Rautavesi (Hartola)
| Rautavesi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Hartola, Joutsa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Rautaveden alue (14.83) |
| Tulouoma | Myllykoski Viheristä |
| Lasku-uoma | Oravakivensalmi Jääsjärveen |
| Taajamat | Joutsan kirkonkylä, Väihkölä |
| Järvinumero | 14.831.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 92,3 m [1] |
| Pituus | 22,45 km [1] |
| Leveys | 14,929 km [1] |
| Rantaviiva | 207,488 km [2] |
| Pinta-ala | 46,12115 km² [2] |
| Tilavuus | 0,39259011 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 8,51 m [2] |
| Suurin syvyys | 64,71 m [2] |
| Saaria | 171 [2] |
| Tahvastensalo, Petäjäsalo, Tiukansaari, Murtosaari | |
 Rautavesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rautavesi on Päijät-Hämeessä Hartolassa ja Joutsassa Joutsan kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi. Järven kautta virtaa Sysmän reitti. Rautavesi on Suomen 87. suurin järvi [3].[2][1]
Rautaveden ja Jääsjärven vedenpintojen korkeudet ovat samat 92,3 metriä mpy. ja niitä voitaisiin siksi pitää samana järvenä. Paikallisten mukaan ne ovat silti eri järviä. Järvialtaiden välinen rajaus on kuitenkin epämääräinen. Rautaveden ja Jääsjärven eteläosien laajojen järvenselkien välissä on pieniä järvialtaita ja salmia, joilla on omat nimensä. Niitä ovat Puttolanselkä, Angesselkä, Rääpönsalmi ja Laiskaselkä. Erään tulkinnan mukaan pienet järvialtaat kuuluvat Rautaveteen ja kapeimman Oravakivensalmen eteläpuoli kuuluu Jääsjärveen. Muitakin rajauksia voi esiintyä, mutta tätä rajausta käytetään täällä.[1][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautavesi on 22,5 kilometriä pitkä, 14,9 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 4 612 hehtaaria eli 46,1 neliökilometriä. Kun yllä selostettu rajaus Jääsjärveen on tehty, voidaan järven kuvailua jatkaa esittelemällä järven rikkonaista ja sokkeloista muotoa. Valuma-alueelta tulevat vedet virtaavat Rautaveden eri osista Angesselkään, joka sijaitsee järven pohjoispäässä. Länsipuolinen Puttolanselkä purkautuu siihen Hietasalmen kautta ja Rautaveden eteläosien vedet tulevat siihen pitkän Rääpönsalmen kautta Riuttasalmesta. Itäpuolelta siihen virtaa Sysmän reittiin kuuluvat Suonteen ja Viherin vedet Joutsansalmen kautta. Nämä yhdistyvät Lankiansalmessa, joka johtaa Laiskanselälle ja siitä Oravikivensalmeen, joka on Jääsjärven vastainen vesistöraja. Laiskanselältä haarautuu 8,8 kilometriä pitkä Kurjenlahti, joka seuraa Rääpönniemeä sen kannakselle asti. Rääpönniemen länsipuolella sijaitsee 10,5 kilometriä pitkä, ja enintään 950 metriä leveä, Rääpönsalmi, joka aukeaa eteläpäässä Rautaveden Akonselkään. Akonselälle työntyy pohjoisesta Rääpönniemen jatkeeksi Ansionniemi, joka itäpuolelle jäävät Muikunlahti ja Sahanlahti. Akonselän luoteispuolella sijaitsevat 3,9 kilometriä pitkä ja leveimmillään 500-metrinen Kauhtuenlahti. Siitä haarautuu Uuhisalmen takaa aukeava Uuhivesi. Uuhiniemi, joka on yli kolme kilometriä pitkä, jää Uuhiveden ja Kauhtuenlahden väliin, ja nelikilometrinen Siiraanniemi jää Kauhtuenlahden ja Rääpösalmen väliin. Uuhisalmen tapaan myös Kivisalmella on hyvin kapea salmiaukko. Kivisalmen takana aukeaa Leppälahti ja Pikku Leppälahti. Uuhivesi ja Leppälahti ovat kuin erilliset järvet.[2][1]
Järven rannat ovat vaihtelevia. Alavilla seuduilla, kuten Leppälahdella, on suomaata. Metsämailla esiintyy usein jyrkkärinteisiä rantoja. Järvelle näkyviä korkeita mäkiä tai vuoria on esimerkiksi Akonselän länsirannan Kattilavuori (kohoaa 155 metrin korkeuteen mpy.), Haakinniemi (130 m mpy.), Rääpönsalmen eteläiset itärantojen mäet (yli 130 m), Angesselän Lapinvuori (120 m), Lankianvuori (145 m) sekä Kurjenlahden Kuivistonvuori (140 m) ja Kissavuoret (135 m). Akonselällä Jääsjärven puolella kohoaa harjujakso, jonka Muikunmäki (120 m) näkyy Muikunlahdelle ja Töllinmäenharju näkyy Kirkkolanlahdelle.[1]
Rautavedessä on 171 saarta. Saarista 15 on yli hehtaarin suuruisia ja niistä suurimmat voidaan tässä nimetäkin: Leppälahden Salmisaari ja Tervasaari, Uuhiveden Tolppasaari ja Vuohisaari, Akonselän Petäjäsaari, Tiukansaari, Iso-Akko, Vähä-Akko, Siskosaari ja Syyssaari, Rääpönsalmen Lammassaari, Tahvastensalo, Ruokasaari ja Murtosaari, sekä Ruttolanselän Lopansaari. Yli aarin kokoisia ovat 147 saarta ja alle aarin kokoisia loput yhdeksän saarta. Saarten kokonaispinta-ala on 214 hehtaaria, joka on noin 5 % järven vesialasta. Kiinteästi asuttuja saaria ovat olleet ainakin Lopansaari ja Murtosaari, ja lisäksi viljeltyjä saaria ovat olleet ainakin Ruokasaari, Tahvastensalo ja Petäjäsaari.[2][1][5]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 392,59 miljoonaa kuutiometriä eli 0,39259 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on saatu 8,5 metriä. Angesselällä kulkee Joutsanselalmesta alkava ja Puttolanselän puolelle jatkuva syvännejakso. Sen syvänteen kaakkoispäässä sijaitsee 64,7 metriä syvä [6] kohta Makiaisensyvässä. Sen yli 40 metriä syvä osuus on 3,7 kilometriä pitkä ja siinä on laaja yli 60 metrin osa. Puttolanselän lähes nelikilometrinen Haaranlahti on muodostunut ristikkäiseen syvännejaksoon. Samoin on Rääpönsalmen kanssa. Sen pohjoispuoliskossa on pitkä lähes 30-metrinen syvännejakso, joka muuttuu eteläosastaan 10 metriä matalammaksi. Akonselän, Uuhiveden ja Leppälahden pohja on tasaisempi ja matalampi. Kauhtuenlahdella on lähes koko pituudeltaan yli 15 metriä syvää.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 207,5 kilometriä. Se on suurimmaksi osaksi metsämaata, mutta esimerkiksi Angeselän, Puttolanselän, Laiskaselän, Kurjenlahden, Sahalahden ja eteläosan Kirkkolanlahden rannoilla on laajemmin peltomaata. Puttolanselän rannoilla sijaitsevat Pappisten, Puttolan ja Väihkölän kylät. Niille johtaa valtatieltä 4 haarautuva seututie 610, josta haarautuu edelleen yhdystie 16644 Väihkölään ja yhdystie 16643 Puttalanselän etelärannikolle. Nämä yhdystiet jatkavat etelään päin Kauhtuen kautta Leppälahdelle ja Hartolan kirkonkylään asti. Suurempi yhdystie 6134 kulkee kauempana järvestä, mutta sillä on sama päämäärä eli Hartola. Joutsan kirkonkylän kautta kulkeva valtatie 4 ylittää Joutsansalmen ja Oravakivensalmen ohittaen Pekkasen ja Rusin kylät. Ansion kylän kohdalla se siirtyy Jääsjärven ja Rautaveden väliselle harjulle, joka erottaa järvet toisistaan. Matkalla se sivuttaa Lestin ja Ruskealan kylät ja saapuu Hartolan kirkonkylään, joka ei enää kuulu Rautaveden lähipiiriin.[2][1][7][8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) Rautaveden alueella (14.83), jonka Rautaveden lähialueeseen (14.831) järvi kuuluu.[1][4]
Leppälahteen laskee useitakin vesistöjä. Sääksjärven valuma-alue (14.833) on laaja vesistöalue, jonka vedet kerääntyvät ensin lounaispuolella sijaitsevaan Sääksjärveen (153 hehtaaria, ha) ennen Pikku Leppälahteen laskemistaan. Valuma-alueen suuria järviä ovat esimerkiksi Hirvijärvi (471 ha) ja Kiimasjärvi (102 ha). Leppälahden eteläpäähän laskee piskuinen Kattilapuron valuma-alue (14.832), jonka ainoa järvi on Kattilalampi (4 ha). Leppälahden pohjoispäähän laskee Mertjoki, joka on Mertjoen valuma-alueen (14.834) Putkijärvestä (109 ha) alkava joki. Esimerkiksi Mielenge (53 ha) ja Lehmijärvi (43 ha) kuuluvat samaan valuma-alueeseen. Viereiseen Uuhiveden lähialueeseen laskee vain Aittolammen (4 ha) laskupuro.[1][4]
Akonselän ja Rääpönsalmen lähialueet ovat pienialaiset ja rikkonaiset. Näihin järvenosiin laskee vain yksi kolmannen jakovaiheen Iso-Paljon valuma-alue (14.835), jonka suuria järviä ovat Iso-Paljo (73 ha) ja Vähä-Paljo (13 ha). Näiden Kauhtuenlahteen laskevassa laskupurossa sijaitsee lisäksi Ulmalanlampi (6 ha). Akonselän lähialueilta ei löydy edellisten lisäksi uusia järviä tai lampia, mutta Rääpönsalmelta kyllä. Murtosaaren viereen Susisalmeen laskee metsäpuro, jonka valuma-alueella sijaitsevat Kiiliäislampi (1 ha) ja Pärlampi (3 ha). Rääpönsalmen itärannalla löytyvät yksittäiset Vesalampi (4 ha) ja Silmulampi (1 ha). Salmen länsirannalla Rääpönniemen kylän kohdalla sijaitsee salmeen laskeva Valkoinenlampi (3 ha), jonka vieressä sijaitsee Mustalampi (7 ha). Valkoiseenlampeen laskee Suntinoja, jonka latvoilla on Vähä Pärlampi. Pohjoisimpaan Rääpönsalmen Lapinlahteen laskee enää pieni Lapinlampi.[1][4]
Puttolanselkään laskee kaksi jokea Erkinjoki ja Ventalanjoki, joiden valuma-alueet muodostavat kolmannen jakovaiheen valuma-alueet. Erkinjoen valuma-alueella (14.837) sijaitsee Mahajärvi (29 ha) ja pieni Mustalampi. Ventalanjoen valuma-alue (14.836) on sitä laajempi valuma-alue. en kaksi suurinta järveä ovat Suuri Kurjärvi (205 ha) ja Vähä Kurjärvi (63 ha). Pieni Pehketlampi (10 ha) laskee Myllylahteen omaa ojaansa myöten. Lopansaaren suojaan Kauralahteen laskee Pirttilammesta (28 ha) lyhyt pelto-oja. Sen valuma-alueelta löytyvä myös Kaituenlampi (7 ha) ja Kapeemmanlampi (6 ha).[1][4]
Angesselän pohjoisrantaan laskee Kostamonjoen valuma-alue (14.838) Kostamonjärvestä (96 ha) alkava laskujoki Kostamonjoki. Valuma-alueen pieniä järviä ovat esimerkiksi Vääräjärvi (10 ha), Alasin (7 ha), Iilampi (5 ha) ja Heinälampi (3 ha). Laiskanselkään laskee vain yksi järvi Soperonlampi (12 ha).[1][4]
Järven vedenpinnan korkeus on 92,3 metriä mpy, kun se on yläpuolisella Viherillä 93,8 metriä mpy. Myllykoskessa on siten pudostusta vain 1,5 metriä. Rautaveden Angesselkä ja Laskanselkä kuuluvat Sysmän reittiin, jonka yläpuolisia järviä ovat Suontee ja Viheri, ja alapuoliseen reittiin kuuluvat Jääsjärvi ja Tainionvirta.[1][4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Rautavesi, Hartola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Suomen 250 suurinta järveä (semanttinen haku), Järviwiki, viitattu 28.10.2022
- ↑ a b c d e f g Rautavesi (14.831.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Meriluoto, Timo: Taloudelliset kartat, suoraan (Hartolan seudun kartalle), 1935
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Rautavesi, Hartola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Rautavesi, Hartola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirkkolan osakaskunta ja Jääsjärven osakaskunnat
- Melontakartta (Arkistoitu – Internet Archive)