Alfa Centauri

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Rigil Kentaurus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tähtijärjestelmää. Videopelistä kertoo artikkeli Sid Meier’s Alpha Centauri.
Alfa Centauri A/B[1][2]
ESOn Digitalized Sky Survey 2 -projektissa muodostettu kuva Alfa Centaurista ympäristöineen
ESOn Digitalized Sky Survey 2 -projektissa muodostettu kuva Alfa Centaurista ympäristöineen
Bayerin designaatio Alfa Centauri (α Cen)[3]
HD-designaatio HD 128621[3]
Muut designaatiot

Rigil Kentaurus (Rigil Kent), Toliman[4][5]
FK5 538, CP(D)-60°5483, GC 19728, CCDM J14396-6050, SAO 252838[3]

α Cen A: GJ 559 A, HIP 71683, HR 5459, LHS 50, PLX 3309[1]

α Cen B: GJ 559 B, HIP 71681, HR 5460, LHS 51,[2]
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus A: −0,01 / B: 1,33[4] mv
Valovoima A: 1,519 / B: 0,500[6] aurinkoa
Spektriluokka A: G2 V / B: K1 V[4]
Lämpötila A: 5790 / B: 5260[6] K
Massa A: 1,100 / B: 0,907[6] M☉
Säde A: 1,227 / B: 0,865[6] R☉
Muuttujatyyppi Ei
Metallipitoisuus A: 151 / B: 160[6] % Aurinko
Ikä 4,850 miljardia vuotta[6]
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Kentauri
Rektaskensio (J2000) 14h 39m 36,204s[3]
Deklinaatio (J2000) -60° 50′ 08,23″[3]
Etäisyys 4,36 vv (1,34 pc)[7]
Parallaksi 742[3] mas
Säteisnopeus −22,3[3] km/s
Ominaisliike RA: −3608, dec: 686[3] mas/v
Näkyy leveysasteiden 25° N
ja 90° S välillä.

{{{alt}}}
Alfa Centaurin sijainti Kentaurin tähdistössä

Alfa Centauri (α Cen tai α Centauri, suom. myös Alfa Kentauri) on Kentaurin tähdistön kirkkain ja yötaivaan kolmanneksi kirkkain tähti[7][8] ja samalla aurinkokuntaa lähimpänä, 4,36 valovuoden (1,34 pc) päässä, oleva vieras tähtijärjestelmä.[7][9] Alfa Centauri ei ole yksittäinen tähti, vaan kaksoistähti, joka koostuu auringonkaltaisesta, keltaisesta Alfa Centauri A:sta ja pienemmästä, oranssista Alfa Centauri B:stä.[9] Alfa Centauri A:n näennäinen kirkkaus on −0,01 ja B:n 1,33.[4]

Tähtijärjestelmässä on myös mahdollinen kolmas komponentti, punainen kääpiötähti Proxima Centauri, joka ei välttämättä ole gravitaationaalisesti sitoutunut kiertämään kahta muuta tähteä. Sen näennäinen kirkkaus on vain 11,01.[7][9] Proxima Centauri on aurinkokuntaa lähin yksittäinen tähti: sen etäisyys Auringosta on 4,22 valovuotta.[7]

Alfa Centauri A ja B kiertävät toisiaan 3,6 miljardin kilometrin etäisyydellä. Tämä vastaa planeetta Uranuksen etäisyyttä Auringosta. Tähtien kiertoaika on lähes tasan 80 vuotta.[6] Proxima Centaurin etäisyys pariin on huomattavasti suurempi, 1 892 miljardia kilometriä. Mikäli se kiertää paria, sen kiertoaika olisi noin 500 000 vuotta.[7]

Tähtijärjestelmästä on löydetty myös kaksi eksoplaneettaa. 16. lokakuuta 2012 Alfa Centauri B:tä kiertämästä havaittiin mahdollisesti noin Maan massainen planeetta, Alfa Centauri Bb. Se oli siihen mennessä lähin löydetty eksoplaneetta. Planeetta kiertää emotähteään hyvin lähellä, vain 6 miljoonan kilometrin päässä 3,2 päivän kiertoajalla. Tämän vuoksi uskotaan, että planeetta on elämälle sopimaton laavaplaneetta, jonka tyypillinen pintalämpötila on noin 1 200 °C.[10][11][9] Myöhemmin löytöä on epäilty, ja 10. heinäkuuta 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan planeettaa ei välttämättä ole olemassa. Varmuutta asiasta ei ole vielä saatu.[12]

Elokuussa 2016 löydettiin Proxima Centauria kiertävä Proxima Centauri b, joka on lähin löydetty eksoplaneetta. Sen arvellaan olevan elinkelpoisella vyöhykkeellä.[13]

Nimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin tähden käytetty nimi on sen Bayerin designaatio, Alfa Centauri, joka joskus suomennetaan myös Alfa Kentauriksi. Toisin kuin suurin osa taivaan kirkkaimmista tähdistä, Alfa Centauri tunnetaan parhaiten designaatiolla. Tähden vaihtoehtoisista nimistä tunnetuin lienee Rigil Kentaurus (Rigel Kentaurus). Nimi tarkoittaa ”kentaurin jalkaa” ja viittaa tähden sijaintiin Kentaurin tähdistössä. Toinen vaihtoehtoinen nimi, Toliman, tarkoittaa ”viiniköynnöstä”.[14]

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alfa Centauria ei voi nähdä Suomesta, sillä se sijaitsee syvällä eteläisellä taivaanpallolla. Tähti on näkyvissä leveysasteiden 25° N ja 90° S välillä, ja sen sijainti on noin 15° itään Etelän ristin tähdistöstä.[14]

Koska Alfa Centauri on lähellä Aurinkoa, lähes kaikki tähtikuviot näyttäisivät Alfa Centaurista katsottuna suunnilleen samalta kuin täältä katsottuina. Aurinko olisi melko kirkas yötaivaan tähti (näennäinen kirkkaus –0,63). Se muodostaisi yhden lisäsakaran Kassiopeian tähdistöön sijoittumalla vasemman puolen äärimmäisestä tähdestä alaviistoon. Tämä sijainti on Alfa Centaurin koordinaattien vastakohta taivaanpallolla.[15][16]

Alfa Centaurista nähtynä Aurinko sijoittuisi Kassiopeian tähdistöön.
Maasta nähtynä Alfa Centaurin rata näyttää olevan kallellaan, ja todellista kapeampi soikio.

Järjestelmän ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestelmän kaksi päätähteä Alfa Centauri A ja B muodostavat kaksoistähden. Ne kiertävät yhteistä massakeskipistettä 3,6 miljardin kilometrin päässä toisistaan, ja niiden kiertoaika on 80 vuotta.[6]

Alfa Centauri A

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alfa Centauri A on kaksoistähden ensisijainen komponentti. Se on kellertävä, hieman Aurinkoa suurempi ja kirkkaampi pääsarjan tähti. Tähden massa on noin 10 %, säde noin 23 % ja valovoima noin 53 % Auringon vastaavaa suurempi. Sen spektriluokka on G2 V (sama kuin Auringolla) ja näennäinen kirkkaus −0,01, mikä tekee siitä yötaivaan neljänneksi kirkkaimman yksittäisen tähden. Tähden pintalämpötilaksi on arvioitu 5 790 K.[4][6] Vuonna 1991 tähden kiertoajaksi akselinsa ympäri arvioitiin 28,8 ± 2,5 päivää. Uudemmat mittaukset kuitenkin viittaavat lyhyempään 22,5 ± 5,9 päivän kiertoaikaan.[17]

Alfa Centauri B

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alfa Centauri B on kumppaniaan pienempi ja kaksoistähden toissijainen komponentti. Se on oranssin värinen, hieman Aurinkoa pienempi ja himmeämpi tähti. Tähden massa on noin 91 %, säde noin 87 % ja valovoima noin 50 % Auringon vastaavasta. Sen spektriluokka on K1 V ja näennäinen kirkkaus 1,33.[4][6]

Eksoplaneetta Alfa Centauri Bb

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Planeetta
(tähdestä lukien) 		Massa
(MJ) 		Kiertoaika
(d) 		Etäisyys
(AU) 		Eksentrisyys
(radan soikeus)
b 0,0036 (± 0,0003)[18] 3,2357 (± 0,0008)[18] 0,04[18] –

Euroopan eteläinen observatorio ilmoitti 16. lokakuuta 2012, että noin Maan massaisen planeetan oli havaittu kiertävän Alfa Centauri B:tä. Löytö tehtiin säteisnopeusmenetelmällä eli havainnoimalla planeetan vetovoiman aiheuttamaa tähden säteisliikkeen vähäistä heilumista. Nimen Alfa Centauri Bb saanut planeetta oli Maata lähin löydetty eksoplaneetta ennen Proxima Centauri b:n löytymistä.[19][9]

Planeetan massan alarajaksi arvioitiin 1,13 Maan massaa. Se kiertää emotähteään hyvin lähellä, noin 0,04 AU:n (6 miljoonaa km) päässä 3,2 päivän kiertoajalla, ja siksi arvioidaan, että planeetta on elämälle sopimaton laavaplaneetta. Planeetan pintalämpötila on noin 1 200 °C, eli korkeampi kuin yhdelläkään aurinkokunnan planeetoista.[19][10]

Proxima Centauri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Proxima Centauri
Alfa Centaurin tähtien sekä Auringon koot ja värit vertailussa (eivät toistu täysin oikeanlaisina).

Proxima Centauri on himmeä punainen kääpiötähti noin 0,29 valovuoden (13 000 AU) päässä Alfa Centauri AB:stä. Se sijaitsee 4,22 valovuoden päässä Auringosta ja on Linnunradan aurinkokuntaa lähinnä oleva yksittäinen tähti. Sen näennäinen kirkkaus on vain 11,01, joten se ei näy paljaalla silmällä. Tähden absoluuttinen kirkkaus, 15,45, on vain pieni osa Auringon absoluuttisesta kirkkaudesta.[20][7][9]

Proxima Centauri on huomattavasti Alfa Centauri A:ta ja B:tä pienempi. Sen massa on noin 12 % ja säde 14 % Auringon vastaavista. Tähden lämpötilaksi on arvioitu 3 040 K, ja sen spektriluokka on M6 Ve.[6][21]

On todennäköistä, että Proxima Centauri on gravitationaalisesti sitoutunut kiertämään Alfa Centauri AB:tä. Tähteä kutsutaankin joskus nimellä Alfa Centauri C.[20][22] Jos näin on, tähden kiertoaika AB:n ympäri on 0,5–2 miljoonaa vuotta.[20] Sitoutumista puoltaa se, että toisiaan lähellä olevat Proxima ja kaksoistähti liikkuvat samansuuntaisesti ja samankaltaisella nopeudella avaruuden läpi; liikkeiden samankaltaisuus on epätodennäköisesti vain sattumaa.[22] Vaihtoehtoisesti Proxima voisi olla hyperbolisella (avoimella) radalla kaksoistähden ohi ja poistua sen läheisyydestä joskus tulevaisuudessa. Täyttä varmuutta asiasta ei ole vielä saatu.[20][22]

Eksoplaneetta Proxima Centauri b

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proxima Centauria kiertää elokuussa 2016 löydetty eksoplaneetta, Proxima Centauri b. Planeetta on Maata lähin koskaan löydetty eksoplaneetta sekä myös eräs pienimmistä tunnetuista eksoplaneetoista.

Ominaisliike

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alfa Centaurin ominaisliike on melko suuri.[23] Se on 3,678 kaarisekuntia vuodessa.[24]

Alfa Centaurin säteisnopeus on noin 22,3 km/s Aurinkoa kohti.[3] Sen on arvioitu käyvän lähimpänä Aurinkoa 27 700 vuoden kuluttua, jolloin sen etäisyys olisi 3,26 valovuotta ja näennäinen kirkkaus −0,86. Taivaan kirkkainta tähtijärjestelmää siitä ei kuitenkaan koskaan tule. Tämän jälkeen Alfa Centauri alkaa etääntyä Auringosta, eikä ole enää nähtävissä paljain silmin 100 000 vuoden kuluttua.[23]

Tutkimuksen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset havainnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Alfa Centauri on Aurinkoa lähin tähtijärjestelmä ja nähtävissä paljain silmin, se on ollut tärkeä tutkimuskohde kautta tähtitieteen historian. Alfa Centauri onkin tunnettu mahdollisesti jo vuosituhansien ajan. Joulukuussa 1689 tähden tunnisti ensimmäisen kerran kaksoistähdeksi jesuiittapappi Jean Richaud Puducherryssä, Intiassa.[25] Kaksoistähden tarkempia ominaisuuksia tutki vuonna 1752 ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille, joka onnistui muun muassa arvioimaan tähtien sijainnit suhteessa toisiinsa. Havaintonsa hän teki Hyväntoivonniemeltä pienellä linssikaukoputkella.[7][25] Ensimmäiset mikrometrihavainnot puolestaan teki John Herschel vuonna 1834, ja vuonna 1848 Alfa Centauri oli jo tunnistettu Aurinkoa lähimmäksi kirkkaaksi tähdeksi.[25]

Huomattavasti himmeämmän Proxima Centaurin löysi skotlantilainen Robert T. A. Innes tutkiessaan tähtien ominaisliikettä vuonna 1915. Myös hän teki havaintonsa Hyväntoivonniemeltä, vaikkakin tehokkaimmin varustein. Innes havaitsi tähden olevan lähempänä Aurinkoa kuin kaksoistähtipari.[7][25]

Eksoplaneettojen etsintä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteilijan näkemys planeetta Alfa Centauri Bb:stä.

Vuonna 2008 planeettatutkija Gregory Laughlin kollegoineen esitti Alfa Centaurin kaksoistähtijärjestelmän ja erityisesti Alfa Centauri B:n olevan lupaava kohde Maan kokoluokkaa olevien eksoplaneettojen löytämiseksi.[26][9] Havainnointiin kuluva aika olisi noin 3–5 vuotta.[26][27][28] Havaintomenetelmä olisi säteisnopeusmenetelmä, jolloin noin 200 sekunnin välein koottaisiin spektrejä, joista sitten laskettaisiin keskiarvojen perusteella mahdollisen planeetan vaikutus tähteen.[29] Myöhemmin tietokoneella tehdyssä koemallinnuksissa todettiin, että säteisnopeushavainnoista voitaisiin erottaa vain 0,6 Maan massainen planeetta. Maan massainen planeetta heiluttaisi Alfa Centauria noin 0,1 m/s, joka on hyvin pieni nopeus.[30]

Alfa Centaurin spektristä tehtäviä säteisnopeushavaintoja häiritsee muun muassa se, että spektrissä esiintyy myös itse tähdestä (ei mahdollisesta planeetasta) johtuvia muutoksia. Javiere Guedesin tekemien tietokonemallinnosten mukaan joiden mukaan Alfa Centauri B:lle syntyisi 1–4 noin kahden Maan massaista eksoplaneettaa 0,5–1,5 AU:n etäisyydelle tähdestä (suunnilleen sama kuin sisäplaneettojen etäisyys aurinkokunnassamme). Esimerkiksi kaksi viidestä simulaatiosta sisälsi planeettoja selvästi elinkelpoisella vyöhykkeellä, ja toiset kaksi viidestä elinkelpoisen vyöhykkeen rajoilla.[28]

Vuonna 2008 planeettojen etsinnän aloitti kaksi tutkijaryhmää: Debra Fischerin johtama ryhmä chileläisellä CTOS-observatoriolla ja Michel Mayorin ja Stéphane Udryn johtama ryhmä Euroopan eteläisellä observatoriolla. Vuonna 2009 etsintään liittyi myös ryhmä Mount Johnin observatoriolla.[31]

16. lokakuuta 2012 Euroopan eteläinen observatorio ilmoitti, että noin Maan massaisen planeetan oli havaittu kiertävän Alfa Centauri B:tä. Havainto sai osakseen myös epäilyä, ja 10. heinäkuuta 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan planeetta ei välttämättä ole olemassa. Kysymys on edelleen avoin.[12]

Ensimmäiset merkit Proxima Centauria kietävästä planeetasta havaitsi Mikko Tuomi, joka työskentelee Britanniassa Hertfordshiren yliopistossa. Hän päätteli asian arkistotiedoista, jotka koskevat Proxima Centaurin liikkumista.[32] Vahvistaakseen uuden eksoplaneetan mahdollisen löydön ESO käynnisti Pale Red Dot -hankkeen tammikuussa 2016.[33] 24.8.2016 Proxima Centauri b:n olemassaolo vahvistettiin Euroopan eteläisessä observatoriossa, ja tutkimusryhmää johti Guillem Anglada-Escudé Queen Maryn yliopistosta. Löytö raportoitiin Naturessa. Mittaukset suoritettiin käyttämällä kahta spektrografia, HARPSia La Sillan observatoriossa ja erittäin isolla teleskoopin UVESia. Virheellisen positiivisen tuloksen todennäköisyys on pienempi kuin yksi kymmenestä miljoonasta.

Uutiset ESO:n löydöstä vuotivat Der Spiegelille, joka julkaisi sen 12.8.2016, ja huhu levisi nopeasti.[34] Euroopan eteläinen observatorio kiisti osallisuutensa vuotoon ja kieltäytyi kommentoimasta löytöä ennen virallista ilmoitusta 24.8.2016.[35]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b HR 5459 -- Star in double system SIMBAD. Centre de données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b HR 5460 -- Star in double system SIMBAD. Centre de données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i alf Cen -- Double or multiple star SIMBAD. Centre de données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Hoffeit et al.: The stars of Centaurus 1991. Yalen yliopisto. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Alfa Centauri Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Viitattu 28.12.2013.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k Kervella, Pierre ja Thevenin, Frederic: A Family Portrait of the Alpha Centauri System 15.3.2003. Euroopan eteläinen observatorio. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i Alpha Centauri 3 solstation.com. Sol Company. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  8. ↑ The Brightest Stars in the Hipparcos Catalogue 1.7.2007. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g Darling, David: Alpha Centauri Internet Encyclopedia of Science. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  10. ↑ a b Nummila, Sakari: Historiallinen planeettalöytö - Alfa Kentaurilla on laavaplaneetta Tähdet ja avaruus. 17.10.2012. Viitattu 22.7.2013.
  11. ↑ Wall, Kile: Discovery! Earth-Size Alien Planet at Alpha Centauri Is Closest Ever Seen Space.com. 16.10.2012. Viitattu 22.7.2013. (englanniksi)
  12. ↑ a b Hatzes, Artie: Radial Velocity Detection of Earth-mass Planets in the Presence of Activity Noise: The Case of Alpha Centauri Bb The Astrophysical Journal. 21.5.2013. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Chang, Kenneth: One Star Over, a Planet That Might Be Another Earth New York Times. 24.8.2016. Viitattu 3.9.2016. (englanniksi)
  14. ↑ a b Fisher, Mark: Alpha Centauri eSky. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  15. ↑ Arkistoitu kopio telescopium.org. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  16. ↑ Arkistoitu kopio 3.12.2007. EarthSky. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  17. ↑ Bazot et al.: Asteroseismology of alpha Cen A. Evidence of rotational splitting (Sivu 8) Astronomy & Astrophysics. 12.7.2007. Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  18. ↑ a b c Zolotukhin, Ivan: Planet alf Cen B b The Extrasolar Planet Encyclopedia. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  19. ↑ a b Dumusque et al.: An Earth mass planet orbiting Alpha Centauri B Nature. 17.10.2012. Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  20. ↑ a b c d Darling, David: Proxima Centauri (Gliese 551) Internet Encyclopedia of Science. Viitattu 30.12.2013. (englanniksi)
  21. ↑ V* V645 Cen -- Flare Star SIMBAD. Centre de données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 30.12.2013. (englanniksi)
  22. ↑ a b c Matthews, Robert ja Gilmore, Gerard: Is Proxima really in orbit about Alpha CEN A/B? Monthly Notices of the Royal Astronomical Society. Maaliskuu 1993. Viitattu 30.12.2013. (englanniksi)
  23. ↑ a b Alpha Centauri constellation-guide.com. 6.7.2014. Viitattu 5.10.2014. (englanniksi)
  24. ↑ Alpha Centauri scientificlib.com. 20.11.2014. (englanniksi)
  25. ↑ a b c d James 2013, luku 7
  26. ↑ a b Guedes et al.: Formation and Detectability of Terrestrial Planets around α Centauri B The Astrophysical Journal. 1.7.2008. Viitattu 8.10.2010. (englanniksi)
  27. ↑ Earth-like planet that supports life could be circling Sun's nearest neighbour Daily Mail. Viitattu 8.10.2010. (englanniksi)
  28. ↑ a b Tähdet ja avaruus 3/2008, s. 32
  29. ↑ Tähdet ja avaruus 3/2008, s. 32–36
  30. ↑ Tähdet ja avaruus 3/2008, s. 33
  31. ↑ Gilster, Paul: New Search for Centauri Planets Begins centauri-dreams.org. 2.12.2009. Viitattu 8.10.2010. (englanniksi)
  32. ↑ Aron, Jacob: Proxima b: Closest Earth-like planet discovered right next door New Scientist. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  33. ↑ Follow a Live Planet Hunt! European Southern Observatory. 12.1.2016. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  34. ↑ Scientists to unveil new Earth-like planet: report phys.org. 12.8.2016. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  35. ↑ Williams, Matt: Earth-Like Planet Around Proxima Centauri Discovered Universe today. 17.8.2016. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kentaurin tähdistö (Centaurus) » luettelo tähdistä, luokka
Tähdet

α Cen A, β Cen, α Cen B, θ Cen, γ Cen, ε Cen, η Cen, ζ Cen, δ Cen, ι Cen, λ Cen, κ Cen, ν Cen, μ Cen, φ Cen, τ Cen, υ1 Cen, π Cen, HD 117440, σ Cen, ρ Cen, HD 129116, ψ Cen, HD 129456, 2 Cen, 1 Cen, HD 111968, ξ2 Cen, HD 102776, HD 125288, 3 Cen A, HD 111915, υ2 Cen, χ Cen, V761 Cen, V863 Cen, B Cen, J Cen, HD 116243, V831 Cen, A Cen, HD 110073, M Cen, HD 110458, HD 113703, 4 Cen, G Cen, ξ1 Cen, HD 111597, HD 129685, Q Cen, F Cen, K Cen, ο1 Cen, HD 115310, ο2 Cen, HD 119921, H Cen, C2 Cen, N Cen, D Cen, HD 107832, ω Cen, E Cen, HD 108541, C3 Cen, HD 120987, C1 Cen, HD 108114, 3 Cen B, R Cen, 89 Cen, T Cen, HD 114729, HD 117618, HD 117207, HD 102117, HD 121504, HD 109749, HD 101930, HD 114386, Proxima Centauri, BPM 37093, 2M1207

Eksoplaneetat

α Cen Bb, HD 114729 b, HD 117618 b, HD 117207 b, HD 102117 b, HD 121504 b, HD 109749 b, HD 101930 b, HD 114386 b, Proxima Centauri b, 2M1207b

Taivaan kirkkaimmat tähdet
Aurinko
Achernar | Acrux | Adhara | Aldebaran | Alfa Centauri | Alnilam | Altair | Antares | Arcturus | Bellatrix
Betelgeuze | Canopus | Capella | Castor | Deneb | Elnath | Fomalhaut | Gacrux | Hadar | Miaplacidus
Mimosa | Pollux | Procyon | Regulus | Rigel | Shaula | Sirius | Spica | Vega
Aurinkoa lähimmät tähdet
1. Alfa Centauri *** 4,365 7. Sirius ** 8,583 13. Lacaille 9352 10,69 19. Struve 2398 ** 11,49 25. YZ Ceti 12,12
2. Barnardin tähti 5,979 8. Luyten 726-8 ** 8,728 14. Ross 128 10,94 20. Groombridge 34 ** 11,65 26. Luytenin tähti 12,25
3. Luhman 16 ** ~6,58 9. Ross 154 9,672 15. WISE 0350-5658 ~11,2 21. Epsilon Indi *** 11,82 27. SCR 1845-6357 ** 12,57
4. WISE 0855–0714 ~7,18 10. Ross 248 10,31 16. EZ Aquarii *** 11,27 22. DX Cancri 11,83 28. Teegardenin tähti 12,57
5. Wolf 359 7,782 11. Epsilon Eridani 10,48 17. 61 Cygni ** 11,40 23. Tau Ceti 11,91 29. Kapteynin tähti 12,76
6. Lalande 21185 8,294 12. WISE 1506+7027 ~10,5 18. Procyon ** 11,44 24. GJ 1061 11,99 30. Lacaille 8760 12,87
Etäisyydet valovuosissa ** Tähti on kaksoistähti *** Tähti on kolmoistähti
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alfa_Centauri&oldid=21101097”