Pohja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pohjan kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Sanan muut merkitykset käsitellään täsmennyssivulla.
Pohja
Pojo
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Raasepori

vaakuna

sijainti

Pohjan vanha kunnantalo, nykyisin luksusasuintalo, 2022.
Pohjan vanha kunnantalo, nykyisin luksusasuintalo, 2022.
Sijainti 60°05′50″N, 023°31′35″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Tammisaaren seutukunta
Kuntanumero 606
Hallinnollinen keskus Pohjan kirkonkylä
Perustettu 1359
Kuntaliitokset Osa Karjaaseen (1933)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Karjaa
Tammisaari
Pohja
– syntynyt kunta Raasepori
Pinta-ala 266,13 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 224,66 km²
– sisävesi 23,09 km²
– meri 18,38 km²
Väkiluku 4 936  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 21,97 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,6 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 19,3 %
Hangon ja Raaseporin kuntajako 1960-luvulla. Pohjasta tuli vuonna 2009 osa tuolloin perustettua Raaseporia (vihreällä).
Pyhän Maarian kirkko Pohjassa 1400-luvulta

Pohja (ruots. Pojo) on Suomen entinen kunta ja vanha uusmaalainen kirkkopitäjä, joka nykyään on osa Raaseporin kaupunkia Uudenmaan maakunnassa. Kuntaliitoksen aikaan kunnassa asui 4 936 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 266,13 km², josta 41,47 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 21,97 asukasta/km². Vuoden 2009 alussa Pohjan kunta ja Karjaan ja Tammisaaren kaupungit lakkautettiin ja muodostettiin uusi Raaseporin kaupunki.[4]

Pohjan kunta oli kaksikielinen; 59 prosenttia sen asukkaista puhui suomea ja 37 prosenttia ruotsia.

Pohjan naapurikunnat olivat Karjaa, Karjalohja, Kisko ja Tammisaari. Vuoteen 1993 saakka naapurikuntiin kuului Tammisaareen liitetty Tenhola.

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. 1610-luvun puolivälin jälkeen Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kannusti aatelisia ja porvareita vuokraamaan kruunun tehtaita ja perustamaan uusia tuotantolaitoksia. Suomen rikkain suurkauppias Jakob Wolle sai erioikeuden perustaa Antskogin ruukin vuonna 1630. Uusi ruukki valmistui vuonna 1632. Antskogin ruukki oli omistusjärjestelyiltään poikkeuksellinen, koska se ei ollut Ruotsin kruunun omaisuutta, vaan yksityisomaisuutta. Ruotsalainen Carl Billsten sai Ruotsin kuningatar Kristiinalta erioikeuden perustaa Billnäsin ruukin vuonna 1641. Ruotsin kuningatar Kristiina antoi kauppias Peter Thorwöstenille erioikeuden perustaa Fiskarsin ruukin vuonna 1649.[5][6]

Pohjan merkittävin yksityinen työnantaja on Fiskars Brands Finland Oyj.

Nähtävyyksistä tärkeimpiä ovat ruukit ja kirkonkylän noin vuonna 1470 rakennettu harmaakivikirkko. Entisen kunnan alueella on myös kolme täysimittaista golfkenttää: Ruukkigolf sekä Nordcenter, jossa kaksi kenttää. Lisäksi alueella on kaksi ratsastuskeskusta: Påminne-laskettelukeskus sekä urheiluopisto Kisakeskus.

Kylässä toimiva sopimuspalokunta Pojo FBK on järjestänyt uudenvuodenilotulituksen vuodenvaihteen 1992–93 jälkeen joka vuosi, paitsi kun paloasema oli remontissa vuonna 2010. Toinen poikkeus oli vuoden 2020-21 vaihde, jolloin tapahtumaa ei järjestetty koronapandemian takia.[7] Tapahtumalla on vuosittain yli 130 sponsoria ja budjetti on noin 10 000€.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliomaalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 löydettiin Lammasjärven kalliomaalaukset. Maalaukset ovat Suomen eteläisimmät ja läntisimmät. [7]Myös Pikku Kullaanjärveltä ja Määrjärveltä on löytynyt samoihin aikoihin kalliomaalauksia[9]. Määrjärven ehdotettu kalliomaalaus ei ole vielä todennettu arkeologien toimesta. Lammasjärven kalliomaalauksesta erottuu hirvi ja kämmenen jälki jotka ovat punamullalla maalattuja. Pikku Kullaanjärven maalauksessa näkyy ihminen ja hirvi. Maalaukset sijaitsevat yli 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Suomen kalliomaalauksista on ajoitettu 7000–3000 vuotta sitten tehdyiksi.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjan kylät kirkonkirjojen mukaan ovat: Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Gästerby, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Manibacka, Munckbacka, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Pohjan kirkonkylä (Kyrkoby), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Skryttskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Stålbacka, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Åminne (Joensuu[9]), Åminnefors (Joensuunkoski).

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjassa on kolme koulua, jotka ovat suomenkieliset Fiskarin koulu ja Pohjan kirkonkylänkoulu sekä ruotsinkielinen Pojo kyrkoby skola[10]. Klinkbackan koulu suljettiin 2020. Kisakeskus Kullaanjärven rannalla kouluttaa mm. liikuntaa ja valmennusta.

Pohjan kirkonkylän koulu, vuodelta 1954

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjan alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Pohjan ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.[11]

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskarsin ruukki on vetänyt puoleensa luovien alojen ihmisiä ja 1990-luvulla siellä perustettiin Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta[12]. Vuonna 2023 osuuskunnalla oli 140 jäsentä. Se on järjestänyt useita näyttelyitä Fiskarin ruukin lisäksi myös ulkomailla, muun muassa Lontoossa, Pariisissa ja Tokiossa[13]. Se pyörittää myös ruukissa olevaa Onoma Shopia, jossa myydään jäsenten tuotteita. Lisäksi ruukissa on taiteilijaresidenssi. Onoma on järjestänyt yhdessä Luovi Designin kanssa Fiskars Village Design Biennalea vuodesta 2019.

Ruoka- ja juomakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskarsin ruukista on tullut aktiivinen ruokakulttuurin ja käsityön keskus. Siellä on kaksi ympärivuotista ravintolaa ja kaksi kahvilaa sekä kesällä kausitarjontaa. Sinne on kerääntynyt ruokatuottajia, kuten Brukett, joka valmistaa olutta, viiniä, siideriä, giniä ja viskiä. Fiskarsissa Slow Food Västnyland -yhdistys on järjestänyt Slow Food Festival -ruokamarkkinoita vuodesta 2010 joka syksy lokakuussa. Festivaali kerää paikallisia ruokatuottajia ja asiakkaita yhteen paikallisesti tuotetun ruuan parissa[14]. Pohjan Gurut ry on vuodesta 2009 järjestänyt Maan Maut -ruokatorin, joka saattaa ruokatuottajia ja kuluttajia yhteen[15].

Liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjassa on kaksi korkeatasoista golfrataa, Ruukkigolf ja Nordcenter Golf and Country Club. Påminne on Suomen eteläisin laskettelukeskus ja siellä voi kesällä ajaa mäkiautoilla ja alamäkipyörillä. Fiskars Village Trail Center tarjoaa maastopyöräilyn polkuverkoston Fiskarsin ruukissa. Siellä järjestetään myös vuosittain Suomen suurin pyöräilyalan messu- ja demotapahtuma Bike Expo. Kisakeskuksessa voi harrastaa ja liikkua ja talvella se on suosittu talviuintipaikka. Påminnen halli toimii salibandyjoukkue FCB Raseborg Knightsin kotihallina.

Ulkoilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gumnäsiin Pohjan kyläyhdistys on rakentanut 3,8 kilometriä pitkän ulkoilureitin. Vuonna 2021 yhdistys rakensi kaksi frisbeegolfrataa: Gumnäs 18 väylällä ja Gumnäs mini 6 väylällä[16].

Pohjan VPK

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Slow Food Festival[19]
  • Fiskarsin antiikkipäivät[20]
  • Maan Maut
  • Onoman kesänäyttelyt[21]
  • Fiskars Village Art & Design Biennale[22]
  • Bike Expo[23]

Tunnettuja pohjalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Valtioneuvoston päätös 22.11.2007
  5. ↑ Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 6.5.2024.
  6. ↑ Billnäsin ruukki Visit Raseborg. Viitattu 6.5.2024.
  7. ↑ a b Länsi-Uudenmaan suurin ilotulitus päätettiin perua koronan vuoksi Etelä-Uusimaa. 15.10.2020. Viitattu 31.10.2021.
  8. ↑ Pohjan uudenvuoden ilotulitus on yksi Suomen näyttävimmistä - katso missä muualla ruuti lentää taivaalle! Länsi-Uusimaa. 28.12.2018. Viitattu 7.9.2019.
  9. ↑ a b Doria.fi, s. 12 Viitattu 10.6.2011
  10. ↑ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1060
  11. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
  12. ↑ https://onoma.fi/meista/
  13. ↑ https://onoma.fi/nayttelyt/
  14. ↑ https://slowfoodvastnyland.org/fi/slow-food-festival/
  15. ↑ https://www.ts.fi/ruoka/1283490580
  16. ↑ https://www.facebook.com/GumnasFrisbeegolf/
  17. ↑ https://www.inkoo.info/l/tomasbolen-paperimylly/
  18. ↑ https://pojo.hembygd.fi/pa_svenska/
  19. ↑ Slow Food Festival slowfoodvastnyland.org. Viitattu 30.3.2024.
  20. ↑ Fiskarin antiikkipäivät fiskarsinantiikkipaivat.fi. Viitattu 30.3.2024.
  21. ↑ Näyttelyt onoma.fi. Viitattu 30.3.2024.
  22. ↑ Fiskars Village Art & Design Biennale fiskarsvillagebiennale.com. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)
  23. ↑ Fiskars Village Bike bikeexpo.fi. Viitattu 30.3.2024.
  24. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  25. ↑ C.J. Malmberg (1824-1895) – Ensimmäiset teollisuuskuvat Suomessa fiskarsvillage.fi. Viitattu 30.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohja.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohja&oldid=22641467”