Antares
Antares A/B | |
---|---|
Antares (suurin kuvan tähdistä) kokovertailussa Arcturuksen ja Auringon (pienin kuvan tähdistä) kanssa |
|
Bayerin designaatio | Alfa Scorpii[1] |
Flamsteedin designaatio | 21 Sco[1] |
HD-designaatio | HD 148478[1] |
Muut designaatiot | HIP 80763, HR 6134, SAO 184415, WDS J16294-2626AB, IRAS 16262-2619, GC 22157, CCDM J16294-2626AB[1] |
Fyysiset ominaisuudet | |
Näennäinen kirkkaus | 1,09 mv |
Absoluuttinen kirkkaus | −5,28 Mv |
Valovoima | 65000 (bolometrinen) aurinkoa |
Spektriluokka | A: M1.5Iab-b[1] / B: B2.5V[1] |
Väri-indeksi | B-V 1,87 U-B 1,34 |
Lämpötila | 3500 K |
Massa | 15-18 M☉ |
Säde | 700 R☉ |
Muuttujatyyppi |
Pitkäjaksoinen, sykkivä, LC-tyyppiä |
Astrometriset ominaisuudet | |
Tähdistö | Skorpioni |
Rektaskensio (J2000) | 16h 29m 24,46s[1] |
Deklinaatio (J2000) | -26° 25′ 55,21″[1] |
Etäisyys |
n. 600 valovuotta n.190 parsekia |
Parallaksi | 5,40 ±1,68 mas |
Ominaisliike | RA: -12,11, dec: -23,30[1] mas/v |
Näkyy leveysasteiden 64° N
ja 90° S välillä. |
Antares (α Scorpii) on punainen ylijättiläinen ja Skorpionin tähdistön kirkkain tähtijärjestelmä. Nimi Antares on kreikkaa ja tarkoittaa "Marsinkaltaista"; nimi viittaa tähden punaiseen väriin. Antares on kymmenenneksi suurin löydetty tähti.
Havaitseminen Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa Antares voi näkyä vain matalalla etelätaivaalla. Tammikuun alussa se on siirtynyt sinne noin kello 9 aamulla, ja kevään kuluessa se nousee esille yhä aikaisemmin yöllä, kunnes kesäkuussa se on etelässä keskiyöllä. Koska kesäkuussa on liian valoisaa tähtien tarkkailuun, parhaiten Antareksen näkee keväisin, sydänyöllä. Tähden tunnistaa sen voimakkaasta punaisesta väristä.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antares on M1.5Iab-Ib-spektriluokan punainen ylijättiläinen, jonka halkaisijaksi on mitattu 530 Auringon sädettä ja massaksi 15—18 Auringon massaa. Antares sijaitsee suhteellisen lähellä Maata, 604 valovuoden päässä.
Antares on kaksoistähti. Sen A-komponentti on suuri punainen ylijättiläinen. Punaisen jättiläisen pintalämpötila on 3400 kelviniä ja kirkkaus 40 000 Aurinkoa. Koko tähden säteily eli todellinen luminositeetti on noin 65 000 Aurinkoa. Absoluuttinen kirkkaus on -5,28, näennäinen keskimäärin 0,96, ja se vaihtelee välillä 0,9—1,1. Väri-indeksi B-V on 1,83. Antares A on puolisäännöllinen muuttuja, joka vaihtelee kirkkauttaan noin kuuden vuoden jaksoissa. Antares A tulee räjähtämään supernovana.
Antareksen toinen komponentti, Antares B on noin 3 kaarisekunnin päässä oleva sininen tähti, jonka näennäinen kirkkaus on 6,5 ja kiertoaika arviolta 878 vuotta. Tämän tähden massa on 7—8 Auringon massaa, mikä viittaa kehittymiseen planetaariseksi sumuksi ja valkeaksi kääpiöksi. Etäisyys Antares A:han on 550 AU. Radan eksentrisyys on 0,1. Antares B näyttää vihreältä punaista komponenttia vastaan, vaikka onkin spektriltään B4Ve.
Antares A puhaltaa voimakasta tähtituulta, josta on syntynyt pilvi tähden ympärille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antares Wikimedia Commonsissa
Tähdet | Antares, λ Sco, θ Sco, δ Sco, ε Sco, κ Sco, β1 Sco, υ Sco, τ Sco, π Sco, σ Sco, ι1 Sco, μ1 Sco, HD 161892, η Sco, μ2 Sco, ζ2 Sco, ρ Sco, ω1 Sco, ν Sco, ξ Sco, HD 149447, HD 148703, HD 159433, ω2 Sco, ο Sco, 13 Sco, 2 Sco, 1 Sco, ζ1 Sco, ξ Sco, ι2 Sco, 22 Sco, HD 146624, HD 154090, β2 Sco, ψ Sco, χ Sco, HD 147513, 16 Sco, 27 Sco, 18 Sco, 4 Sco, 12 Sco, 11 Sco, 3 Sco, ν Sco, V636 Sco, 25 Sco, RR Sco, HD 159868, Scorpius X-1, PSR B1620-26 |
---|---|
Eksoplaneetat | HD 147513 b, HD 159868 b, OGLE-2005-BLG-390Lb |