Bromarvin kirkko
Bromarvin kirkko | |
---|---|
Bromarvin kirkko vuonna 2006 |
|
Sijainti | Bromarv, Raasepori |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Raaseporin seurakuntayhtymä |
Rakentamisvuosi | 1981 |
Suunnittelija | Oy Arkkitehtitoimisto Slotte & Schütz Ab |
Avoinna yleisölle |
tilaisuuksien aikana ja sopimuksen mukaan |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Bromarvin kirkko (ruots. Bromarvs kyrka) on Carl-Johan Slotten ja André Schützin arkkitehtitoimiston suunnittelema kirkkorakennus Bromarvissa Raaseporissa Uudellamaalla. Kirkon vihki käyttöön 23. elokuuta 1981 Porvoon piispa John Vikström. Bromarv oli tuolloin osa Tenholan kuntaa.[1] Bromarvista tuli Tenholan seurakunnan kappeliseurakunta 1677 ja itsenäinen seurakunta 1881.[2]
Kirkko on vanhan kirkon replika[2] Se on tasavartinen ristikirkko, jonka keskustan katonharja on sivusakaroita korkeammalla. Sivusakaroissa on sakasti, eteistilat sekä muita tiloja. Päähuoneessa on kirkkosali. Kirkon päädyissä sekä sakaroiden ja kirkkosalin yhtymäkohdissa on korkeat ikkunat.
Tulipalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bromarvin edellinen kirkko paloi helmikuussa 1979 eli kaksi vuotta Bromarvin ja Tenholan kuntaliitoksen jälkeen. Se oli rakennettu puusta 1753. Vanha kellotapuli säilyi tulelta.[1]
Sisätilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat, niissä on 19 äänikertaa ja ne ovat vuodelta 1981. Kirkossa on myös Steinway-flyygeli, malli A-188, vuodelta 1956. Flyygeli on ostettu vuoden 2003 kesällä ja sen vihki käyttöön pianotaiteilija Folke Gräsbeck Gräsbeckin perheen konsertissa kesäkuussa 2004.[1]
Alttaritaulun on tehnyt vaasalainen tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimo. Karjaalainen tekstiilitaiteilija Barbro Gardberg on tehnyt kirkon kuultokudokset, alttarin edustan peittävän liinan eli antependiumin, messukasukat ja stolat. Pienen, alle 600-jäsenisen seurakunnan kirkossa on hyvin paljon lahjoitettua esineistöä.[1]
Hautausmaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon sankarihautojen muistomerkki on paljastettu vuonna 1946 ja sen on suunnitellut arkkitehti Arne Rancken. Sankarihautojen välittömässä läheisyydessä on vuonna 1824 rakennettu Aminoff-suvun hautakappeli, jonka suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel Riilahden kartanon omistaja, kreivi Johan Fredrik Aminoffin pyynnöstä.[3]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Bromarvin kirkko tieltä katsottuna.
-
Kirkon portti.
-
Bromarvin kirkko.
-
Kirkko toiselta suunnalta.
-
Kellotorni.
-
Kellotorni eri suunnalta.
-
Sankarihauta.
-
Sankarihauta.
-
Aminoffin suvun hautakappeli.
-
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Aminoff-suvun hautakappelin inskriptiolaattaan on kirjattu teksti: Sorgernas, lidandets, mödornas hvila. Beredd år MDCCCXXIV (1824). (Surujen, kärsimysten, vaivojen lepopaikka. Valmistettu vuonna MDCCCXXIV (1824)).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bromarvin kirkko Wikimedia Commonsissa
- Bromarvin kirkkotarhassa sijaitseva Aminoff-suvun hautakappeli (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti