Puistokulma
| Puistokulma | |
|---|---|
| Hiekkaharjun työväentalo | |
 Työväentalo Puistokulma |
|
| Osoite | Talkootie 4 |
| Sijainti | Hiekkaharju, Vantaa |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1964/1981 |
| Suunnittelija | rakennusmestari Olavi Nurmi/arkkitehti Pauli Halonen |
| Rakennuttaja | Tikkurilan Järjestöjen Taloyhdistys |
| Omistaja | Puistokulma ry |
| Huoneistoala | 3340 m2 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Puistokulma on Vantaan Hiekkaharjun kaupunginosassa sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan jälkeen Tikkurilan kansandemokraattiset järjestöt käyttivät sosialidemokraattien työväentaloja kokoontumiseen. Haaveet omasta talosta kasvoivat, kun välit sosialidemokraatteihin huononivat. Keskustelun tasolla pitkään pysynyt hanke nytkähti eteenpäin huhtikuussa 1953, kun SKP:n Tikkurilan ja Hiekkaharjun osastot, Tikkurilan Demokraattiset Naiset ja Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Tikkurilan osasto ostivat tontin Hiekkaharjusta Talkootien varrelta.
Valtion Rautateiltä ostettiin vanha matkustajavaunu, joka tuotiin tontille talkooväen käyttöön ja kokoustilaksi. Vaunussa pidettiin Tikkurilan demokraattisten järjestöjen kokous, jossa perustettiin Tikkurilan Järjestöjen Taloyhdistys toukokuussa 1954. Yhdistykseen liittyi 1950-luvun lopulla uusia yhteisöjäseniä. Uudenmaan muut rakennushankkeet ajoivat edelle ja rakentamaan päästiin vasta vuosikymmen myöhemmin. Samalla kartutettiin yhdistyksen varoja. Rakennustyöt alkoivat kesällä 1963.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksen suunnitteli Kemin kaupungin rakennusmestari Olavi Nurmi, joka oli suunnitellut lukuisia järjestötaloja Pohjois-Suomessa. Tilasuunnittelua tehtiin talkoilla. Rakennuksen yläkertaan tuli juhlasalin lisäksi baari, pieni keittiö ja talonmiehen asunto. Alakertaan tehtiin voimistelusali pukuhuoneineen sekä kaksi kerhotilaa. Sisäänkäyntejä oli neljä. Talon kerrosala oli 1 262 m². Talon harjakaisia vietettiin 27. lokakuuta 1963. Talo valmistui keväällä 1964 ja vihkiäisiä vietettiin 22. marraskuuta 1964, jolloin talo nimettiin virallisesti Puistokulmaksi. Talon varsinaiset rakennustyöt tehtiin talkoilla ja talkooväen ruokkimisesta vastasivat Tikkurilan Demokraattiset Naiset. Kaikkiaan talon rakentamiseen osallistui yli 400 järjestöä ja yksityistä henkilöä lainojen, lahjoitusten ja talkootöiden muodossa. Ahkerimmalle talkoolaiselle Teodor Hukkaselle kertyi talkootunteja yli 800.
Yhdistys hankki talon vieressä sijainneet tontit 1960—1970-luvuilla. Tansseista saatava tuotto ei kuitenkaan ollut riittävä, joten yhdistys päätti laajentaa tiloja vuonna 1976. Uudet valmistuvat tilat vuokrattiin Vantaan kaupungille, jolla oli pulaa toimitiloista. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehti Pauli Halonen. Päärakennuksen taakse nousseeseen laajennukseen valmistui toimisto- ja kokoustiloja sekä saunaosasto. Lisärakennuksen urakoi A. Puolimatka Oy ja se valmistui tammikuussa 1981. Tiloihin muutti Vantaan kaupungin virastoja.
Vanhan puolen kahvila- ja keittiötiloja laajennettiin yhdistämällä niihin entinen talonmiehen asunto. Kunnostetuissa tiloissa aloitti toimintansa lounasravintola Puistokahvila.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puistokulman toiminta painottui alkuvuosina huvitilaisuuksiin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana talolla järjestettiin 145 tilaisuutta, joissa kävi yhteensä noin 80 000 ihmistä. Tanssiharrastus oli suosittua 1960-luvulla, mutta hiipui 1970-luvulla. Tanssien järjestäminen on jatkunut 1990-luvun lopun aallonpohjan jälkeenkin, tahti vain on verkkaisempi. Syksyllä 2005 tansseja järjestettiin kaksi kertaa viikossa.
Vanha järjestörakenne purettiin vuonna 1983 ja kiinteistöomaisuus säätiöitiin Puistokulma-säätiölle. Vanhan puolen toimintaa varten perustettiin järjestöpohjainen Puistokulma ry.
Vantaan kaupunki muutti pois uuden puolen toimitiloista vuonna 1992. Uuden puolen tilat olivat pitkään tyhjillään ja Puistokulma-säätiö sai tuloja vain lounasravintolasta, juhlapalvelusta ja tansseista.[1] Vuonna 2022 yhdistyksellä on 12 jäsenjärjestöä ja kuusi palkattua työntekijää. Puistokulma-säätiön vuokralaisina ovat uudella puolella mm. hostelli 20 Rooms, Montessori-päiväkoti Rantakaisla ja Coronaria Terapeija Oy ja vanhalla puolella Tikkurilan naisvoimistelijat ja radioasema RollFM. Talolla järjestetään edelleen säännöllisesti tansseja ja tiloja vuokrataan ulkopuolisille tapahtumien ja juhlien järjestämiseen.[2]
Puistokulma-Säätiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puistokulma-Säätiö on 1960-luvulla rakennetun toimitalon säätiö-omistaja. Puistokulma säätiöitiin vuonna 1986. Vuonna 2015 Puistokulma-Säätiöllä oli velatonta pääomaa vajaat 1,2 miljoonaa euroa. Puistokulman vuokralaisina on ollut niin yrityksiä kuin yhdistyksiä. Myös Vantaan kaupunki on vuokrannut tiloja käyttöönsä. Samalla säätiö on tarjonnut Vantaan Vasemmistoliitolle toimistohuoneen ja tiloja käyttävät myös muut puolueyhteisön järjestöt. Vuonna 2015 säätiön tulot olivat hieman yli 220 000 euroa, joista valtaosa on vuokratuottoa. Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt säätiölle valtionapua. Säätiö myönsi 2015 Vantaan Vasemmistoliitolle avustuksina eri tarkoituksiin 12 500 euroa.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tyystjärvi, Kati & Korhonen, T. A.: Junavaunusta monitoimitaloksi: Hiekkaharjun Puistokulma toimiva työväentalo. Helsingin pitäjä 26, 2006, s. 118-131. Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys ry.
- ↑ Toimintakertomus. Puistokulma ry, 2022.
- ↑ Tomi Venho: Kabinetin puolella - Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa, s. 101. (Julkaisu 18/2018) Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-014-7