Suomen metalliteollisuus
Suomen metalliteollisuus on Suomen teollisuuden suurin osa-alue. Sen toimialoja ovat metallien jalostus, metallituotteiden, muiden tuotteiden, kulkuneuvojen ja sähkölaitteiden valmistus sekä elektroniikkateollisuus.
Metalliteollisuus Suomen taloudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metalliteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta vuonna 2014 oli 39 prosenttia.[1]
Vuonna 2014 Suomen ulkomaankaupan arvosta metallit ja metallituotteet kattoivat 14,4%, koneet ja laitteet 12,8%, sähkö ja elektroniikkateollisuus 12% ja kulkuneuvot 5,9%. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti on selvästi huippuvuosia vähäisempää.[2]
Metalliteollisuuden toimialat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metallien jalostukseen kuuluu teräksen- ja värimetallien valmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat, valimotuotteet sekä usein myös rakennusteräkset. Tuotanto vastaa 16 prosenttia koko metalliteollisuuden tuotannosta. Vuonna 2014 ala työllisti hieman alle 14 000 henkilöä.[3]
Metallituotteiden valmistukseen kuuluu metallitavaroiden, kuten metallirakenteiden, metallisäiliöiden, höyrykattiloiden, aseiden, takomotuotteiden ja työkalujen valmistaminen. Toimialan tuotannon osuus koko metalliteollisuuden tuotannosta oli vuonna 2013 runsaat 13 prosenttia. Se työllistää yli 40 000 henkeä.[3]
Muiden tuotteiden valmistukseen kuuluu toiminnallisten laitteiden, kuten voimakoneiden, maatalouskoneiden ja metallintyöstökoneiden valmistaminen. Vuonna 2013 toimialan tuotannon osuus koko metalliteollisuuden tuotannosta oli reilut 28 prosenttia. Tuotannon määrä laski vuonna 2014 neljällä prosentilla edellisvuodesta ja samalla henkilöstön määrä väheni neljällä prosentilla. Ala työllistää edelleen yli 40 000 henkeä.[3]
Elektroniikkateollisuus sisältää kalustettujen piirilevyjen, tietokoneiden, viestintävälineiden, viihde-elektroniikan, mittaus-, lääkintä- ja säteilytyslaitteiden, optisten instrumenttien sekä puolijohdekomponenttien valmistuksen. Elektroniikkateollisuuden tuotannon määrä vuonna 2013 oli noin 22 prosenttia koko metalliteollisuuden tuotannosta. Vuonna 2014 toimialan tuotanto laski noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Vaikka Nokia on lopettanut matkapuhelinten valmistuksen, on yrityksen osuus toimialasta edelleen merkittävä. Ala työllistää edelleen noin 25 000 henkeä.[3]
Sähkölaitteiden valmistukseen kuuluu sähkömoottorien, muuntajien, generaattoreiden, sähkönjakelulaitteiden, akkujen, kaapeleiden, sähkökalusteiden, valaisimien ja kodinkoneiden valmistus. Toimialan suurin yritys on ABB. Tuotannon osuus oli vuonna 2013 noin yhdeksän prosenttia koko metalliteollisuuden tuotannosta. Ala työllistää noin 16 000 henkeä.[3]
Kulkuneuvoteollisuuteen kuuluu moottoriajoneuvojen ja niiden moottoreiden sekä perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus. Toimialan viennin arvo oli kaksi miljardia euroa vuonna 2014, ja se työllisti yli 6 000 henkeä. Liikevaihdolla mitattuna toimialan suurin yritys on Valmet Automotive, joka valmistaa tällä hetkellä Mercedes-Benzin A-sarjan autoja. Toimiala käsittää laivojen, veneiden, muiden kelluvien rakenteiden, kuten öljynporauslauttojen, valmistuksen sekä kiskokaluston, taisteluajoneuvojen ja -lentokoneiden valmistuksen. Ala vastaa kolmea prosenttia koko metallin tuotannosta ja työllistää lähes 9 000 henkeä.[3]
Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus tuottavat kuusi prosenttia alan tuotannosta ja työllistävät vajaat 20 000 henkeä.[3]
Suomen metalliteollisuuden historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metalliteollisuus alkoi Suomessa 1600-luvulla ruukkiteollisuutena, johon kuului metallien perusteollisuutta ja metallituotteiden valmistamista.[4] Teollistumisen alettua 1800-luvulla syntyi konepajateollisuus ja ruukkien yhteyteen perustettiin konepajoja, joiden tuotteina oli esim. rautatiekalustoa, laivoja ja erilaisia koneita.[4] Konepajat ja telakat syrjäyttivät ruukit 1900-luvun vaihteessa.[4]
Vaikka kotimainen malmintuotanto oli 1900-luvun alussa erittäin vähäistä, rautatehtaiden yhteyteen oli perustettu metallien jatkojalostukseen perustuvaa konepajateollisuutta, kuten Fiskars, Högfors, ja Tampereen masuunista periytyvä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy (Tampella). Autonomian ajan lopulla Venäjän konepaja- ja laivanrakennustuotteiden tarve antoi Suomen metalliteollisuudelle paljon uusia mahdollisuuksia.[5]
Maailmansotien välisenä aikana 1918–1939 metalliteollisuus kehittyi voimakkaammin kuin teollisuus Suomessa yleisesti.[6]
Suomen sotakorvaukset oli toimitettava pääosin metalliteollisuuden tuotteina. Tuotteiden laatuvaatimukset tuottivat ensin ongelmia, sillä koneet olivat vanhentuneita ja ammattitaitoisesta työvoimasta oli pulaa. Pakolla uusitut laitteet ja organisaatiot paransivat kuitenkin tehtaiden asemaa korvausten maksun jälkeen.[7]
Vuosi 2013 oli metalliteollisuudelle paha, koko teollisuustuotannon arvo laski 6,7 % ja metalliteollisuuden osuus vähennyksestä oli 75,0 %, suurimpana pudottajanaan tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, jonka osuus teollisuustuotannon kokonaispudotuksesta oli 24,2 %.[8][9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuoden 2014 teollisuustuotannon arvo 81,3 miljardia euroa Tilastokeskus. 2.12.2015. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ ulkomaankauppa EK. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ a b c d e f g Metallin suhdannekatsaus, kevät 2015 Metalliliiton tutkimusyksikön julkaisuja 3/15. 2015. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ a b c Teemu Toppinen (toim.) ja Melanko, Kirsti: Metallin historiaa Esine elää - museon käyttöopas. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ Kaivosteollisuus GTK. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ Uotila, Antti: Suomen metalliteollisuuden kehitys vuosina 1918–1939. (Historian pro gradu -tutkielma) Tampereen yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.4.2016).
- ↑ Kokko Heikki: Metalliteollisuus 1940-1960 Koskivoimaa. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ Metallialojen vaikutus teollisuustuotannon pudotukseen suuri vuonna 2013 tilastokeskus. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ Metalliteollisuus romahti viime vuonna: -12,7% Talouselämä. 10.12.2014. Viitattu 12.4.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teknologiateollisuus Ammattinetti