Enojärvi-Keihäsjärvi
| Enojärvi-Keihäsjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Hartola, Sysmä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Nuoramoisen alue (14.81) |
| Tulojoki | Tainionvirta Joutsjärvestä |
| Laskujoki | Tainionvirta Nuoramoisjärveen [1] |
| Taajamat | Kalhon kylä |
| Järvinumero | 14.812.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 85,2 m [1] |
| Pituus | 4,3 km [1] |
| Leveys | 2 km [1] |
| Rantaviiva | 24,7849 km [2] |
| Pinta-ala | 3,75418 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00868637 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,31 m [2] |
| Suurin syvyys | 10,77 m [2] |
| Saaria | 23 [2] |
| Vuohisaaret, Luhtasaari | |
 Enojärvi-Keihäsjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Enojärvi-Keihäsjärvi tai Enovesi-Keihäsjärvi on Päijät-Hämeessä Hartolassa ja Sysmässä Kalhon lähellä sijaitseva järvi, jolla on kaksi erinimistä järviallasta. Järvialtaat erottaa toisistaan 1,4 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä Keihäsniemi. Altaita yhdistää niemen luoteispuolella sijaitseva noin 800 metriä pitkä salmi, jonka kapein kohta on alle 50 metriä leveä.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 4,3 kilometriä pitkä, 2,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 375 hehtaaria eli 3,8 neliökilometriä. Enojärvi on kolmilahtinen järviallas, joka on 2,5 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Kukomalahden ja Kansolahden erottavat toisistaan 800 metriä pitkä Kelkkaniemi. Kolmas lahti on järvien välinen salmi. Keihäsjärvi on 2,1 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä.[1][2]
Järvellä on 23 saarta, joiden yhteispinta-ala on 3,32 hehtaaria, mikä tekee noin prosentin järven pinta-alasta. Saarista 10 on alle aarin, 12 on alle hehtaarin ja yksi on yli hehtaarin kokoinen. Suurin saari on Vuohisaaret, joka nimensä perusteella on yhdistynyt saari. Enojärven muita saaria ovat Kulosaari ja Ykspaju. Keihäsjärven puolella sijaitsevat Rautasaari, Vähäsaari ja Luhtasaari, joka on ainoa mökkisaari. Muut saaret ovat pieniä luotoja.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 8,69 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi 2,3 metriä. Suurin syvyys on 10,8 metriä ja löytyy Enoveden länsiosasta. Keihäsjärven syvin kohta sijaitsee salmensuussa, missä on 9,2 metriä syvää. Vuohisaarten itäpuolella on laaja 9,4 metriin ulottuva syvännealue.[1][2]
Sen rantaviivan pituus on 24,8 kilometriä, josta osa kuuluu saarille. Järvessä on leveä matalanveden vyöhyke, joka kiertää kaikki järven rannat. Ilmavalokuvien perusteella voidaan osoittaa muutamia ruopattuja rantoja. Kiinteää asutusta on kymmenen tilaa ja vapaa-ajan asuntoja on lähes 50. Unajan ja Nuoramoisten kautta Sysmän kirkonkylälle kulkeva seututie 410 kiertää kaukaa järven eteläpuolella. Sieltä tulee järven itä- ja länsipuolelle kylätiet, jotka yhtyvät koillisessa valtatiellä 4 Tokeensalmella. Sysmän ja Hartolan välinen kuntaraja tulee Enojärvelle Tainionvirran mukana, kääntyy järvialtaiden välisen salmen kautta Keihäsjärvelle, jossa raja seuraa keskilinjaa kaakkoisrantaan.[1][2][3][4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2009 otettiin Enojärvestä vesinäytteitä vesistötutkimuksiin. Järvi oli tuolloin voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja siksi alusvedestä ja päällysvedestä otetut näytteet olivat erilaiset. Syvänteen kohdalla alusveden happipitoisuus lähenteli hapettomuutta (kylläisyysaste 6 %) ja sen ravinnepitoisuudet olivat sisäisen kuormituksen takia koholla. Päällysveden näytteen perusteella järvi oli ravinne ja klorofyllipitoisuuksiltaan vain lievästi rehevöitynyt. Rantavyöhykkeen surviaissääskilajisto ilmensi karua pohjanlaatua. Piilevästön lajikirjon perusteella järven voisi myös luokitella perustuotannoltaan karuksi. Keihäsjärvi oli Enojärven tapaan lievästi humusleimainen. Keihäsjärven näkösyvyys oli 1,5 metriä, kun se oli Enojärvellä 1,4 metriä. Monet mittausparametrit olivat järvialtaissa samanlaisia johtuen voimakkaasta läpivirtauksesta. Molemmat järvialtaat luokiteltiin vuonna 2009 hyvään ekologiseen luokkaan.[5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) Nuoramoisen alueella (14.81), jonka Joutsjärven–Tainionvirran alueeseen (14.812) se kuuluu. Se on voimakkaasti virtaavan Tainionvirran läpivirtausjärvi.[1][2][6]
Siihen laskee lisäksi Uurajärven valuma-alue (14.86), joka alin laskujoki on Kalhonjoki. Kalhonjoen yläjuoksulla se pääuomaan kuuluu vielä Kilpijoki, Juvanjoki ja Alajoki, joka alkaa Sääksjärvestä (226 hehtaaria, ha). Valuma-alueeseen kuuluu yhteensä 23 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Suurimmat niistä ovat Sääksjärven lisäksi Uurajärvi (390 ha) ja Iso-Mäkäri (145 ha). Lisäksi voidaan mainita alajuoksun pääuomassa Sääksjärven alapuolella sijaitsevat Vähälampi (22 ha), Juvanlampi (6 ha), Ahveslampi (8 ha) ja Kalhonlampi (7 ha).[1][2][6]
Omalla Joutsjärven–Tainionvirran vesistöalueella sijaitsee muutamia järveen laskevia ojia. Niistä kaukaisin on kaakon suunnalla Susiharjun lähellä sijaitsevat kaksi Hakalanlampien (2 ha) harjujärveä, jotka luetaan tähän valuma-alueeseen. Sen laskuojana voi toimia Keihäsjärveen laskeva pitkä Rajaoja. Kukomalahteen laskee Kilpilammesta (49 ha) alkava lyhyt laskuoja, joka luetaan Kilpilammen valuma-alueeseen (14.814). Muita valuma-alueen järviä ovat Pohlampi (10 ha), Valasjärvi (123 ha) ja Käyrätin (3 ha), sekä Valasjoen valuma-alueella Mustalampi (7 ha), Ylä-Valasjärvi (9 ha) ja Laihalampi (25 ha). Kansolahteen laskee Lukkolammesta (25 ha) alkava laskuoja, jonka valuma-alueen latvoilla sijaitsevat vielä Lauhlampi (12 ha) ja Pukaranjärvi (87 ha). Enojärveen laskee Orioja, joka kerää Kalhon kylän Latoniityn kuivatusvesiä etelärantaan [7].[1][2][6]
Järven vedenpinnan korkeus on 85,2 metriä mpy. Tainionvirralla tulee Joutsjärvestä laskien 0,4 metriä pudotusta. Keihäsjärvestä alkavalla Tainionvirran Maatiaisjoella tulee 2,8 metriä pudotusta sen laskiessa Nuoramoisjärveen. Maatiaisjoessa sijaitsee Maatiaiskosken vesivoimalaitos, jonka säännöstely ei kuitenkaan vaikuta Keihäsjärveen.[1][2][6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1969 peruskartassa Enojärven nimeksi on vielä kirjoitettu Enovesi.[7][8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Enojärvi-Keihäsjärvi, Hartola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Enojärvi-Keihäsjärvi, Hartola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Enojärvi-Keihäsjärvi, Hartola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Häkkinen, Hanna & Raunio, Janne: Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009 (PDF) (tutkimusraportti 120/2010 (s. 20–21)) Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Arkistoitu 29.1.2022. Viitattu 27.10.2022.
- ↑ a b c d Enojärvi-Keihäsjärvi (14.812.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3121 08 Kalho. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1969. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 08 Kalho. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3121 08 Kalho. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1993. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
