Porvoon tuomiokirkko

Porvoon tuomiokirkko Borgå domkyrka
Porvoon tuomiokirkko heinäkuussa 2018
Sijainti	Porvoo
Koordinaatit	60°23′50″N, 025°39′29″E
Rakentamisvuosi	1400-luku useassa vaiheessa
Suunnittelija	Pernajan mestari, Carsten Nubuhr
Materiaali	harmaakivi
Tyylisuunta	gotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Porvoon tuomiokirkko (ruots. Borgå domkyrka) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Lisäksi kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.

Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi runsaasti häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde.

Porvoon vuoden 1809 valtiopäivillä keisari Aleksanteri I otti tuomiokirkossa vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait.

Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen. Tasan 200 vuotta myöhemmin, vuonna 1923 siihenastinen Porvoon hiippakunta siirrettiin Tampereelle, ja uusi Porvoon hiippakunta on siitä asti käsittänyt rannikon ruotsinkieliset ja kaksikieliset ruotsienemmistöiset seurakunnat.

Kirkkorakennus

Kirkon runkohuone oli alun perin hirsinen. Muutamien historiallisten tietojen mukaan todennäköisesti vuosien 1410 ja 1420 välillä runkohuoneen ympärille rakennettiin kivinen runkohuone, joka oli suuruudeltaan noin 11 x 24 metriä. Tästä on enää jäänteitä kahdessa seinässä, jotka muodostavat nykyisen kirkon luoteisnurkan. Nähtävissä on myös entinen umpeen muurattu sisäänkäyntiovi. Jo tämä aiempi kivikirkko oli mitä ilmeisimmin pyhitetty Neitsyt Marialle. Runkohuonetta laajennettiin vuoden 1450 paikkeilla noin neljä metriä itään ja kuusi metriä etelään päin. Porvoon tuomiokirkko edustaa Suomessa 1400-luvun puolivälissä ilmestynyttä uutta rakennustapaa, jonka toi mukanaan Pohjois-Saksasta Suomeen muuttanut arkkitehti Pernajan mestari. Rakennystyyliä leimaavat muun muassa erikoinen länsi- ja itäpäätyjen koristelu sekä omaperäinen, 28-jakoinen tähtiholvirakenne. Porvoon tuomiokirkkoa pidetään yhtenä Suomen keskiajan ja koko historian merkittävimmistä rakennuksista.

Kirkossa on ollut urut jo 1600-luvulta lähtien. Nykyinen urkufasadi on Olof Schwanin rakentama vuodelta 1799. Kirkon nykyiset urut rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1978. Äänikertoja 44.

Kirkon alttaritaulu, Ehtoollinen, on Auguste Joseph Desarnodin maalaama, ja se jäljittelee Leonardo da Vincin Viimeistä ehtoollista. Istumapaikkoja kirkossa on 750.

Kirkkorakennuksen merkittäviä korjaustöitä ovat olleet holvien uudelleenmuuraus vuosina 1728–33 ja lehtereiden rakennus 1762–64. Vuosina 1977–1978 kirkkoa entisöitiin Nils Erik Wickbergin ja Heikki Havaksen suunnitelmien pohjalta muun muassa siirtämällä alttaritaulu pois päätyseinältä ja palauttamalla lehterikaiteen ja saarnastuolin väri harmaanvihreäksi.

Historia

Emanuel Thelning, Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809, 1812.

Porvoon tuomiokirkko poltettiin useasti 1500-luvulla, ja se pääsi rapistumaan pahasti. Vuonna 1508 tanskalaiset hävittivät kirkon, vuonna 1571 ja 1590 kirkko poltettiin venäläisten hyökätessä. 1600-luvulla kirkko oli jälleen kunnostettu, mutta vuonna 1708 suuren Pohjan sodan aikana se jälleen poltettiin. Silloin rakennus tuhoutui täysin nokeentuneita seiniä, kuoriholvia ja pohjoislaivan holvia lukuun ottamatta. Porvoon tuomiokirkossa avattiin Porvoon valtiopäivät 1809, ja annettiin Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus. Jatkosodan aikana 1941 kirkkoon osui pommi, joka putosi katon ja holvien läpi räjähtämättä.

Toukokuussa 2006 kirkon katto tuhoutui yöllisessä tuhopoltossa, mutta sisätilat kärsivät ainoastaan savu- ja vesivahinkoja. Kirkko otettiin korjaustöiden jälkeen uudelleen käyttöön vuonna 2008 ensimmäisenä adventtisunnuntaina.

Kulttuurissa

Porvoon tuomiokirkon profiili on lyöty 2 euron erikoisrahaan, joka laskettiin liikkeelle vuonna 2009 Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Saman tapahtuman muistoksi julkaistiin myös kultainen 100 euron juhlaraha, jota koristaa sama kirkkoprofiili.

Kuvia

Porvoon Tuomiokirkko

• 
• 
• 
  Kirkko, tapuli ja viereinen pikkukirkko.
• 
  Kirkko ennen paloa tammikuussa 2006
• 
  Kirkko palon jälkeen toukokuussa 2006
• 
  Tuomiokirkko sääsuojassa 2006
• 
  Panoramakuva kirkon pihasta.
• 
  Kirkkoa sisäpuolelta kuvattuna
• 
  Kirkon alttari

Katso myös

• Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porvoon tuomiokirkko Wikimedia Commonsissa

• Porvoon tuomiokirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
• Videopätkiä yms. Porvoon tuomiokirkon palosta 2006 YLEn sivustolla
• Porvoon tuomiokirkon kellonlyönnit (Arkistoitu – Internet Archive) (Ylen äänite)
• Porvoon tuomiokirkko (Arkistoitu – Internet Archive) - Porvoon suomalainen seurakunta
• Rakennusperinto.fi - Porvoon tuomiokirkon korjaus -uutisointi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Rakennusperinto.fi - Porvoon kirkko ja kellotapuli keskiajalla

Uudenmaan kirkot (pois lukien Espoo, Helsinki ja Vantaa)

Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti 

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia