Nurmijärven kirkko
| Nurmijärven kirkko | |
|---|---|
 Kirkko syyskuussa 2011. |
|
| Sijainti | Nurmijärven kirkonkylä, Nurmijärvi |
| Seurakunta | Nurmijärven seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1793, kellotapuli 1795 |
| Suunnittelija | Matti Åkerblom, kellotapuli Mats Åkergren |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 750 |
 |
|
Nurmijärven kirkko on Nurmijärven seurakunnan vuonna 1793 valmistunut puukirkko, joka sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Kirkon rakentaja oli Matti Åkerblom. Kellotapuli on valmistunut vuonna 1795, ja sen rakensi Mats Åkergren. Kirkko on neljäs kirkonkylälle rakennettu puukirkko, edellinen 1692 rakennettu kirkko purettiin huonokuntoisena 1793. Tämän kirkon paikka oli nykyisellä hautausmaalla. Hautausmaan kiviaitaan on kiinnitetty kirkon muistotaulu.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Kustaa III oli 1776 säätänyt, että kirkot tuli rakentaa kivestä. Nurmijärveläiset vetosivat seurakunnan vähävaraisuuteen ja saivat luvan rakentaa puukirkon. 1700-luvun lopulla kirkonmäki oli järven rannalla, mutta Kirkkojärvi kuivattiin 1900-luvulla.[3]
Kirkko on tasavartinen ristikirkko. Sisänurkissa on viisteet, ja kolmen sakaran päässä on eteishuoneet. Kirkon aumatulla paanukatolla on kattoratsastaja.[2]
Kirkkoon on lahjoitettu runsaasti esineistöä, kuten keskirististä riippuva kynttiläkruunu, kynttilänjalat ja maljakot. Myös lasimaalaukset on saatu lahjoituksena.[3]
Kirkon ulkomuotoa ja sisustusta on muutettu useaan otteeseen. Nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1932. Kirkko on maalattu ulkoa vuoden 1993 remontissa, jolloin myös katto tervattiin. Myös sisätiloissa on tapahtunut muutoksia. Muun muassa lehtereihin ja saarnastuoliin maalattiin 1830-luvulla apostolien kuvia ja muita raamatullisia kuvia, jotka 1880-luvulla peitettiin valkoisella maalilla. Sisätilat korjattiin ja maalattiin kirkon 200-vuotisjuhliin, ja vanhat seinämaalaukset otettiin esiin. Vuoden 1993 korjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Touko Saari.[2][4][5]
Alttaritaulu, Jeesuksen taivaaseen astuminen, on vuodelta 1832 ja C. P. Elfströmin maalaama. Martti Porthanin vuonna 1993 rakentamat myöhäisbarokkiurut ovat 30-äänikertaiset. Ne ovat kirkon kolmannet urut.[3]
1990-luvun korjauksessa kirkon penkkejä muotoiltiin mukavammin istuttavaksi, vaikka ne muutoin ovatkin alkuperäiset. Etuosan istuimet ovat nykyään siirrettävät, kuten myös alttarikaide, joten kirkossa on helpompi järjestää musiikki- ja kuorotilaisuuksia. Penkkimäärääkin on karsittu, alun perin kirkkoon mahtui koko silloinen Nurmijärven asujaimisto, noin tuhat henkeä.[3] Nykyään sinne mahtuu noin 550.[6]
Nurmijärven seurakunnalla on kaksi muuta kirkkoa, Klaukkalan vuonna 2004 valmistunut kirkko ja Rajamäen kirkko vuodelta 1938.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kirkot Nurmijärvi. Viitattu 31.1.2019.
- ↑ a b c Nurmijärven kirkko Museovirasto. Viitattu 31.1.2019.
- ↑ a b c d e Safari alkaa Nurmijärven kirkosta Nurmijärven seurakunta. Viitattu 31.1.2019.
- ↑ Nurmijärven kirkko, ulkomaalaus Museovirasto. Viitattu 31.1.2019.
- ↑ Nurmijärven kirkko Museovirasto. Viitattu 31.1.2019.
- ↑ Nurmijärven kirkko Nurmijärven seurakunta. Viitattu 31.1.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nurmijärven kirkko Wikimedia Commonsissa
- Löytyykö Aleksis Kiven ihailema "kaunis madonna" Nurmijärven kirkosta? Kirkon maalausten paljastus ja restaurointi uskottu taiteilija Malinin tehtäväksi. Myös vanhan kirkon tornirakennelma löydetty nykyisen kirkon katon alta, Ilta-Sanomat, 07.06.1934, nro 128, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti