Pirkanmaan maakunnan kuntien vaakunat

Pirkanmaan maakunta

Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio.

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Akaa Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri. Kari J. Tähtinen, 28. helmikuuta 2007
	Hämeenkyrö Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti. Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1954
	Ikaalinen Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin. Pentti Papunen, 1. tammikuuta 1972 (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan)
	Juupajoki Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa. Olof Eriksson, 26. huhtikuuta 1957
	Kangasala Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu. Olof Eriksson, 11. syyskuuta 1951
	Kihniö Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia. Toivo Vuorela, 10. lokakuuta 1960
	Kuhmoinen Hopeakentässä kolme punaista, yläreunaltaan aaltokoroista hirttä. Ahti Hammar, 4. elokuuta 1955
	Lempäälä Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki. Gustaf von Numers, 7. maaliskuuta 1950
	Mänttä-Vilppula Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009
	Nokia Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa. Gustaf von Numers, 25. lokakuuta 1951
	Orivesi Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä. Carolus Lindberg, 30. marraskuuta 1949
	Parkano Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti. Germund Paaer, 14. lokakuuta 1950
	Pirkkala Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen. Gustaf von Numers, 28. marraskuuta 1951
	Punkalaidun Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961
	Pälkäne Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan)
	Ruovesi Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2+1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene. Eino Halén, 23. marraskuuta 1959
	Sastamala Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. Lauri Ahlgrén, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Karkun vaakunan)
	Tampere Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta), 16. kesäkuuta 1960
	Urjala Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki. Toivo Vuorela, 13. kesäkuuta 1955
	Valkeakoski Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas. A. W. Rancken, 23. huhtikuuta 1948
	Vesilahti Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset. Gustaf von Numers, 29. maaliskuuta 1951
	Virrat Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 15. helmikuuta 1954
	Ylöjärvi Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 12. toukokuuta 1954

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Aitolahti (9.6.–31.12.1965) Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta. Gustaf von Numers, 9. kesäkuuta 1965
	Eräjärvi (1962–1972) Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten. Gustaf von Numers, 10. huhtikuuta 1962
	Ikaalinen (1961–1971) Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä. Pentti Papunen, 16. lokakuuta 1961
	Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971) Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten. Pentti Papunen, 17. huhtikuuta 1956
	Karkku (1963–1972) Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. Lauri Ahlgrén, 12. helmikuuta 1963
	Kiikka (1961–1980) Sinisessä kentässä kultainen rukki. T. Takala ja Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961
	Kuhmalahti (1961–2010) Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki. Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961
	Kuorevesi (1952–2000) Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 23. helmikuuta, 1952
	Kuru (1956–2008) Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki. Kimmo Kara, 8. kesäkuuta 1956
	Kylmäkoski (1965–2010) Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide. Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen, 5. lokakuuta 1965
	Luopioinen (1960–2006) Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. Gustaf von Numers, 2. marraskuuta 1960
	Längelmäki (1952–2006) Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa. Ahti Hammar, 1. helmikuuta 1952
	Mouhijärvi (1957–2008) Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 5. kesäkuuta 1957
	Mänttä (1950–2008) Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat. Olof Eriksson, 25. lokakuuta 1950
	Pohjaslahti (1961–1972) Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1961
	Pälkäne (1956–2006) Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 3. toukokuuta 1956
	Sahalahti (1962–2004) Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan. Olof Eriksson, 10. huhtikuuta 1962
	Suodenniemi (1955–2006) Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä. Olof Eriksson, 24. lokakuuta 1955
	Suoniemi (1955–1972) Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki. Gustaf von Numers, 13. kesäkuuta 1955
	Sääksmäki (1954–1972) Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä. Kalle Carlstedt ja Gustaf von Numers, 23. huhtikuuta 1954
	Teisko (1958–1971) Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta. Olof Eriksson, 1. lokakuuta 1958
	Toijala (1952–2006) Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 3. toukokuuta 1952
	Tottijärvi (1958–1975) Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset. Ahti Hammar, 26. maaliskuuta 1958
	Tyrvää (1950–1972) Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu. Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950
	Vammala (1950–2008) Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta. Gustaf von Numers, 25. toukokuuta 1950
	Viiala (1955–2006) Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi. Ahti Hammar, 5. syyskuuta 1955
	Viljakkala (1950–2006) Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki. Gustaf von Numers, 3. huhtikuuta 1950
	Vilppula (1957–2008) Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. Olof Eriksson, 7. kesäkuuta 1957
	Äetsä (1981–2008) Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa. Kaj Kajander, 1. tammikuuta 1981