Raamatun käsikirjoitukset
Raamatun käsikirjoitukset ovat käsin kirjoitettuja kopioita Raamatun tai sen osien varhaisimmista säilyneistä teksteistä. Saman Raamatun kirjan eri käsikirjoituksissa on tyypillisesti eroavaisuuksia, jotka johtuvat joko tahattomista kopiointivirheistä tai kirjurien tekemästä tahallisesta toimitustyöstä.[1] Käsikirjoituksia tutkitaan tieteellisesti muun muassa kodikologiassa ja eksegetiikan tekstikritiikissä.[2]
Vanhan ja Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset on kirjoitettu papyrukselle tai pergamentille. Nämä eivät säily hyvin, ja yhtään alkuperäistä Raamatun käsikirjoitusta ei olekaan säilynyt. Varhaisimmat Vanhan testamentin käsikirjoitukset ovat löytyneet Kuolleenmeren kääröjen (200 eaa. – 100 jaa.) joukosta ja ne ovat säilyneet huonossa kunnossa käsikirjoituspalasina.[3] Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset ovat 100-luvulta jaa. peräisin olevia papyruskatkelmia.[4] Suurin osa Raamatun käsikirjoituksista on peräisin keskiajalta.[5]
Käsikirjoitusten lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käsikirjoitukset voidaan jakaa papyrus- ja pergamenttikäsikirjoituksiin.
Papyruskäsikirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Papyrus oli yleisin kirjoitusmateriaali Rooman valtakunnassa ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina. Papyrus oli materiaalina hyvin hauras, murentui käytössä, eikä kestänyt kosteutta ja oli epäkäytännöllinen kirjamuodossa. Siksipä kaikki säilyneet käsikirjoitukset ovatkin säilyneet hautautuneena paikoissa, joissa on äärimmäisen kuivaa — esimerkiksi Egyptissä.
Pergamenttikäsikirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Egyptissä papyruskääröjä käytettiin ainakin kahdeksannelle vuosisadalle asti, vaikka pergamenttia oli käytetty jo ennen Kristuksen syntymää. Kolmannella vuosisadalla pergamentti syrjäytti papyruksen kaikkialla muualla. Neljännen vuosisadan alussa pergamenttikirjat ottivat papyruskääröistä selkävoiton. Hallituskaudellaan Konstantinus käski Eusebioksen teettää 50 käsikirjoitusta pergamentille Bysantin kirkkojen käyttöön.
Palimpsestikäsikirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useat tärkeimmistä käsikirjoituksista ovat palimpsesteja. Palimpsesti on antiikkinen tai keskiaikainen, useimmiten pergamentille kirjoitettu käsikirjoitus, jonka alkuperäinen teksti on myöhemmin pyyhitty raaputtamalla pois ja korvattu uudella tekstillä. Kirjoitusmateriaalia kierrätettiin usein sen kalleuden takia. Monissa tapauksissa vanhempi teksti pystytään erottamaan uudemman tekstin alta, joko paljaalla silmällä tai sitten modernin tekniikan avulla.
Tunnettuja käsikirjoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Käsikirjoitus | Lyhenne | Kirjoitusajankohta | Kieli | Nykyinen Säilytyspaikka |
|---|---|---|---|---|
| Codex Sinaiticus | א | 300-luku | kreikka | British Library, Lontoo & Leipzigin yliopiston kirjasto, Leipzig |
| Codex Alexandrinus | A | 400-luku | kreikka | British Library, Lontoo |
| Codex Vaticanus | B | 300-luku | kreikka | Vatikaanin kirjasto, Vatikaani |
| Codex Ephraemi Rescriptus | C | 400-luku | kreikka | Ranskan kansalliskirjasto, Pariisi |
| Codex Bezae | D | 400-luku | kreikka ja latina | Cambridgen yliopiston kirjasto, Cambridge |
| Codex Claromontanus | Dp tai D2 | 500-luku | kreikka ja latina | Ranskan kansalliskirjasto, Pariisi |
| Codex Laudianus | Ea tai E | 500-luku | kreikka ja latina | Bodleian Library, Oxford |
| Codex Washingtonianus | W | 300- tai 400-luku | kreikka | Smithsonian-instituutti, Washington |
| Codex Vercellensis | a | 300-luku | latina | Vercellin katedraali, Vercelli |
| Codex Argenteus | - | 500-luku | gootin kieli | Uppsalan yliopiston kirjasto, Uppsala |
| Papyrus 26 | P26 | 500- tai 600-luku | kreikka | Southern Methodist University, Dallas |
| Rylandin papyrus | P52 | 100-luku | kreikka | John Rylandin yliopistokirjasto, Manchester |
| Käsikirjoitus | Kirjoitusajankohta | Kieli | Nykyinen Säilytyspaikka |
|---|---|---|---|
| Kuolleenmeren kääröt | 200 eaa. - 100 jaa. | pääosin heprea, osin myös aramea, kreikka ja latina | useita paikkoja |
| POxy 846 | 500-luku | kreikka | Pennsylvanian yliopisto, Philadelphia |
| Aleppon koodeksi | 900-luku | heprea | Israelin kansallismuseo, Jerusalem |
| Leningradin koodeksi | 1000-luku | heprea | Venäjän kansalliskirjasto, Pietari |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Martti Nissinen: Tekstit ja traditiot muuttuvat, koska maailma muuttuu. Kiveen hakattu? Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa (toim. Martti Nissinen & Leena Vähäkylä), 2018, s. 9-12. Gaudeamus. Virhe: Virheellinen ISSN-tunniste
- ↑ Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko: Pääkirjoitus. Tekstien muuttuminen ja teosten välittyminen kuuluvat kirjallisuuden perusolemukseen (Avain), 2010, s. 3-4.
- ↑ Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ Manuscripts - CSNTM csntm.org. Arkistoitu 25.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raamatun käsikirjoitukset Wikimedia Commonsissa
