Pariisi–Nizza-ajo
| Pariisi–Nizza-ajo | |
|---|---|
 |
|
| Tiedot | |
| Ajankohta | maaliskuu |
| Alue |
 Ranska |
| Paikalliset nimet | Paris-Nice (ranskaksi) |
| Lempinimi | Course au Soleil (kilpailu aurinkoon) |
| Laji | maantie |
| Tyyppi | etappikilpailu |
| Järjestäjä | ASO |
| Kilpailun johtaja | Christian Prudhomme |
| Historia | |
| Ensimmäinen | 1933 |
| Kilpailuja yht. | 81 (vuoteen 2023 mennessä) |
| Ensimmäinen voittaja |
 Alphonse Schepers |
| Eniten voittoja |
 Sean Kelly (7) |
| Viimeisin voittaja |
 Tadej Pogačar |
Pariisi–Nizza-ajo on etapeittain ajettava vuotuinen polkupyöräkilpailu Ranskassa sijaitsevien Pariisin ja Nizzan kaupunkien välillä. Kilpailua nimitetään tuttavallisesti Course au Soleil'ksi, sillä se on matka perinteisesti kohden auringonpaistetta. Kilpailu on pyöräilyvuoden kansainvälinen avajaiskilpailu.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pariisi–Nizza-kilpailu perustettiin vuonna 1933, ja sen perustaja oli Le Petit Journal -sanomalehden johtaja Albert Lejeune. Lähtölaukaus ensimmäiseen kilpailuun ammuttiin 4. maaliskuuta 1933 kello 5 aamulla Pariisin 13. kaupunginosassa sijaitsevalta Place d'Italielta. Kilpailu toteutui joka vuosi aina vuoteen 1938 saakka, jolloin kilpailujen järjestämisessä seurasi sodan aiheuttama katkos. Kilpailut alkoivat uudelleen vasta vuonna 1951 (lukuun ottamatta vuonna 1948 ajettua erikoistapausta) nimellä "Paris–Côte-d'Azur". Vuonna 1954 kilpailut ajettiin jälleen vanhalla nimellään. Vuonna 1959 kilpailu ajettiin matkalla Pariisi–Nizza–Rooma, jolloin ajomatka oli kaikkien aikojen pisin eli 1 954,8 kilometriä.
Vuonna 1966 kilpailu oli kahden ranskalaisen, Raymond Poulidorin ja Jacques Anquetilin keskinäistä kisaa, ja tämä jakoi ranskalaiset kahteen jyrkästi erilaiseen mielipiteeseen.
Vuonna 1969 maalipaikka siirrettiin Col d'Èzen korkealle mäelle. Nykyisin maalialue sijaitsee Nizzan kaupungissa ja sen kuuluisalla rantakadulla Promenade des Anglais'lla.
Vuonna 1988 irlantilainen Seán Kelly voitti ennätyksellisen seitsemännen peräkkäisen kerran kilpailun ja pitää yhtä hallussaan voittojen määrän ennätystä.
Vuonna 2000 entinen kilpapyöräilijä Laurent Fignon nousi kisan järjestäjäksi, mutta vuonna 2002 hän jätti tehtävänsä Pariisi–Nizza-kilpailuorganisaatiossa ja siirtyi Tour de France -kilpailuorganisaation palvelukseen.
Katso erillisartikkelit:
- Pariisi–Nizza-ajo 2004
- Pariisi–Nizza-ajo 2005
- Pariisi–Nizza-ajo 2006
- Pariisi–Nizza-ajo 2007
- Pariisi–Nizza-ajo 2008
- Pariisi–Nizza-ajo 2009
- Pariisi–Nizza-ajo 2010
- Pariisi–Nizza-ajo 2011
- Pariisi–Nizza-ajo 2017
- Pariisi–Nizza-ajo 2018
Kilpailun voittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Doping
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pariisi–Nizza-kilpailun historia on myös osa urheilun dopinghistoriaa. Kilpailuissa on paljastunut useita dopingtapauksia:
- 1969 : Jan Janssen,
- 1974 : Roger Legeay,
- 1977 : Bernard Thévenet,
- 1982 : Marcel Tinazzi,
- 1997 : Luca Colombo, Erwann Menthéour ja Mauro-Antonio Santamirota
- 2003 : Vincente David Bernabeu Armengol ja Rui Lavarinhas.