Altair

Altair
Bayerin designaatio	Alfa Aquilae, Alpha Aquilae, α Aquilae, α Aql, ALP AQL, ALF AQL
Flamsteedin designaatio	53 Aquilae
HD-designaatio	HD 187642
Muut designaatiot	HR 7557, BD+08°4236, GCTP 4665.00, GJ 768, LHS 3490 ja HIP 97649
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus	0,77 mv
Absoluuttinen kirkkaus	2,22 Mv
Valovoima	10,7 LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka	A7 IV-V
Väri-indeksi	B-V 0,22 U-B 0,08
Lämpötila	7550 K K
Massa	1,7 MO (aurinkoa) M☉
Säde	1,8 RO (aurinkoa) R☉
Muuttujatyyppi	luultavasti
Pyörimisnopeus	210 -- 242 km/s, pyörähdysaika 6,5–10,4 tuntia
Metallipitoisuus	200% auringon
Ikä	alle 1 miljardi v.
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö	Kotka Aquila Aql
Rektaskensio (J2000)	19h 50m 47.0s
Deklinaatio (J2000)	+08° 52' 06"
Etäisyys	17 valovuotta ; (5,2 parsekia)
Parallaksi	194,97 ± 0,86 mas mas
Säteisnopeus	−26,1 km/s km/s
Ominaisliike	RA: 536,82 mas/v; dekl.: 385,54 mas/v mas/v
	Näkyy leveysasteiden 90° N ; ja 82° S välillä.
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee Altair-tähteä. Muut merkitykset täsmennyssivulla.

Altair (α Aquilae, α Aql) on Kotkan tähdistön päätähti. Sen näennäinen kirkkaus on 0,77 ^m (12. kirkkain taivaalla), ja väriltään se on valkea. Se muodostaa Kesäkolmion yhdessä Joutsenen Denebin ja Lyyran Vegan kanssa.

Koska tähti sijaitsee Maasta vain 17 valovuoden päässä, on Altair yksi lähimmistä paljain silmin nähtävistä tähdistä. Tähden nimi tulee arabiankielisistä sanoista al-nasr al-tair, joka tarkoittaa ”lentävää kotkaa”. Altair muodostaa lähitähtiensä β:n ja γ:n kanssa taivaalle silmiinpistävän selkeän tähtijonon Kotkan päähän.

Pyöriminen

NASAn korkearesoluutioinen kuva Altairista.

Altair pyörii erittäin nopeasti akselinsa ympäri: spektriviivojen levenemisen perusteella on laskettu, että yksi kierros kestää vain 6,5 tuntia (joissain lähteissä tulokseksi on saatu 9 tuntia tai 10,4 tuntia). Spektriviivojen leveneminen johtuu Dopplerin ilmiöstä: tähden eri suuntiin puolet levittävät viivoja punaiseen ja siniseen päin. Jonkinlaisen käsityksen pyörimisen nopeudesta saa vertailemalla sitä Aurinkomme vastaavaan aikaan, joka on hieman yli 25 vuorokautta. Nopeasta pyörimisestä johtuen Altair onkin ekvaattorilta noin 14 prosenttia paksumpi kuin pyörimisakselin suuntaan mitattuna (auringon vastaava 0,001). Pölykiekko, jossa on eläinratavaloa vastaavaa pölyä, on havaittu Altairin ympäriltä 1 000 kertaa enemmän kuin Auringolla. Kuvitteellisen elokelpoisen planeetan etäisyys tälle tähdelle on 3,4 AU ja kiertoaika 4,4 vuotta.

Kuva pinnasta

Orionin Betelgeuzen jälkeen Altairista tuli toinen tähti ja ensimmäinen melkein pääsarjan tähti, jonka pinnasta on saatu laadituksi kuva. Kuvan tuotti yhdysvaltalainen tutkimusryhmä käyttäen neljästä Georgia State Universityn CHARA-järjestelmän teleskoopista muodostettua virtuaaliteleskooppia; yhdistämällä yksittäiset signaalit sopivasti ryhmä konstruoi mittalaitteen, jonka suorituskyky vastaa 300 metrin läpimittaista kaukoputkea. Infrapuna-alueella tehtyjen havaintojen perusteella muodostetussa kuvassa näkyy selvästi tähden nopeasta pyörimisestä johtuva litistynyt muoto sekä pinnan lämpötilaeroja. Mielenkiintoisin kuvasta erottuva rakenne on tähden ekvaattorin ympäristössä näkyvä, muuta pintaa huomattavasti viileämpi pullistuma, sillä sen muoto ja lämpötila eroavat tähtimallien perusteella lasketuista ennusteista.