Päihde

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Päihteet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alkoholi on ihmiskunnan käyttämistä päihteistä yleisin. Kuvassa olutta, viskiä, absinttia, konjakkia ja viiniä.

Päihde on ilman hoidollista tavoitetta käytetty, psyykkisiin toimintoihin vaikuttava aine. Yleisiä päihteitä ovat alkoholi, huumeet ja impattavat aineet. Lääkkeet ovat päihteitä silloin kun niitä väärinkäytetään lääkinnällisen tarkoituksen sijaan päihtymystarkoituksessa. Huume tarkoittaa laitonta päihdettä.[1]

Päihteet sisältävät psykoaktiivisia aineita eli keskushermostoon vaikuttavia yhdisteitä. Päihteen nauttiminen aiheuttaa päihtymystilan. Päihteet vaikuttavat keskushermostoon ja tajuntaan euforisoivasti, piristävästi, lamaavasti ja hallusinogeenisesti. Jos käyttäjälle muodostuu aineeseen riippuvuus ja toleranssi, ei käyttäjä välttämättä koe kovin voimakkaita vaikutuksia, vaan vaikutus on enemmänkin normalisoiva ja mahdolliset vieroitusoireet poistava.

Päihteiden käyttö aiheuttaa terveysongelmia, riskejä ja haittoja. Päihdepolitiikassa haittoja pyritään ehkäisemään muun muassa sääntelemällä saatavuutta ja rajoittamalla myyntiä.[2] Alkoholin on arvioitu olevan kaikista päihteistä selvästi haitallisin, kun haitallisuutta mitataan sekä yksilölle että yhteiskunnalle koituvien haittojen kannalta.[3][4] Suomessa päihteiden käyttö aiheuttaa vuosittain noin kahden miljardin euron haittakustannukset.[4]

Päihteitä on käytetty koko ihmiskunnan tunnetun historian ajan. Arkeologisia todisteita psykoaktiivisten päihteiden käytöstä on löydetty ainakin viimeiseltä 10 000 vuodelta, ja historiallisia todisteita eri kulttuurien käyttämistä päihteistä viimeiseltä 5 000 vuodelta.[5] Käymismenetelmällä tuotettavat olut ja viini ovat tuhansia vuosia vanhoja keksintöjä. Hamppu ja oopiumiunikko on tunnettu tuhansia vuosia, ja niistä on saatu kannabista ja oopiumia. Tislattuja alkoholijuomia ja lääketeollisuuden valmistamia lääkkeitä ei kuitenkaan ollut olemassa ennen niiden keksimistä. Oopiumista alettiin valmistaa morfiinia 1800-luvulla ja sitä seurasi tehokkaamman heroiinin sekä muiden opioidien valmistus.

Nykyisin monet päihteet ovat levinneet laajalle kautta maailman. Entisaikoina jokaisella maailmankolkalla oli omat päihteensä, joihin käytettäviä kasveja tai sieniä alueella kasvoi. Euroopassa suosittiin 1000 vuotta sitten alkoholijuomia kuten hunajaviiniä eli simaa, olutta ja viiniä. Lähi-idässä käytettiin khatia. Siperiassa päihteenä käytettiin punakärpässientä, Itä-Aasiassa nautittiin efedraa ja riisiviiniä, Keski-Aasiassa oopiumia, Etelä-Aasiassa kannabista ja betelpähkinää, Indonesiassa betelpippuria, Polynesiassa kavaa, Pohjois-Amerikassa tupakkaa ja meskaliinikaktusta sekä Latinalaisessa Amerikassa ayahuascaa, psilosybiinisieniä, kokalehtiä ja olutta.[6]

Suomen kirjakieleen sana päihtyä on tullut 1800-luvulla. Sana mainitaan ainakin kielitieteilijä Daniel Europaeuksen vuonna 1853 ilmestyneessä sanakirjassa.[7]

Käytön syitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edgar Degas, Absintti, 1876.

Päihteitä käytetään etupäässä kahdesta syystä: mielihyvän kokemiseksi tai kärsimyksen lievittämiseksi. Jälkimmäinen käyttösyy voidaan joskus nähdä päällekkäisenä aineiden lääkekäytön kanssa.[8]

Päihteitä on haluttu käyttää valveilla pysymisen tai keskittymisen apuna. Urheilijat ovat käyttäneet piristeitä kuten kokaiinia ja amfetamiinia 1800-luvulta alkaen. Sotilaat ja juhlijat ovat saattaneet käyttää piristeitä pysyäkseen valveilla. Vaativilla elämänaloilla toimivat ihmiset voivat käyttää piristeitä selvitäkseen psykologisesta stressistä. Jotkut ovat etsineet kannabiksesta ja psykedeeleistä keinoa parantaa luovuutta.[9][10] Psykedeelejä käytetään myös niin sanottuina enteogeeneina uskonnollisissa ja rituaalisissa yhteyksissä. Tällöin päihteestä etsitään merkityksellisiä tai mystisiä kokemuksia.[11][12]

Päihteitä käytetään usein sosiaalisissa tilanteissa toisten ihmisten läsnä ollessa, sillä monet päihteet aiheuttavat estojen höltymistä ja puheliaisuutta. Tietyt päihteet voivat toimia käyttäjilleen identiteetin tunnuksena. Alkoholin tai jonkin nuorten ryhmässä käytetyn huumeen käytöstä kieltäytyminen voi johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen.[11] Jotkut nauttivat päihteiden käyttöön liittyvästä riskistä. Joillekin on kehittynyt riippuvuus johonkin päihteeseen, jolloin sen käytön jatkamisen syynä on välttää vieroitusoireita.[13]

Päihteet lääketieteellisesti määriteltyinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päihde on päihtymistarkoitukseen käytetty, psyykkisiin toimintoihin vaikuttava aine.[14] Päihteen ja elintarvikkeen raja on jossain tapauksissa vaikea määritellä, koska monet yleisesti käytetyt nautintoaineet, kuten kahvi, sisältävät pieniä määriä päihdyttäviä ja riippuvuutta aiheuttavia aineita.[15]

Päihteillä voi olla seuraavanlaisia vaikutuksia, jotka aiheuttavat päihtymyksen:

  1. välittäjäaineiden vapautuminen lisääntyy tai vähenee
  2. MAO-entsyymien toiminta häiriintyy
  3. takaisinottoproteiinien toiminta häiriintyy
  4. päihde jäljittelee välittäjäaineiden toimintaa
  5. uusien välittäjäainemolekyylien tuotanto estyy.

Kun välittäjäaineiden vapautuminen lisääntyy tai vähenee, välittäjäaineita pääsee synapsirakoon enemmän tai vähemmän kuin tavallisesti. Amfetamiini vaikuttaa välittäjäaineiden vapautumista lisäävästi: amfetamiini saa viejähaarakkeen synapsirakkulat vapauttamaan kaiken adrenaliinin ja dopamiinin. Kun MAO-entsyymien toiminta häiriintyy, välittäjäaineet eivät hajoa kuten tavallisesti, vaan jäävät synapsirakoon. Amfetamiini vaikuttaa MAO-entsyymien toimintaa häiritsevästi: normaalisti dopamiini ja adrenaliini häviäisivät MAO-entsyymin hajottamana, mutta amfetamiini estää tämän hajotusprosessin. Kun takaisinottoproteiinien toiminta häiriintyy, välittäjäaineet eivät imeydy takaisin hermosoluun vaan jäävät synapsirakoon. Kokaiini vaikuttaa takaisinottoproteiinien toimintaa häiritsevästi. Kun päihde jäljittelee välittäjäaineen toimintaa, päihde kiinnittyy samaan reseptoriin kuin välittäjäaine. Kannabis vaikuttaa kiinnittymällä samaan reseptoriin kuin välittäjäaine. Kun uusien välittäjäainemolekyylien tuotanto estyy, välittäjäaineita ei synny niin paljon kuin tavallisesti.

Erilaisia päihteitä: 1. kokaiini 2. crack 3. metyylifenidaatti (Ritalin) 4. efedriini 5. MDMA (ekstaasi) 6. meskaliini 7. LSD 8. psilosybiinisieni (huurumadonlakki) 9. Mazatecinsalvia 10. difenhydramiini (Benadryl) 11. punakärpässieni 12. Tylenol 3 (sisältää kodeiinia) 13. kodeiini 14. tupakka 15. bupropioni (Zyban) 16. kannabis 17. hasis

Professori David Nutt luokittelee päihteet neljään pääluokkaan.[16]

  1. Opioidit aiheuttavat uneliaan hyvänolon tunteen sekä turruttavat fyysistä kipua ja psykologista pahoinvointia. Ne vaikuttavat aivojen endorfiinireseptoreihin. Opioidit perustuvat oopiumiunikon siemenkodasta saatavaan oopiumiin, joka sisältää morfiinia ja kodeiinia. Näiden kolmen aineen lisäksi opioideihin kuuluvat niistä jalostetut aineet kuten heroiini, metadoni ja buprenorfiini.[17]
  2. Piristeet eli stimulantit lisäävät valppautta ja energisyyttä sekä vähentävät ruoan ja unen tarvetta. Piristeet vapauttavat etenkin välittäjäaineita noradrenaliinia ja dopamiinia. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi kokaiini, amfetamiini, metamfetamiini, kofeiini, steroidit, khat, mefedroni ja tupakka.[10]
  3. Depressantit vähentävät ahdistusta, unettomuutta, kipua ja konvulsioita sekä rauhoittavat lihaksia. Ne lisäävät käyttäjänsä sosiaalisuutta ja parantavat mielialaa. Depressantit aktivoivat GABA-reseptoreita ja siten simuloivat aivojen valmistautumista uneen. Depressantteja ovat esimerkiksi alkoholi, bentsodiatsepiinit ja GHB. Alkoholi vapauttaa myös noradrenaliinia, minkä vuoksi sillä on joitain stimulanttien vaikutuksia.[18]
  4. Psykedeelit aiheuttavat voimakkaita aistikokemuksia ja -harhoja sekä transsendentaaleja kokemuksia. Ne vaikuttavat ilmeisesti serotoniinireseptoreihin. Psykedeelejä ovat esimerkiksi LSD, psykedeeliset sienet, ayahuasca/DMT, peyote/meskaliini ja ibogaiini.[19]

Päihteitä, jotka eivät selkeästi kuulu johonkin neljästä pääluokasta vaan sisältävät useamman kuin yhden piirteitä, ovat ekstaasi, ketamiini, mefedroni ja kannabis.[20]

Huumeeksi määrittely ja laillisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päihteiden laillisuus vaihtelee maittain. Kofeiinin kaltainen mieto päihde on laillinen Suomessa ja muualla maailmassa. Alkoholi on rajoitetusti laillista useimmissa maissa, myös Suomessa, mutta kiellettyä muutamassa maassa. Kannabis on joissain maissa rajoitetusti laillista. Kovien huumeiden valmistus ja myynti ovat useimmissa maissa kiellettyä, usein myös käyttö.

Päihteen määritteleminen laittomaksi huumausaineeksi tapahtuu lainsäädännöllisin perustein. Päihteiden ja huumeiden ero on myös kulttuurisidonnaista. Länsimaisessa kulttuurissa sallittuina päihteinä on perinteisesti pidetty alkoholia, kun taas esimerkiksi Etelä-Amerikassa yleisin päihde on ollut kokapensaan lehdet ja Kaakkois-Aasiassa kannabis. Tämä kulttuurisidonnaisuus on synnyttänyt jännitteitä, kun eri kulttuurien käsitykset ovat kohdanneet. Esimerkikksi mieto piriste khat, joka on Somaliassa, Etiopiassa ja Jemenissä yleisesti käytettyä, luokitellaan länsimaissa yleensä huumeeksi.[21]

Suomen huumausainelain mukaan huumausaineita ovat ne aineet ja valmisteet, jotka on lueteltu huumausaineita koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksissa vuodelta 1961 (Sopimussarja 43/65) sekä psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa vuodelta 1971 (Sopimussarja 60/76) tarkoitettuja aineita ja valmisteita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksillä määrätään tarkemmin mitkä nämä aineet ja valmisteet ovat. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää siten yksittäistapauksittain siitä, mitkä aineet tai valmisteet ovat huumausaineita. Ensimmäinen kansainvälinen huumeita rajoittava sopimus on kansainvälinen oopiumisopimus, joka tuli suomessa voimaan vuonna 1922.[22]

Päihteiden käyttötapoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heroiinia käytetään usein suonensisäisesti.

Päihteitä voidaan esimerkiksi polttaa savukkeissa tai piipussa, nuuskata nenään, syödä tai juoda, tai käyttää suonensisäisesti. Esimerkiksi kannabista ja tupakkaa voidaan nauttia niiden savua hengittämällä. Päihteen nuuskaus tarkoittaa sen vetämistä nenään hengitysilman mukana, jolloin aine imeytyy nenän limakalvojen kautta. Näin käytetään esimerkiksi kokaiinia. Heroiinia käytetään nuuskauksen ja suonensisäisen käytön lisäksi polttamalla.[23]

Imppaus on haihtuvien aineiden, kuten nestekaasujen ja teknisten liuottimien, hengittämistä päihtymistarkoituksessa.

Lääkkeiden päihdekäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeistä päihteenä käytetään erityisesti ahdistuksen, unettomuuden tai kivun hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.[24] Yleisiä väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat PKV-lääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit, opioidit, amfetamiinijohdokset ja -seokset.[24] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan valvonnan kannalta keskeisiä lääkkeitä ovat kodeiini (Panacod, Ardinex), kovaan kipuun tarkoitetut opioidit, ”matala-mg”-bentsodiatsepiinit (alpratsolaami, klonatsepaami, loratsepaami, midatsolaami), bentsodiatsepiinien kaltaiset nukahtamislääkkeet (kuten tsopikloni), pregabaliini ja stimulantit (ADHD-lääkkeet).[25] ADHD-lääkkeiden päihdekäytön riski on suurin lyhytvaikutteisella metyylifenidaatilla ja amfetamiinivalmisteilla.[26]

Päihteiden vahingollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisiä haittoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päihteet voivat heikentää ajokykyä ja kasvattaa onnettomuusriskiä liikenteessä eri tavoin, esimerkiksi hidastaen informaation käsittelyä aivoissa, heikentäen koordinaatiokykyä, reaktiokykyä, keskittymiskykyä, huomiokykyä ja muistia, heikentäen ajantajua sekä paikan, nopeuden ja etäisyyksien arviointia, lisäten välinpitämättömyyttä tai riskinottoa, lisäten rattiin nukahtamisen riskiä tai aiheuttaen harhoja.[27] Kulkuneuvon kuljettamista päihtyneenä tai toimintakykyä liikenteessä haittaavan aineen vaikutuksen alaisena kutsutaan rattijuopumukseksi.

Haittojen vertailua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brittiläisen asiantuntijaraadin vuonna 2010 julkaisema arvio päihteiden haitoista käyttäjälle ja muille. Tummansinisellä palkilla haitat ulkopuolisille, kirkkaansinisellä palkilla haitat käyttäjille itselleen.[28][29]

Vuonna 2010 brittiläinen huumausaineasiantuntija, professori David Nutt kollegoineen kehitti 16-kriteerisen arviointimenetelmän päihteiden haittojen arvioimiseksi. Menetelmällä arvioitiin kahdenkymmen päihteen haittoja Britanniassa sekä käyttäjälle että muille. Kokonaishaittojen mukaan järjestys haitallisimmasta haitattomimpaan oli: alkoholi, heroiini, crack-kokaiini, metamfetamiini, kokaiini, tupakka, amfetamiini, kannabis, GHB, bentsodiatsepiinit, ketamiini, metadoni, mefedroni, butaani, khat, anaboliset steroidit, ekstaasi, LSD, buprenorfiini ja psilosybiinisienet.[29]

Samalla menetelmällä arvioitiin kahdenkymmenen päihteen haittoja Euroopan laajuisesti vuonna 2015. Arviointia oli tekemässä asiantuntijoita neljästäkymmenestä Euroopan valtiosta. Kokonaishaittojen mukaan järjestys haitallisimmasta haitattomimpaan oli: alkoholi, heroiini, crack-kokaiini, kokaiini, metamfetamiini, tupakka, amfetamiini, kannabis, GHB, metadoni, ketamiini, bentsodiatsepiinit, mefedroni, butaani, ekstaasi, khat, anaboliset steroidit, LSD, buprenorfiini ja psilosybiinisienet.[30]

Huumeiden haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin opioidit aiheuttavat voimakasta riippuvuutta. Opioidin yliannostus voi pysäyttää hengityksen ja aiheuttaa kuoleman.[17] Vahvimmat piristeet kokaiini, crack-kokaiini ja metamfetamiini ylistimuloivat keskushermostoa ja haittaavat keskittymistä.[10] Psykedeelien vaikutuksen alaisena voi olla vaikea toimia normaalisti.[19]

Huumausaineiden tuotanto, salakuljetus ja kauppa rahoittavat järjestäytynyttä rikollisuutta. Huumekauppaan liittyy rahanpesua, ihmiskauppaa ja väkivaltaa. Huumekasvien, esimerkiksi kokaiinin tai kannabiksen, viljely aiheuttaa ympäristöongelmia sekä yksipuolistaa köyhien maiden tuotantoa. Synteettisten huumeiden, kuten amfetamiinin ja ekstaasin, tuotannossa syntyvät kemialliset jätteet päätyvät luontoon.[31][32]

Useiden asiantuntijoiden mukaan on virheellistä puhua huumeiden satunnaiskäytöstä ”viihdekäyttönä”. Huumeisiin liittyy päihderiippuvuuden ja äkillisen kuoleman vaara. Suomessa huumeen käyttö ja hallussapito on rikos.[32][33][34][35]

Alkoholijuomien haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholijuomien sisältämän etanolin nauttimisella on haitallisia terveysvaikutuksia. Alkoholin käyttö tuottaa riskin riippuvuuteen eli alkoholismiin.[36] Alkoholinkulutus on yhteydessä ainakin 200 sairauteen, kuten syöpään, maksakirroosiin ja haimatulehdukseen. Lisäksi alkoholi voi aiheuttaa ylipainoa ja unihäiriöitä ja pahentaa mielenterveysongelmia kuten masennusta ja ahdistusta.[37][36][38] Yli miljardin ihmisen arvioidaan kuluttavan haitallisia määriä alkoholia.[36] Alkoholin on arveltu olevan kaikista päihteistä selvästi haitallisin.[4]

Terveitä ja vahingoittuneita aivosoluja 1920-luvun julisteessa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n keskeiset suositukset alkoholihaittojen vähentämiseksi ovat hintasäätely, saatavuuden rajoittaminen ja alkoholimainonnan rajoittaminen.[37] 2000-luvulla on saatu uutta tietoa siitä, että alkoholin niin sanottu kohtuullinen kulutus lisää selvästi syöpäriskiä. Tämä on ollut yksi syy siihen, että maat ovat kiristäneet alkoholipolitiikkaa.[39]

Alkoholi on liuotin ja säännöllisessä käytössä se vaurioittaa keskushermostoa. Tutkimusten mukaan alkoholinkäyttö surkastuttaa ja ikäännyttää aivoja, ilmeisesti pysyvästi. Jo yksi toistuva alkoholiannos päivässä eli lasi viiniä tai pullollinen olutta voi aiheuttaa muutoksia aivoissa.[40] Suomen kansallisissa ravitsemussuosituksissa alkoholia ei suositella käytettäväksi, koska sille ei ole löydetty turvallisen käytön rajaa. Jos alkoholia kuitenkin käytetään, määrän tulee suositusten mukaan olla mahdollisimman pieni.[41]

Suomen alkoholipolitiikan mukaisesti alkoholi on laillinen päihde, mutta sen käyttö alle 18-vuotiailta on kiellettyä. Väkevien juomien käyttö on kielletty alle 20-vuotiailta. Vuosittain alkoholi aiheuttaa Suomessa noin puolen miljardin euron haittakustannukset. Lisäksi työnantajille koituu noin puolen miljardin euron menetykset alkoholin vuoksi menetetystä työpanoksesta. Alkoholin kustannukset ovat suurempia verrattuna kaikkien laittomien päihteiden aiheuttamiin kustannuksiin, jotka ovat noin puoli miljardia.[4][42]

Suomessa on arviolta 200 000 alkoholiriippuvaista ja 560 000 riskikäyttäjää. Arvioiden mukaan alkoholi aiheuttaa kuusi prosenttia suomalaisten sairauksista.[43] Suomessa noin kuusi prosenttia äideistä on päihderiippuvaisia ja vuosittain syntyy satoja alkoholin vaurioittamia lapsia. Alkoholi voi aiheuttaa lapselle vakavan vammaisuuden. Lievempiä alkoholivaurioita arvioidaan olevan sadoilla syntyneillä vuosittain.[44]

  • Nutt, David: Drugs Without the Hot Air. Minimizing the Harms of Legal and Illegal Drugs. Cambridge: UIT Cambridge, 2012. ISBN 978-1906860-16-5 (englanniksi)
  1. Keskeiset käsitteet Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet – thl.fi. Päivitetty 7.12.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.6.2024.
  2. Miten päihteiden haittoja voidaan vertailla? (alkuperäinen julkaisu: Lancet, huhtikuu 2007) Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet – thl.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.6.2024.
  3. Eklund, Ville: Interaktiivinen grafiikka: Nämä ovat maailman vaarallisimmat huumeet MTV uutiset. 5.12.2015, päivitetty 8.12.2015. Viitattu 24.6.2024.
  4. a b c d Alkoholi Päihdelinkki. A-klinikkasäätiö. Viitattu 25.3.2024.
  5. Merlin, M. D.: Archaeological Evidence for the Tradition of Psychoactive Plant Use in the Old World. Economic Botany, Autumn, 2003, 57. vsk, nro 3, s. 295–323. (englanniksi)
  6. Nutt 2012, s. 63.
  7. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. (6. painos) Helsinki: Sanoma Pro, 2013. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  8. Nutt 2012, s. 65.
  9. Nutt 2012, s. 232–243.
  10. a b c Nutt 2012, s. 56–57.
  11. a b Nutt 2012, s. 66.
  12. Laakso, Leena-Kaisa: Miksi ihminen haluaa saada päänsä sekaisin? Yle.fi. 16.11.2015. Viitattu 26.6.2024.
  13. Nutt 2012, s. 67–68.
  14. Terveyskirjasto: Päihde.
  15. Kysymyksiä ja vastauksia kahvista kahvi.net: Paahtimoyhdistys. Arkistoitu 5.10.2008. Viitattu 19.10.2009.
  16. Nutt 2012, s. 55.
  17. a b Nutt 2012, s. 55–56.
  18. Nutt 2012, s. 57.
  19. a b Nutt 2012, s. 57–58.
  20. Nutt 2012, s. 58–60.
  21. National Drug Intelligence Center:Intelligence Bulletin: Khat (Catha edulis) D.A.R.E UK: Khat (Arkistoitu – Internet Archive)The Social History of Alcohol and Drugs: An Interdisciplinary Journal. (englanniksi)
  22. Onnela, T: Yhdysvallat ja kansainvälisen huumepolitiikan synty.
  23. Heroiini, www.päihdelinkki.fi
  24. a b Lääkkeiden väärinkäyttö tuttua jopa ala-asteikäisillä. Terve.fi 2008.
  25. Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta (Arkistoitu – Internet Archive) Elina Kotovirta 25.9.2013.
  26. ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski. Käypä hoito 24.11.2011.
  27. Tolonen, Laura: Näin eri huumeet vaikuttavat ajokykyyn: amfetamiini lisää riskinottoa ja bentsot väsyttävät Yle uutiset. 26.3.2019. Viitattu 26.3.2019.
  28. "Scoring drugs", The Economist 2.11.2010, data from "Drug harms in the UK: a multi-criteria decision analysis", by David Nutt, Leslie King and Lawrence Phillips, on behalf of the Independent Scientific Committee on Drugs. The Lancet. (englanniksi)
  29. a b Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis Lancet 2010; 376: 1558–65. (englanniksi)
  30. European rating of drug harms. Journal of Psychopharmacology June 2015 vol. 29 no. 6 655-660. (englanniksi)
  31. Hietaniemi, Tuija: Huumetalous Päihdelinkki. 30.3.2015. A-klinikkasäätiö, Tiimi -lehti ja Apua-info portaali. Viitattu 9.4.2015.
  32. a b Mikkonen, Erkka: Huumeiden eettiset laskut Yle uutiset. 9.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  33. Kailanto, Sanna & Karjalainen, Karoliina: Huumeiden viihdekäyttö Nuortenkinkki. 9.10.2023. A-klinikkasäätiö. Viitattu 13.10.2023.
  34. Seppälä, Silja-Riikka: Evelinillä oli takanaan useita itsemurhayrityksiä, kunnes yksi kohtaaminen pelasti huumehelvetiltä – ”Viihdekäyttö on yksi iso valhe” MTV uutiset. 18.05.2023. Viitattu 13.10.2023.
  35. Ei narkomaani vaan huumeita käyttävä ihminen – termit haltuun 9.1.2020. Sininauhaliitto. Viitattu 13.10.2023.
  36. a b c Uusi maailmalaajuinen selvitys: Alle 40-vuotiaiden ei pitäisi juoda alkoholia ollenkaan Yrittäjä-lehti Varsinais-Suomi. 15.7.2022. Viitattu 26.2.2023.
  37. a b Alkoholi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Viitattu 25.3.2024.
  38. Kleemola, Jenni: Vettä vai viiniä? Pirkka. 5.3.2019. Kesko Oyj. Viitattu 25.3.2024.
  39. Reunanen, Joonatan: Suomalaiset juovat vähemmän alkoholia kuin lähes koko muu Eurooppa – silti hallitus haluaa Suomen eurooppalaiselle tielle Yle uutiset. 10.6.2024. Viitattu 10.6.2024.
  40. Ruukki, Jukka: Jo yksi drinkki näkyy aivoissa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 3.12.2024. Viitattu 4.12.2024.
  41. Uusitalo, Aliisa: Vähemmän kahvia, ei ollenkaan alkoholia (STT) Helsingin Sanomat. 27.11.2024. Viitattu 27.11.2024.
  42. Päihteet ja työelämä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Viitattu 26.6.2024.
  43. Päivänen, Pinja: Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on sokea piste, sanoo asiantuntija (tilaajille) Helsingin Sanomat. 21.6.2020. Viitattu 26.2.2023.
  44. Pekkarinen, Elina & Kannussaari, Kim: Alkoholin vapauttamisesta on lapsille pelkkää haittaa Helsingin Sanomat. 25.3.2024. Viitattu 25.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]