Gustave Flaubert

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustave Flaubert
Flaubert noin vuonna 1865.
Flaubert noin vuonna 1865.
Henkilötiedot
Syntynyt12. joulukuuta 1821
Rouen, Ranska
Kuollut8. toukokuuta 1880 (58 vuotta)
Canteleu, Ranska
Kansalaisuus ranskalainen
Ammatti kirjailija, näytelmäkirjailija
Kirjailija
Kirjallinen suuntausrealismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Gustave Flaubert (12. joulukuuta 1821 Rouen – 8. toukokuuta 1880 Croisset) oli ranskalainen realistisen suunnan kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti vuonna 1857 ilmestyneestä romaanista Madame Bovary (suom. Rouva Bovary, 1994).[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flaubert syntyi lääkäriperheeseen. Hän aloitti lakiopinnot Pariisissa vuonna 1841, mutta jätti opinnot epilepsiaksi epäiltyjen terveysongelmien vuoksi ja keskittyi kirjoittamiseen.[1]

Kirjoittajana Flaubert oli hidas ja pikkutarkka. Vuonna 1856 hän julkaisi viisi vuotta työstämänsä pääteoksensa Rouva Bovary.[3] Romaanista tuli nopeasti tunnettu. Se poiki siveettömyydestä oikeusjutun, jonka Flaubert kuitenkin voitti, ja teoksen painaminen sallittiin.

1860-luvulta alkaen Flaubert oli tunnettu kirjoittaja ja intellektuelli. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat useat realismin ja naturalismin suuret nimet, kuten Émile Zola, George Sand ja venäläinen Ivan Turgenev, joka ajoittain asui Flaubertin luona. 1870-luvulla hän edesauttoi Guy de Maupassantin uraa. Flaubert oli perusluonteeltaan melankolinen, ja hänen taipumuksensa perfektionismiin kirjoittamisessa teki elämästä entistä vaikeampaa.

Tuotannosta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flaubertin tuotanto on realistista, todellisuuden viileään havainnointiin perustuvaa, romantisointia ja kantaaottavuutta kaihtavaa. Hänen tunnetuin teoksensa Rouva Bovary luetaan maailmankirjallisuuden klassikoihin. Se kertoo Emma Bovarysta, jonka romanttinen kirjallisuus on saanut pauloihinsa. Hän päätyy naimisiin tavanomaisen, porvarillisen lääkärin kanssa, eikä elämä vastaa romanttisia haavekuvia. Emma päätyy pettämään miestään seikkailijan kanssa, ja ajautuu yhä uusiin pettymyksiin. Kirja kuvaa ranskalaista maaseutumiljöötä erittäin pikkutarkasti.

Rouva Bovary syntyi tavoitteesta kirjoittaa mahdollisimman tyhjänpäiväisestä aiheesta ja henkilöstä. Se on usein nähty romanttisen haihattelun satiirina. Kirjan valmistuttua Flaubert kuitenkin totesi: ”minä itse olen rouva Bovary”, mikä viittaa aiheen yleismaailmallisuuteen: ihmisen ylisuuret haaveet on tuomittu raukeamaan.lähde?

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Madame Bovary (1857) (Rouva Bovary)
  • Salammbô (1862) (Salambo)
  • L’Education sentimentale (1869) (Sydämen oppivuodet)
  • La Tentation de Saint Antoine (1874) (Pyhän Antoniuksen kiusaus)
  • Trois contes (1877) (Kolme kertomusta)
  • Bouvard et Pécuchet (1881) (Bouvard ja Pécuchet), julkaistu postuumina
  • Dictionnaire des idées reçues (1911), julkaistu postuumina

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rouva Bovary. (Madame Bovary, 1857) Suomentanut Anna-Maija Viitanen (Suomentajan tarkistama laitos, suomennettu ensimmäisen kerran 1994). WSOY, 2005. ISBN 951-0-30303-8
  • Salambo. (Salammbô, 1862) Suomentanut Annikki Suni. WSOY, 1984 (Aikaisempi suomennos ilmestyi 1908). ISBN 951-0-12182-7
  • Sydämen oppivuodet. (L’éducation sentimentale, 1869) Suomentanut J. A. Hollo. WSOY, 1958 (2. painos 1986, 3. painos 2001). ISBN 951-0-13836-3
  • Pyhän Antoniuksen kiusaus. (La Tentation de Saint Antoine, 1874) Suomentanut Jorma Kapari. Weilin+Göös, 1970.
  • Kolme kertomusta. (Trois contes) Suomentanut Kauko Kare. Tammi, 1955.
  • Yksinkertainen sydän. (Un coeur simple, 1876) Suomentanut Jalmari Hahl. Karisto, 1917. Teoksen verkkoversio.
  • Bouvard ja Pécuchet. (Bouvart et Pécuchet, 1881) Suomentanut ja selityksin varustanut Antti Nylén. Desura, 2003. ISBN 952-5339-16-5
  • Valmiiden ajatusten sanakirja. (Le dictionnaire des idées reçues, 1913) Suomentanut Mirja Halonen & Ville Keynäs. Helsinki: Loki-kirjat, 1997 (2. painos 2010). ISBN 952-9646-22-4
  • Bibliomania. (Bibliomanie, 1837) Suomentanut Antti Nylén. Turku: Faros, 2012. ISBN 978-952-5710-22-9
  • Matkakirjeitä ystävälle. (Correspondance, 1837) Suomentanut Jaana Seppänen. Turku; Tampere: Savukeidas, 2014. ISBN 978-952-268-098-3

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Julian Barnes: Flaubertin papukaija. (1984, WSOY 1987).
  • Sand, George & Flaubert, Gustave: Rakas vanha trubaduuri: George Sandin ja Gustave Flaubertin kirjeenvaihtoa vuosilta 1863–1876. (Toimittanut ja suomentanut Eila Kostamo) Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33191-0

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Gustave Flaubert Britannica.com. Viitattu 8.3.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Dödsfall. -- Gustave Flaubert. Morgonbladet, 18.05.1880, nro 112, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.07.2014.
  3. ↑ Franskan toinen keisarikunta ja sen kirjallisuus III (ote). Kirjallinen Kuukauslehti, 01.06.1866, nro 6, s. 5-6. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.07.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Gustave Flaubert
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gustave_Flaubert&oldid=22760903”