
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Disnan kihlakunta | 5 078,2 | 204 923 | Disna (Dzisna, 6 756 as.) |
| Lidan kihlakunta | 4 926,1 | 205 767 | Lida (9 323 as.) |
| Ošmjanyn kihlakunta | 6 050,1 | 233 559 | Ošmjany (Ašmjany, 7 214 as.) |
| Švenčionysin kihlakunta | 4 593,8 | 172 231 | Švenčionys (6 025 as.) |
| Trakain kihlakunta | 5 151,1 | 203 401 | Trakai (3 240 as.) |
| Vileikain kihlakunta | 5 591,2 | 208 013 | Vileika (3 560 as.) |
| Vilnan kihlakunta | 5 434,8 | 363 313 | Vilna (154 532 as.) |
| Vilnan kuvernementti Yhteensä |
36 825,3 | 1 591 207 | Vilna |
Nämä alueet säilyivät vuoden 1843 jälkeen muuttumattomina ensimmäiseen maailmansotaan asti (1915). Tällöin Saksan keisarikunnan Baltian miehityshallinto Ober Ost otti osan Venäjän keisarikunnan läntisimmistä kuvermenteista hallintaansa. Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa kuvernementin alue siirtyi Puolalle, ja vuonna 1923 Vilnan voivodikunta perustettiin.lähde?
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1834 kuvernementissa asui noin 789 000 asukasta.[4] Väkiluku kasvoi 1800-luvulla voimakkaasti, mutta Vilnan kuvernementin rajat myös muuttuivat oleellisesti.
Vuonna 1897 rajoiltaan muuttuneen kuvernementin väkiluku oli 1,591 miljoonaa. Väestöstä 87,6% (1 393 200 as.) asui maaseudulla ja 12,4% (198 007 as.) kaupungeissa. Kaupungeista suurin oli runsaan 154 000 asukkaan Vilna. [1] Kuvernementin väentiheys oli tuona vuonna 37 asukasta per neliökilometri.[4]
Valkovenäläiset muodostivat vuonna 1897 enemmistön 56,1 prosentin väestöosuudellaan (äidinkielensä mukaan ryhmitelty kuvernementin väestö). Muita kieliryhmiä olivat liettualaiset (17,6 %), juutalaiset (12,7 %), puolalaisia (8,2 %), venäläiset (4,9 %) ja saksalaiset (0,3 %). Joku muu äidinkieli oli 0,3 prosentilla väestöstä. [5][6]
Vilnan kenraalikuvernöörit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilnan kenraalikuvernööri hallitsi Vilnan kuvernementin lisäksi joitain naapurialueita. Esimerkiksi vuosina 1794-1796 kenraalikuvernööri vastasi Slonimin ja Vilnan kuvernementeista, 1796-1801 Liettuan kuvernementista, vuosina 1801-1831 Vilnan ja Hrodnan kuvernementeista.
- Nikolai Repnin (1794–1797)
- Mihail Kutuzov (1799–1801)
- Levin August von Bennigsen (1801–1806)
- Aleksandr Korsakov (1806–1830)
- Mihail Muravjov-Vilenski (1863–1865)
- Konstantin von Kaufman (1865–1866)
- Aleksandr Potapov (1868–1874)
- Eduard Totleben (1880–1884)
- Pjotr Svjatopolk-Mirski (1902–1904)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ Antanas Kulakauskas: Administracinės reformos Gimtoji istorija. Elektroninės leidybos namai ISBN 9986-9216-9-4 (liettuaksi). Viitattu 11.6.2012.
- ↑ Sužiedėlis, Simas: "Administration" Encyclopedia Lituanica I, s. 17-21. Boston, Massachusetts: Juozas Kapočius, 1970–1978. LCC 74-114275. (englanniksi)
- ↑ a b Vaitiekūnas, Stasys: Lietuvos gyventojai: Per du tūkstantmečius, s. 79, 92. Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2006. ISBN 5-420-01585-4 (liettuaksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ Meyers Konversations-Lexikon, 6. painos, s. 655-656. Leipzig ja Wien. Määritä julkaisija! (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 26.3.2014. (venäjäksi)
