Arcturus
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Arcturus | |
|---|---|
.png) |
|
| Bayerin designaatio | α Bootis, Alfa Bootis, α Boo, ALF BOO, ALP BOO |
| Flamsteedin designaatio | 16 Bootis |
| HD-designaatio | HD 124897 |
| Muut designaatiot | Alramech, Abramech, α Boötis, 16 Boötes, HR 5340, BD+19°2777, GCTP 3242.00, GJ 541, LHS 48, and HIP 69673 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus | −0,04 mv |
| Absoluuttinen kirkkaus | −0,38 Mv |
| Valovoima | 110 aurinkoa |
| Spektriluokka | K1.5 IIIpe |
| Väri-indeksi | B-V 1,24 U-B 1,22 |
| Lämpötila | 4300 K |
| Massa | 1–1,5 M☉ |
| Säde | 15,9 R☉ |
| Muuttujatyyppi | luultavasti |
| Metallipitoisuus | 20–50 % auringon |
| Ikä | yli 4,6 miljardia v. |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Karhunvartija |
| Rektaskensio (J2000) | 14h 15m 39,7s |
| Deklinaatio (J2000) | +19° 10' 56" |
| Etäisyys | 36,7 ± 0,3 valovuotta (11,26 ± 0,09 parsekia) |
| Parallaksi | 88,78 ± 0,68 mas |
| Säteisnopeus | −5,2 km/s |
| Ominaisliike |
RA: −1093,45 mas/v dekl.: −1999,40 mas/v |
|
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 71° S välillä. |
|
Arcturus (α Boötis) on Karhunvartijan tähdistön päätähti, jonka näennäinen suuruusluokka on –0,0 ja absoluuttinen suuruusluokka –0,2.[1] Se on tähtitaivaan neljänneksi kirkkain tähti ja Siriuksen jälkeen toiseksi kirkkain Suomessa näkyvä tähti.
Havaitseminen Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helpoin tapa löytää Arcturus yötaivaalta on seurata Otavan kauhan ”vartta” alaspäin. Arcturuksesta samaa linjaa eteenpäin jatkettaessa tulee vastaan myös Spica, Neitsyen päätähti.
Arcturuksen nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arcturus tulee antiikin kreikankielisestä sanasta Ἀρκτοῦρος (Arkturos), joka tarkoittaa ”Karhunvartijaa”, ja josta tulee myös Karhunvartijan tähdistön suomenkielinen nimi. Arabian kielessä tähdestä käytetään nimeä Haris-el-sema, ”taivaan pitäjä.” Tätä nimeä on joskus on roomalaistettu muotoihin Aramec ja Azimech, mutta nykyisin niitä ei enää käytetä.
Kiinassa Arcturusta kutsutaan nimellä Dah Jyaoo (大角, "Suuri sarvi"; Pinyin: Dajiao), koska tähti on Sarvi-nimisen kiinalaisen tähtikuvion (kiin. 角宿, Jyaoo Shiuh; Pinyin: Jiaosu) osa. Myöhemmin Arcturuksesta tuli Kangh Shiuh (亢宿, Pinyin: Kangsu) -nimisen kiinalaisen tähtikuvion osa.
Muinaisjapanilaiset omaksuivat kiinalaisen nimen "大角", mutta tähden läntinen nimi (アルクトゥルス) on tavallisempi nykyään.
Fysikaalisia tietoja Arcturuksesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arcturuksen magnitudi on −0,05. Se on 115 kertaa Aurinkoa kirkkaampi, mutta suurin osa tähden säteilystä tulee infrapunasäteilynä, jolla se loistaa 180 kertaa päivätähteämme kirkkaammin.
Arcturus luokitellaan K1,5 IIIpe -luokan punaiseksi jättiläistähdeksi. Kirjaimet p ja e kuvaavat tähden sähkömagneettista spektriä: p tulee englannin sanasta ”peculiar”, epätavallinen, ja e sanasta ”emission”, joka viittaa emissioviivoihin. Tämä on melko tavallista punaisille jättiläisille, mutta Arcturus on ilmiöstä oppikirjamainen esimerkki.
Hipparcos-satelliitin mukaan Arcturus on meistä 36,7 valovuoden (11,3 parsekin) päässä eli kosmologisessa mittakaavassa melkein naapurissamme. Satelliitin havainnoista selvisi myös, että Arcturus on muuttuva tähti. Kirkkauden muutoksen suuruus on 0,04 magnitudia noin 8,3 vuorokauden ajanjaksolla. Uskotaan, että tähden pinta sykkii, mikä on tavallista jättiläistähdillä. Sykkimisen nopeus on 150 m/s ja taajuus yksi sykähdys 1,842 päivässä. Arcturuksen näennäinen läpimitta on 0,019–0,027 kaarisekuntia ja todellinen 24,5 Auringon sädettä. Arcturus on vanha Linnunradan paksun kiekon populaation tähti ja kuuluu samaan ryhmään 52 muun tähden kanssa. Tähti polttaa heliumia ytimessään ja vetyä kuoressa sen ympärillä.
Hipparcos-satelliitin havaintojen mukaan Arcturus on kaksoistähti, jonka kumppani on noin 20 kertaa päätähteä himmeämpi. Tähdet kiertävät toisiaan niin lähellä, että nykyisillä havaintomenetelmillä niiden erottaminen visuaalisesti on erittäin vaikeaa. Toiset tutkimukset ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, ettei Arcturus sittenkään olisi kaksoistähti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Honkala, Juho (toim.): Tähtitieteen sanakirja. Wsoy 1999. ISBN 951-0-23765-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Honkala 1999, s. 16
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arcturus Wikimedia Commonsissa
| Tähdet | Arcturus, ε Boo, η Boo, ε Boo, γ Boo, δ Boo, β Boo, ρ Boo, ζ Boo, θ Boo, υ Boo, λ Boo, μ1 Boo, ζ Boo, σ Boo, π1 Boo, τ Boo, ψ Boo, κ2 Boo, ξ Boo, ο Boo, ι Boo, HD 125351, 34 Boo, ω Boo, 12 Boo, 44 Boo, 20 Boo, 31 Boo, 6 Boo, 45 Boo, ν2 Boo, 9 Boo, ν1 Boo, φ Boo, 13 Boo, χ Boo, 15 Boo, 50 Boo, 33 Boo, 22 Boo, 18 Boo, 14 Boo, 32 Boo, 24 Boo, 47 Boo, 2 Boo, 40 Boo, 46 Boo, 39 Boo, 7 Boo, 1 Boo, 10 Boo, 38 Boo, 101 Vir, π2 Boo, 26 Boo, 3 Boo, 11 Boo, BX Boo, μ2 Boo, κ1 Boo, HD 128311, R Boo |
|---|---|
| Eksoplaneetat | τ Boo Ab, HD 128311 b, HD 128311 c |