Painajaisten parantola

Painajaisten parantola
The Hostile Hospital
Alkuperäisteos
Kirjailija	Lemony Snicket (oik. Daniel Handler)
Kuvittaja	Brett Helquist
Kansitaiteilija	Brett Helquist
Kieli	englanti
Genre	seikkailu, lasten- & nuortenkirjallisuus
Kustantaja	HarperCollins
Julkaistu	syyskuu 2001
Sivumäärä	255
Suomennos
Suomentaja	Marja Helanen-Ahtola
Kustantaja	WSOY
Julkaistu	2004
Ulkoasu	sidottu
Sivumäärä	269
ISBN	951-0-29451-9
Sarja: Surkeiden sattumusten sarja
Edeltävä	Kelvoton kylä
Seuraava	Tihutöiden tivoli
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Painajaisten parantola (The Hostile Hospital) on kahdeksas kirja amerikkalaisen Lemony Snicketin kirjoittamassa kirjasarjassa Surkeiden sattumusten sarja.

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Edellisessä kirjassa Variksenpalvojien kylästä paenneet Violet, Klaus ja Sunny Baudelaire ovat kävelemässä yksin ja nälkäisinä. He törmäävät pian kuitenkin Viimeisen Toivon sekatavarakauppaan, ja kauppias Milt antaa ystävällisesti heidän lähettää sähkeen herra Poelle. Lehdenjakaja Lou saapuu sen jälkeen ja antaa Miltille Päivän pilkunviilaaja -lehden, jonka kannesta Milt heti tunnistaa kreivi Olafin murhasta syytetyt Baudelairet. Milt ja Lou jahtaavat lapsia ympäri kauppaa ja melkein saavat heidät kiinni, mutta silloin paikalle saapuu pakettiauto, jonka kyytiin Baudelairet hyppäävät ja pakenevat.

Auton sisällä he tapaavat joukon laulajia, jotka laulavat sairaille ihmisille Salojen sairaalassa piristääkseen heitä. Koska he eivät koskaan lue lehti Päivän pilkunviilaajaa (se on heistä liian masentava lehti) lapset ajattelevat laulajien kanssa matkustamisen olevan turvallista, joten he suuntaavat myös sairaalaan. Heidän saapuessaan Pipsa (ääni keskusradiossa) sanoo, että sairaalan Arkistoon tarvitaan työskentelemään kolme vapaaehtoista. Lapset ottavat innokkaina työn vastaan, koska toivovat löytävänsä vastaukset ympärillään oleviin mysteereihin. Lapset menevät Pipsan toimistoon, jossa saavat työn. Pipsa ei edes onneksi näe heitä, koska hän on ääni pienessä keskusradiossa. Hänen mielestään lasten tulee näkyä muttei kuulua, ja sillä logiikalla aikuisten tulee kuulua muttei näkyä. Arkistossa lapset tapaavat Halin, kirjastonpitäjän, ja he auttavat häntä arkistoimaan papereita. Koska lapsilla ei ole nukkumapaikkaa, he päättävät nukkua salaa sairaalan keskeneräisessä siivessä. Seuraamalla Quagmirejen vihjeitä he löytävät Snicket-kansion, jossa kuitenkin on vain kolmastoista sivu. Siellä on kuva heidän vanhemmistaan ja Jacques Snicketistä, ja toisesta miehestä, jota he eivät tunnista. Kuvan vieressä lukee: "Sivulla yhdeksän käsitellyn todistusaineiston perusteella asiantuntijat epäilevät nyt, että tulipalosta on kuin onkin saattanut selviytyä yksi henkilö hengissä, mutta selviytyjän olinpaikkaa ei tiedetä." Samalla hetkellä Esmé Kurjimo (kreivi Olafin ilkeä tyttöystävä) ilmestyy paikalle ja alkaa kaataa hyllyjä murskatakseen lapset. Klausin ja Sunnyn onnistuu paeta sivun kanssa kuiluun, mutta Violet on liian suuri ja hän joutuu kaapatuksi.

Klaus ja Sunny selvittävät pian että Matatia (kreivi Olaf) ja hänen apulaisensa (jotka ovat "poistaneet" Pipsan osana Olafin valeasua) aikovat suorittaa Violetilla kraniektomian, ja tajuavat, että heidän täytyy löytää siskonsa. Baudelairet saavat laulajilta potilasluettelon ja piiloutuvat komeroon yrittämään löytää Violetin, mutta hän eivät löydä siskoaan listalta. Muistellessaan Quagmirejen muistiinpanoja he tajuavat Matatiaksen käyttävän anagrammeja valeniminä (kuten Count Olafista muodostetut Al Funcoot, Flacutono ja Lucafont) ja he lähtevät etsimään Laura V. Bleediotieta, joka on oikeasti Violet. He naamioituvat tohtori Tocunaksi ja hoitaja Floksi, jotka ovat valkokasvoisten naisten valeasut, ja löytävät O. Lucafontiksi naamioituneen koukkukätisen miehen ja Flacutonoksi naamioituneen kaljun miehen. He löytävät Violetin makaamasta tajuttomana pyörällisiltä paareilta. Joukko suuntaa leikkaussaliin, jossa Klaus ja Sunny viivyttävät leikkausta kuvailemalla veistä. Samalla hetkellä Hal saapuu paikalle ja syyttää heitä Arkiston polttamisesta. Silloin Esmé saapuu "oikeiden" tohtori Tocunan ja hoitaja Flon kanssa ja paljastaa sisarukset. Kun ryhmä yrittää siepata heidät, Klaus ja Sunny lähtevät pakon paareilla, jolla tajuton Violet yhä makaa. Rynnätessään ympäri sairaalaa palon levitessä Baudelairet päättävät piiloutua toiseen komeroon.

Violet herää vihdoinkin. Itseään evakuoiva joukko tekee heidän paostaan näkymättömänä hankalan suorittaa, joten he ohjaavat joukon Pipsaa matkien sairaalan keskeneräiseen siipeen. Violet keksii kuminauhoista benjihyppyköyden, ja Baudelairet onnistuvat karkaamaan sairaalasta. Koska myös sairaalan ulkopuolella on tulta, he piiloutuvat kreivi Olafin auton takakonttiin, jolloin he voivat toivoa vain, että pääsevät johonkin parempaan paikkaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Enteilyt

• Viimeisessä kuvassa on ennustajan kristallipallo, joka viittaa Tihutöiden tivoliin.
• Kreivi Olafin auton takakontissa on Tivoli Tiritombasta tiedottava lehtinen.

Kulttuuri- ja kirjallisuusviittaukset

• Heimlich Hospital (suom. Salojen sairaala) on viittaus amerikkalaiseen lääkäri Henry Heimlichiin, joka tunnetaan parhaiten hänen keksimästään Heimlichin manööverista.
• Kertoja viittaa yhdessä vaiheessa ystäväänsä herra Siriniin, joka on perhostutkija. "Sirin" oli kuuluisan venäläis-amerikkalaisen kirjailijan ja huomioidun perhostutkija Vladimir Nabokovin aikainen salanimi.
• Salojen sairaalan potilaat ovat viittauksia kuuluisaan kirjallisuuteen, hahmoihin ja kirjailijoihin:
  • Emma Bovary, potilas jolla on ruokamyrkytys, viittaa samannimiseen hahmoon Gustave Flaubertin romaanissa Rouva Bovary
  • Jonah Mapple, potilas joka kärsii merisairaudesta, on nimetty Father Mapplen, Herman Melvillen Moby Dickissä valaan sisässä saarnaavan miehen mukaan
  • Clarissa Dalloway on viittaus samannimiseen hahmoon Virginia Woolfin romaanissa Mrs. Dalloway. Ei tiedetä, mistä hän kärsii, mutta hän tuijottaa surullisesti ulos ikkunasta, mikä voi viitata sekä Woolfin kärsimään masennukseen että hänen romaaniinsa Oma huone.
  • Cynthia Vane, hammassärkyinen potilas, on nimetty Nabokovin The Vane Sisters -novellin hahmon mukaan
  • Charley Anderson tulee John Dos Passosin U.S.A. trilogysta.
  • Kaksi potilasta jakaa nimensä oikeiden kirjailijoiden kanssa: Haruki Murakami on japanilainen kirjoittaja ja kääntäjä, ja Mikhail Bulgakov on venäläinen näytelmäkirjailija.

Anagrammit

Yhdessä kirjan kohdassa on luettelo sairaalan potilaista, joiden kaikkien nimet ovat anagrammeja.

• Lisa N. Lootnday - Alison Donalty (kirjojen kansien suunnittelija)
• Linda Rhaldeen - Daniel Handler
• Monty Kensicle - Lemony Snicket
• Eriq Bluthetts - Brett Helquist (kirjojen kuvittaja)
• Al Brisnow - Lisa Brown (Daniel Handlerin vaimo)
• Carrie E. Abelabudite - Beatrice Baudelaire
• Laura V. Bleediotie - Violet Baudelaire
• Ruch Dercroump - Rupert Murdouch (HarperCollinsin omistaja)

• Dr. Flacutono - Count Olaf (esiintyi aiemmin esimies Flacutonona kirjassa Saiturin saha)
• Dr. O. Lucafont - Count Olaf (esiintyi aiemmin Dr. Lucafontina kirjassa Käärmekammio)
• Dr. Tocuna ja hoitaja Flo - Count Olaf

Kirja eri kielillä

• Venäjänkielinen: Кошмарная клиника (Painajaismainen klinikka), Azbuka, 2005, ISBN 5-352-01227-1
• Portugalinkielinen: "O Hospital Hostil", Cia. das Letras, 2003, ISBN 85-359-0451-4
• Koreankielinen: "죽음의 병원" (Kuoleman sairaala), Munhakdongnae Publishing Co, Ltd., 2009, ISBN 978-89-546-0871-8