Porvoon tuomiokapitulin talo
Porvoon tuomiokapitulin talo | |
---|---|
Domkapitelshuset | |
Porvoon tuomiokapitulin talo |
|
Sijainti | Porvoo, Uusimaa |
Rakennustyyppi | Virkatalo |
Valmistumisvuosi | 1759 |
Suunnittelija | Samuel Berner |
Omistaja | Kirkkohallitus |
Käyttäjä | Porvoon hiippakunta |
Tyylisuunta | Barokkiklassismi |
Runkorakenne | Kivi |
Julkisivumateriaali | Kivi |
Kerrosluku | 2 |
Verkkosivut | |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Porvoon tuomiokapitulin talo on historiallinen rakennus Porvoon vanhassa kaupungissa, jossa sijaitsee Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimitilat. Tuomiokapitulin talo on Porvoon toiseksi vanhin kivirakennus heti tuomiokirkon jälkeen. Rakennus on valmistunut arkkitehti Samuel Bernerin suunnitelmien mukaan vuonna 1759. Samalla tuomiokapitulin talo on Suomen vanhin virastorakennus, joka palvelee yhä edelleen alkuperäisessä tehtävässään.[1][2]
Rakennus on osa Museoviraston suojelemaa vanhaa Porvoota ja sen omistaa Kirkkohallitus.[3]
Historia ja arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porvoosta tuli hiippakuntakaupunki vuonna 1723, mikä tarkoitti, että kaupunkiin perustettiin kymnaasi eli lukio ja konsistori eli tuomiokapituli. Tuomiokapitulille ja lukiolle rakennettiin nykyisen tuomiokapitulin talon paikalle oma puurakennus vuonna 1728, mutta jo vuonna 1749 rakennus oli huonossa kunnossa. Tämän lisäksi tarvittiin lisää tiloja ja päätettiin rakentaa samalle paikalle kokonaan uusi rakennus.[2][1]
Porvoon tuomiokapitulin ja lukion talo on valmistunut 1759 ja edustaa tyyliltään barokkiklassismia. Vuonna 1789 kuningas Kustaa III päätti, että rakennus toimisi sotasairaalana sotatilanteen aikana. Sotasairaalana tuomiokapitulin talo palveli myös Suomen sodan aikaan, sekä sairaalana vuonna 1813 saksalaisten joukkojen ollessa sijoitettuna Porvooseen. Vuonna 1815 lukio muutti uuteen suurempaan rakennukseen ja sen tilalla toimi yläkoulu vuosina 1845-1871.[2][1]
Merkittävin rakennuksessa tapahtunut tapahtuma oli Porvoon valtiopäivät vuonna 1809, kun tsaari Aleksanteri I loi pohjan Suomen autonomialle. Nykyisin rakennus palvelee yhä alkuperäisen ajatuksen mukaisesti tuomiokapitulin toimitilana.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Borgå domkapitel får förmodligen behålla sitt hus – en försäljning av huset finns inte längre på agendan svenska.yle.fi. Viitattu 22.9.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Om Borgå stift Borgå Stift. Viitattu 22.9.2021. (ruotsi)
- ↑ RKY – Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 22.9.2021.