Bradley Wiggins
Bradley Wiggins (s. 28. huhtikuuta 1980 Gent, Belgia) on uransa lopettanut englantilainen rata- ja maantiepyöräilijä. Hän on viisinkertainen olympiavoittaja, seitsenkertainen maailmanmestari ja Ranskan ympäriajon 2012 voittaja.[1]
Ammattipyöräilijä Gary Wigginsin poika Bradley Wiggins syntyi Belgiassa, mutta varttui Lontoossa. Isänsä jälkiä seuraten hän aloitti pyöräilyn nuorena, Lontoon Herne Hill -velodromilla 12-vuotiaana. [2] Hänet aateloitiin vuonna 2013.[3]
Wiggins ilmoitti uransa päättymisestä joulukuussa 2016.[4]
Ratapyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wiggins kuului Ison-Britannian pronssia voittaneeseen joukkueeseen vuoden 2000 Sydneyn olympialaisten joukkuetakaa-ajossa. Neljä vuotta myöhemmin Ateenan olympialaisissa hän voitti kultaa neljän kilometrin henkilökohtaisessa takaa-ajossa, hopeaa joukkuetakaa-ajossa sekä pronssia Rob Haylesin kanssa Madisonissa. Pekingin olympialaisissa vuonna 2008 hän saavutti toistamiseen kultaa neljän kilometrin henkilökohtaisessa takaa-ajossa. Joukkuetakaa-ajossa hän kirkasti neljän vuoden takaisen hopeansa kullaksi. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän voitti kultaa joukkuetakaa-ajossa.
Ratapyöräilyn MM-kisoissa Wiggins on voittanut kultaa henkilökohtaisessa takaa-ajossa vuosina 2003, 2007 ja 2008. Joukkuetakaa-ajossa hän on saavuttanut Britannian joukkueessa kultaa vuosina 2007 ja 2008, hopeaa vuosina 2000, 2001, 2003 ja 2016[5] sekä pronssia vuonna 2002. Madison-ajon maailmanmestaruuden hän voitti Mark Cavendishin kanssa 2008 ja 2016.
Wiggins teki 7. kesäkuuta 2015 Lontoon olympiavelodromilla tunninajon maailmanennätyksen 54,526 kilometriä. Aiempi ME oli Alex Dowsettin 52,937 kilometriä.[6]
Maantiepyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wiggins aloitti ammattilaisuransa vuonna 2002. Hän edusti Française des Jeux -tallia 2002–2003, Crédit Agricolea 2004–2005, Cofidista 2006–2007, Team Columbiaa 2008, Garmin-Slipstreamiä 2009 ja Team Skyta vuodesta 2010 huhtikuuhun 2015. Tämän jälkeen hän aloitti uudessa Team Wigginsissä.[7]
Hän voitti pitkään etupäässä aika-ajokilpailuja, muun muassa Dauphiné Libérén prologin ja Dunkerquen neljän päivän ajon aika-ajoetapin 2007 sekä De Pannen kolmen päivän ajon aika-ajo-osuuden ja Ison-Britannian aika-ajomestaruuden 2009 ja 2010. Italian ympäriajossa 2010 hän voitti Amsterdamissa ajetun 8,4 kilometrin avausetapin.
Ranskan ympäriajossa 2009 Wiggins sijoittui neljänneksi. Vuonna 2011 hän voitti Criterium du Dauphinén kokonaiskilpailun ja kotimaansa maantiejon mestaruuden sekä sijoittui Juan José Cobon dopingtuomion jälkeen toiseksi Espanjan ympäriajossa[8]. Maantieaika-ajon MM-kilpailussa hän sai hopeaa. Vuonna 2012 hän voitti Pariisi–Nizza-ajon kokonaiskilpailun ja aika-ajoetapin, Tour de Romandien kokonaiskilpailun ja kaksi etappia sekä Criterium du Dauphinén kokonaiskilpailun ja aika-ajoetapin. Heinäkuussa hän voitti ensimmäisenä brittinä Ranskan ympäriajon kokonaiskilpailun[9]. Hän sijoittui prologissa toiseksi ja nousi kokonaiskilpailun johtoon seitsemännen etapin jälkeen. Hän voitti aika-ajona käydyt 9. ja 19. etapin. Hän voitti kokonaiskilpailussa toiseksi sijoittuneen maanmiehensä ja tallitoverinsa Chris Froomen kolmella minuutilla 21 sekunnilla[9]. Lontoon olympialaisissa hän voitti aika-ajon ennen Saksan Tony Martinia.[10]
Vuonna 2013 Wiggins voitti Britannian ympäriajon. Aika-ajon MM-kilpailussa hän sai hopeaa. Vuonna 2014 hän voitti aika-ajon maailmanmestaruuden.
Saavutuksia maantiepyöräilyssä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2003
- Tour de l'Avenir, etapin 1 (aika-ajo) voitto
- 2005
- Circuit de Lorraine, etapin 2 (aika-ajo) voitto
- Tour de l'Avenir, etapin 8 voitto
- MM-kilpailut, aika-ajossa seitsemäs
- 2007
- Dunkerquen neljän päivän ajo, etapin 1 (aika-ajo) voitto
- Dauphiné Libéré, prologin voitto
- Tour du Poitou-Charentes et de la Vienne, etapin 4 (aika-ajo) voitto
- Duo Normand (pariaika-ajokilpailu), voitto (parina Michiel Elijzen)
- MM-kilpailut, aika-ajossa kymmenes
- 2009
- De Pannen kolmen päivän ajo, etapin 3b (aika-ajo) voitto
- Italian ympäriajo, etapilla 21 (aika-ajo) toinen
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs, etapilla 1 (aika-ajo) kolmas
- Aika-ajon Ison-Britannian mestaruus
- Herald Sun Tour, kokonaiskilpailun ja etapin 5 (aika-ajo) voitto
- 2010
- Italian ympäriajo, etapin 1 (aika-ajo) voitto
- Aika-ajon Ison-Britannian mestaruus
- 2011
- Pariisi–Nizza-ajo, kokonaiskilpailussa kolmas
- Bayern-Rundfahrt, 4. etapin (aika-ajo) voitto
- Criterium du Dauphiné, kokonaiskilpailun voitto
- Maantieajon Ison-Britannian mestaruus
- Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, etapilla 10 (aika-ajo) kolmas
- MM-kilpailut, aika-ajossa hopeaa
- 2012
- Volta ao Algarve, 5. etapin (aika-ajo) voitto
- Pariisi–Nizza, kokonais- ja pistekilpailun sekä etapin 8 (aika-ajo) voitto
- Tour de Romandie, kokonaiskilpailun sekä 1. ja 5. (aika-ajo) etapin voitto
- Criterium du Dauphiné, kokonaiskilpailun ja 4. etapin (aika-ajo) voitto
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun sekä etappien 9 ja 19 (aika-ajoja) voitto, prologissa toinen, etapeilla 7 ja 17 kolmas. Kilpailua johtavan keltainen paita 7. etapin jälkeen
- Aika-ajon olympiavoitto
- 2013
- Katalonian ympäriajo, kokonaiskilpailussa viides
- Italian ympäriajo, 8. etapilla (aika-ajo) toinen
- Puolan ympäriajo, 7. etapin (aika-ajo) voitto
- Britannian ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 3. etapin (aika-ajo) voitto
- MM-kilpailut, aika-ajossa hopeaa
- 2014
- Kalifornian ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 2. etapin (aika-ajo) voitto
- Aika-ajon Ison-Britannian mestaruus
- Britannian ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 8 (a) -etapin (aika-ajo) voitto
- MM-kilpailut, aika-ajon kultaa
- 2015
- De Pannen kolmen päivän ajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 3 (b) -etapin (aika-ajo) voitto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bradley Wiggins trap-friis-tietokannassa
- Bradley Wiggins Cycling Archives -tietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Bradley Wiggins Pro Cycling Stats -tietokannassa (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Viisinkertainen olympiavoittaja karmeissa talousvaikeuksissa www.iltalehti.fi. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Looking down from Herne Hill, I can see the future is bright Guardian 8.4.2007
- ↑ Pyöräilyn supertähti Bradley Wiggins lopettaa: Historiallinen suoritus toi ritarin arvon iltalehti.fi. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ Sir Bradley Wiggins: Cyclist announces retirement BBC News. 28.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ Men's Team Pursuit tissottiming.com. Viitattu 7.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Pyöräilysuuruus hurjan ennätyksen jälkeen - "Tämän lähemmäs en pääse kokemaan, miltä synnytys tuntuu" yle.fi. 7.6.2015. Viitattu 8.6.2015.
- ↑ Bradley Wiggins procyclingstats.com. Viitattu 8.6.2015. (englanniksi)
- ↑ 2011 66th Vuelta a España (WT) General classification procyclingstats.com. Viitattu 6.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Ranskan ympäriajossa tehtiin brittihistoriaa - Wiggins ykkönen yle.fi. 22.7.2012. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Tour-voittaja räjäytti pankin - Britannian kultatilastoon täytettä 1.8.2012. Yle Urheilu. Viitattu 1.8.2012.