PKV-lääkkeet
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Asiaa kannattaisi verrata laajemmin kansainvälisiin käytäntöihin |
PKV-lääke, lyhenne sanoista pääasiassa keskushermostoon vaikuttava, (joskus myös kolmiolääkkeet) on lääkevalmiste, joka on:
- mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vahvistamassa luettelossa PKV-lääkkeistä
- jonka sisältämät pääasialliset vaikuttavat aineet on mainittu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamassa luettelossa niistä lääkeaineista, joita saa toimittaa vain lääkemääräyksellä ja jotka on kyseisessä luettelossa varustettu etuliitteillä Z, ZA, P ja PA[1][vanhentunut linkki]
- tai joka on myyntiluvassa määritetty PKV-lääkkeeksi.[2]
PKV-lääkkeet on määritelty myös Lääketietokeskus Oy:n julkaisemassa Pharmaca Fennicassa.[3][vanhentunut linkki] PKV-t on pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke (PKV) (t=tavallinen), jota saa alkuperäisellä tai henkilökohtaisesti uusitulla lääkemääräyksellä (ei puhelinuusintoja). Puhelimitse uusitulla tai määrätyllä reseptillä voidaan toimittaa kyseistä lääkettä vain pienin myynnissä oleva pakkauskoko. PKV-a on pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke (PKV); a = alkuperäisen reseptin vaativa, ja vain alkuperäisellä, erillisellä lääkemääräyksellä määrättävissä oleva PKV-lääke.[4]
Autonajokykyä mahdollisesti heikentäviä lääkkeiden pakkauksissa on punainen varoituskolmio. Näistä lääkkeistä puhutaan yleensä kolmiolääkkeinä. Kolmio ei kuitenkaan merkitse sitä, että lääke aina heikentää olennaisesti liikenteessä vaadittavia taitoja, vaan lääke voi oikein käytettynä myös parantaa sitä käyttävän henkilön ajokykyä.[5][6][7] Vaikutus saattaa olla muun muassa unettava, aiheuttaa koordinaation ja arviointikyvyn heikkenemistä, tokkuraisuutta ja sekavuutta sekä haitata autolla ajoa tai ylipäätään koneiden käyttöä ja tarkkuutta vaativien toimien suorittamista. Lääkettä käyttävän kuljettajan omalla vastuulla on arvioida ajokuntoaan. Jos onnettomuustilanteessa todetaan, että lääkkeen käyttö on alentanut ajokykyä, on kyseessä rattijuopumus.[8]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2007 vain viisi Euroopan unionin maata, Alankomaat, Ranska, Slovakia, Suomi ja Tanska, käyttää lääkepakkauksissa kuvasymboleita, jotka kertovat potilaille mahdollisista haittavaikutuksista ajokykyyn.[9]
Punaisella varoituskolmiolla merkittyjä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, monet psyykenlääkkeet, voimakkaat opioidipohjaiset kipulääkkeet, eräät antihistamiinit sekä eräät yskänlääkkeet.[10][vanhentunut linkki] Näiden lisäksi kolmiolääkkeitä ovat kaikki ne PKV-lääkkeet, jotka lain mukaan ovat varsinaisia huumausaineita. Näistä esimerkkinä opioidikipulääke OxyContin, jonka vaikuttava aine oksikodoni luokitellaan huumausaineeksi. Näiden asianmukaista lääkinnällistä käyttöä ei kuitenkaan lasketa huumausainerikokseksi. Huumausaineina pidetään huumausainelain 3 §:n[11] mukaan vuoden 1961 huumausaineyleis-sopimuksessa sekä vuoden 1971 psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettuja aineita ja valmisteita sekä joitain muita aineita ja kasveja siten kuin valtioneuvoston asetuksessa huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) tarkemmin määrätään.[12]
Suomessa suurin osa PKV-lääkkeistä ovat reseptilääkkeitä. Kuitenkin markkinoilla on muutamia reseptivapaita PKV-lääkkeitä, kuten esimerkiksi rohtovirmajuuresta valmistetut puristeet, ja matkapahoinvoinnin ehkäisyyn ja lievittämiseen tarkoitetut meklotsiini- ja syklitsiinivalmisteet. Lisäksi eräät reseptivapaat yskänlääkkeet ovat PKV-lääkkeitä, osa niiden suuren alkoholipitoisuuden (etyylialkoholi) vuoksi. Tästä esimerkkinä Mucovin-mikstuura, jossa ei ole muita varsinaisesti päihdyttäviä aineita alkoholin lisäksi. Lisäksi reseptivapaita kodeiinia sisältäviä Suomen markkinoilla olevia yskänlääkeitä ovat esimerkiksi Katapekt-mikstuura[13] ja Yliopiston Apteekin markkinoima Professorin yskänlääke.
Sana ”kolmiolääke” tunnetaan myös yleisenä terminä päihdyttävistä lääkkeistälähde?, joita saatetaan ottaa joko sellaisenaan tai alkoholin kanssa sekaisin. Tässä tapauksessa on kysymys sekakäytöstä. Tunnettuja väärinkäytettyjä kolmiolääkkeitä ovat esimerkiksi bentsodiatsepiinit ja opiaatit. Ne voivat aiheuttaa voimakkaan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden ja riippuvuusriski kasvaa käytettäessä lääkettä pitkään. PKV-lääkkeiden väärinkäyttö ja yliannostus voi olla hengenvaarallinen. Tämä johtuu yleensä lääkkeiden keskushermostoa lamaavasta vaikutuksesta, ja yliannostus, erityisesti alkoholin kanssa otettuna, voi johtaa hengityslamaan ja kuolemaan. Alkoholin käyttöä PKV-lääkityksen aikana on syytä välttää tästä syystä, lisäksi alkoholi ja ko. lääkkeet voivat voimistaa toistensa vaikutusta huomattavasti. Myös kahden tai useamman PKV-lääkkeen käyttö yhtäaikaisesti voi aiheuttaa saman reaktion.
PKV-lääkkeitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Barbituraatit
- amobarbitaali (Amytal®)
- pentobarbitaali (Nembutal®)
- brallobarbitaali, sekobarbitaali, hydroksitsiini (Vesparax®)
- fenobarbitaali (Luminal®)
- pentobromitaali (Pentobromital®)
- metituraali (Neraval®, Thiogenal®)
- barbitaali (Veronal®)
- amobarbitaali, sekobarbitaali (Tuinal®)
- Bentsodiatsepiinit ja niiden johdannaiset
- alpratsolaami (Alprazolam Alternova®, Alprazolam Merck NM®, Alprox®, Xanor®, Xanor Depot®)
- diatsepaami (Diapam®, Medipam®, Stesolid®)
- klonatsepaami (Rivatril®, Rivotril®, Klonopin®)
- klooridiatsepoksidi (Risolid®)
- loratsepaami (Temesta®)
- midatsolaami (Dormicum®)
- nitratsepaami (Insomin®)
- oksatsepaami (Opamox®, Oxamin®)
- tematsepaami (Normison®, Tenox®)
- triatsolaami (Halcion®)
- tsaleploni (Sonata®)
- tsopikloni (Imovane®, Zopiclone Actavis®, Zopiklon Merck NM®, Zopinox®, Zopitin®)
- tsolpideemi (Somnor®, Stella®, Stilnoct®, Zolpidem Hexal®, Zolpidem Sandoz®, Zolpidem Stada®, Zolpidem Winthrop®, Zolpidem-ratiopharm®)
- Epilepsialääkkeet
- pregabaliini (Lyrica®)
- topiramaatti (Topimax©)
- gabapentiini (Gabrion®)
- Allergialääkkeet, yskänlääkkeet
- hydroksitsiini (Atarax®)
- sinnaritsiini (Rinomar®, Lunerin®)
- efedriini (Sir. Ephedrin®, Codesan Comp.®)
- Antipsykootit
- promatsiini (Promazin®)
- Triptaanit
- tsolmitriptaani (Zomig®)
- Opioidit
- tramadoli (Tramal®)
- metadoni (Dolmed®)
- buprenorfiini (Temgesic®, Subutex®, Suboxone®)
- morfiini (Dolcontin®, Depolan®, Duralgin®, Oramorph®, Morphin®)
- kodeiini (Panacod®, Paramax-Cod®, Ardinex®, Codesan® Comp.)
- Lihasrelaksantit
- karisoprodoli (Somadril Comp.®)
- orfenadriini (Norflex®, Dolan®)
- titsanidiini (Sirdalud®)
- meprobamaatti (Crampiton®)
- ADHD-lääkkeet
- metyylifenidaatti (Medikinet, Concerta®, Ritalin®, Equasym Retard®)
- deksamfetamiini (Attentin®, Dexedrine®)
- lisdeksamfetamiini (Elvanse®)
- Adderall®
Huumausaineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2009 Fimean vahvistamat, Suomessa myyntiluvan omaavat PKV-lääkkeissä käytettävät aineet, jotka luokitellaan huumausaineiksi.[14]
- Alfentaniili
- Fentanyyli
- Hydromorfoni
- Metyylifenidaatti
- Morfiini
- Metadoni
- Oksikodoni
- Remifentaniili
- Sufentaniili
Reseptivapaita kolmiolääkkeitä (Suomessa)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uni- ja rauhoittavat lääkkeet
- rohtovirmajuuri (Sedonium®, Dormiplant®)
- Matkapahoinvointilääkkeet
- meklotsiini (Postafen®)
- Vitamiinivalmisteet
- Alkoholi (Malvitona®)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lääkelaitos: Luettelo lääkeaineista ja -valmisteista, joita saa toimittaa ainoastaan lääkemääräyksellä
- ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä
- ↑ Naisiakin ratissa lääketokkurassa
- ↑ http://spcam.orion.fi/laakeluettelo/help/help_merkit.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lääkkeet ja liikenne Terveyskirjasto Duodecim. 27.11.2015. Arkistoitu 17.9.2017. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ ADHD-lääkitys pelastaa ihmishenkiä liikenteessä Suomen Kuvalehti. 29.1.2014. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ Chang et al: Association Between Medication Use for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Risk of Motor Vehicle Crashes. JAMA Psychiatry, kesäkuu 2017, 74. vsk, nro 6, s. 597–603. doi:10.1001/jamapsychiatry.2017.0659 (englanniksi)
- ↑ Kolmiolääke ei estä ajamasta, mutta vastuu on kuskilla Yle. 2.2.2017. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ EMCDDA: Yhteenveto - Erityiskysymys 1: Ajaminen huumeiden vaikutuksen alaisena (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lääkkeet ja liikenne
- ↑ Huumausainelaki
- ↑ Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista
- ↑ Lääkelaitos: Katapekt (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Fimea: Luettelo PKV-lääkevalmisteista sekä huumausaineita ja psykotrooppisia aineita sisältävistä lääkevalmisteista (Arkistoitu – Internet Archive) 15.6.2009. Viitattu 12.10.2016
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea: Lääkkeiden toimittaminen
- Tamperelaisnuori ostaa lääkkeensä kadulta MTV3 18.03.2012.
- Bentsoriippuvuus yleistyy Suomessa Helsingin Sanomat 31.1.2013.