Beatrice Baudelaire
| Beatrice Baudelaire | |
|---|---|
| Luoja(t) | Daniel Handler |
| Henkilötiedot | |
| Sukupuoli | nainen |
| Kuolinsyy | kuoli kotinsa tuhopoltossa |
| Suhteet | |
| Puoliso(t) | Bertrand Baudelaire |
| Lapset |
Violet Baudelaire Klaus Baudelaire Sunny Baudelaire |
Beatrice Baudelaire on kuvitteellinen hahmo lasten- ja nuortenkirjasarjassa Surkeiden sattumusten sarja, jonka on kirjoittanut Lemony Snicket. Hän on Violet, Klaus ja Sunny Baudelairen äiti, Bertrand Baudelairen vaimo, Lemony Snicketin rakastaja ja salaisen järjestö VPK:n jäsen.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakkauselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lemony Snicket oli rakastunut Beatriceen ja he olivat kihloissa, mutta Beatrice perui häät ja meni sen sijaan naimisiin Bertrandin kanssa. Läpi sarjan annetaan vihjeitä siitä, miksi Beatrice perui häät. Lemony Snicket: The Unauthorized Autobiography -kirjan mukaan Päivän pilkunviilaaja -lehti on julistanut hänet kuolleeksi. Tämä on mahdollista, sillä Synkkä syöveri -kirjassa Lemony viittaa Kapteeni Vastakarvaan kertomassa Beatricelle, että osa hänen lukemansa lehden asioista oli totta. Tämä voi tarkoittaa hänen kuolinilmoitustaan. Toinen todiste hänen luulolleen on se, että hän oli suunnitellut nimeävänsä Violetin Lemonyksi, jos hän olisi ollut poika, sillä heidän perheessään oli tapana antaa lapselle nimi kuolleen ystävän mukaan. Voidaan olettaa, että ainakin jossain vaiheessa Beatrice uskoi Snicketin kuolleen. Kun Lemonyn paljastettiin olevan elossa, Beatrice oli jo mennyt naimisiin Bertrandin kanssa eikä siis voinut naida Lemonya. Kuitenkin kirjassa The Beatrice Letters kerrotaan, että Beatrice palautti Lemonylle tämän kihlasormuksen ja lähetti hänelle 200-sivuisen kirjan, jossa hän selitti, mikseivät he kaksi voineet mennä naimisiin.
The Beatrice Letters kertoo myös, että tavatessaan ensi kerran Beatrice ja Lemony olivat pieniä koululaisia ja Beatrice oli sekä ystävä että luokkatoveri toisen VPK-jäsenen, R:n, Winnipegin herttuattaren, kanssa.
Baudelairien äiti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjassa The Beatrice Letters, joka julkaistiin ennen kirjaa Loppu, paljastetaan, että Beatricen koko nimi on Beatrice Baudelaire, joka varmistaa siis, että hän on lapsille sukua. Myöhemmin selviää, että tämä Beatrice on Baudelairen orpojen äiti, ja että on toinenkin Beatrice Baudelaire, Kit Snicketin lapsi, joka syntyy Loppu-kirjan lopussa, ja jonka kolme orpoa kasvattavat. Sama kirja kertoo, että molemmat Beatricet ovat lepakonkouluttajia, baticeereja. Baticeer on anagrammi Beatricesta. (Anagrammeja käytetään kirjasarjassa usein.)
Snicket mainitsee Beatricen kuoleman jokaisen kirjan omistuskirjoituksessa.
Osallisuus sokerikkoon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beatrice Baudelaire on saattanut varastaa Esmé Kurjimolta sokerikon, joka on tärkeä asia sarjassa. Kirjassa Haamuhissi Esmé sanoo Baudelaireille "halunneensa varastaa heiltä kuten heidän äitinsä varasti häneltä". Kirjassa Ratkaisun rajoilla Esmé syyttää: "Beatrice varasti sen [sokerikon] minulta!" Kuitenkin kirjassa Painajaisten parantola Lemony Snicket sanoo auttaneensa Beatricea varastamaan sokerikon ja tuntevansa siitä syyllisyyttä. The Beatrice Letters näyttää ehdottavan, että Beatrice ja Lemony osallistuivat Esmén järjestämille teekutsuille ja jostain tuntemattomasta syystä toinen heistä varasti Esmén sokerikon aikaansaaden näin skisman.
Inspiraatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beatrice Portinari oli Danten inspiraation lähde ja "todellinen" rakkaus, ja hän tapasi tämän ollessaan 8 ja kun Dante oli 9. Beatrice kuitenkin nai toisen miehen ja kuoli kolme vuotta sen jälkeen. Beatricen tarina on luultavasti perustettu tämän pohjalle: Snicket tapasi naisen ollessaan 11 ja kun Beatrice oli 10; Snicket rakastui Beatriceen; Beatrice nai Bertrand Baudelairen ja kuoli jonkin aikaa sen jälkeen.