Neljätoista hädässäauttajaa
Neljätoista hädässäauttajaa tai neljätoista pyhää auttajaa ovat joukko pyhimyksiä, joita kunnioitetaan katolisessa kirkossa auttajina ja suojelijoina ennen kaikkea erilaisia tauteja vastaan. Ryhmä muotoutui 1300-luvulla Reininmaalla, paljolti Mustan surman aiheuttaman epidemian seurauksena.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryhmän ytimessä olivat kolme neitsytpyhimystä, Margareeta, Barbara ja Katariina Alexandrialainen. Vanha saksankielinen runo kuvaa heitä näin:
Sankt Margaretha mit dem Wurm,
Sankt Barbara mit dem Turm,
Sankt Catharina mit dem Radl,
das sind die heiligen drei Madl.[1]
(suom. Pyhä Margareeta lohikäärmeineen, Pyhä Barbara tornissaan, Pyhä Katariina rattaineen, nämä ovat kolme pyhää neitsyttä.)
Kun muita pyhimyksiä alettiin kunnioittaa ja rukoilla yhdessä näiden neitsytmarttyyrien kanssa, heidät esitettiin taiteessa usein yhdessä. Usein näiden pyhimysten kultti alkoi luostarissa, jossa säilytettiin heihin liittyviä pyhäinjäännöksiä. Lukuun ottamatta pyhää Egidiusta kaikkia ryhmään kuuluvia pyhimyksiä pidettiin marttyyreinä.
Kun neljäntoista auttajan kultti yleistyi 1400-luvulla, paavi Nikolaus V yhdisti heihin aneiden myynnin. Vaikka kullakin pyhimyksistä oli oma muistopäivänsä, alueellisesti heitä kunnioitettiin yhtenä ryhmänä 8. elokuuta. Tämä käytäntö ei kuitenkaan koskaan päässyt kirkon viralliseen pyhimyskalenteriin. [2]
Hädässä auttajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neljätoista hädässä auttajaa ovat yleisimmässä kokoonpanossaan seuraavat:
| Nimi (Vaihtoehtoisia muotoja) | Muistopäivä | Avun lähde |
|---|---|---|
| Agathius (Acacius) | 7. toukokuuta | pääkipuun |
| Barbara | 4. joulukuuta | kuumeeseen, äkkikuolemaan, tulta ja salamaa vastaan; rakentajien, tykkimiesten ja kaivostyöläisten suojelija |
| Blasius (Blase, Blaise) | 3 helmikuuta | kurkkutauteja vastaan; kotieläinten ja villankarstaajien suojelija |
| Cyriacus | 8. elokuuta | kuolinvuoteella tapahtuvia kiusauksia, silmäsairauksia ja paholaisen riivausta vastaan |
| Dionysius (Denis) | 9. lokakuuta | päänsärkyä ja paholaisen riivausta vastaan |
| Egidius (Aegidius, Giles) | 1. syyskuuta | ruttoa, epilepsiaa, mielenvikaisuutta ja painajaisia vastaan; kerjäläisten, rampojen ja imettävien äitien suojelija |
| Elmo (Erasmus Formialainen) | 2. kesäkuuta | suolten ja vatsan vaivoja sekä kotieläinten tauteja vastaan; merimiesten suojelija |
| Eustachius (Eustace, Eustathius) | 20. syyskuuta | perheriitoja, eripuraa ja tulta vastaan; metsästäjien, palomiesten ja vaikeuksissa olevien suojelija |
| Katariina Aleksandrialainen | 25. marraskuuta | äkkikuolemaa ja kielivaivoja vastaan; filosofien, teologien, neitsyiden, naispuolisten opiskelijoiden, saarnaajien, kuolemaa tekevien, pyöräntekijöiden, savenvalajien ja muiden rattaiden ja pyörien parissa työskentelevien suojelija |
| Kristoforos (Christophorus) | 25. heinäkuuta | ruttoa, ukkosta, myrskyjä ja matkalla kohdattuja vaaroja vastaan; matkustavaisten suojelija |
| Margareeta | 20. heinäkuuta | selkä- ja munuaisvaivoja sekä paholaisten vainoa vastaan; raskaana olevien ja synnyttäjien sekä vainon kohteeksi joutuneiden suojelija |
| Panteleimon (Pantaleimon, Pantaleon) | 27. heinäkuuta | syöpää ja keuhkotautia vastaan; lääkäreiden ja kätilöiden suojelija |
| Vitus (Veit, Guy) | 15. kesäkuuta | tanssitautia, epilepsiaa, salamaa, myrskyjä ja eläinten puremia vastaan |
| Yrjö (Georgius, George, Yrjänä) | 23. huhtikuuta | petoja ja kotieläimiin kohdistuvia vaaroja vastaan; sotilaiden suojelija |
Näistä pyhimyksistä noin puolet ovat historiallisia henkilöitä (Blasius, Cyriakus, Elmo, Pantaleimon, Vitus ja Yrjö), kun taas loput ovat pseudohistoriallisia tai legendaarisia hahmoja (Agathius, Barbara, Dionysios, Eustachius, Katariina Aleksandrialainen, Kristoforos ja Margareeta).
Eri aikoina ja paikoissa joidenkin näistä neljästätoista sijaan joukkoon luettiin muita pyhimyksiä, kuten pyhä Antonius Suuri, pyhä Leonhard, pyhä Nikolaus, pyhä Sebastianus, Northumbrian Oswald, pyhä Sixtus II, pyhä Apollonia, Dorothea Caesarealainen, Regensburgin pyhä Wolfgang, tai pyhä Rochus. Ranskassa joukkoon lisättiin Neitsyt Maria viidentenätoista auttajana.[3]
Neljäntoista pyhän basilika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Basilica of the Vierzehnheiligen
Neljäätoista hädässä auttajaa kunnioitetaan Baijerissa yksinkertaisesti "neljänätoista pyhänä" (saks. vierzehn Heiligen). Bad Staffelsteinin kaupungissa Oberfrankenissa sijaitseva Basilika Vierzehnheiligen on omistettu näille pyhimyksille. Rokokootyyliä edustava kirkko rakennettiin vuosina 1743 - 1772, ja se on edelleen pyhiinvaelluskohde.
Hädässä auttajien kultti sai tarinan mukaan alueella alkunsa, kun syyskuussa 1445 läheisen fransiskaaniluostarin paimenpoika Hermann Leicht näki itkevän lapsen läheisen sisterssiläisluostarin omistamalla niityllä. Lapsi katosi hänen koettaessaan nostaa sen maasta, mutta se ilmestyi vähän myöhemmin samaan paikkaan kahden palavan kynttilän kanssa. Kesäkuussa 1446 Leicht näki lapsen kolmannen kerran; tällöin sillä oli rinnassaan punainen risti ja seurassaan kolmetoista muuta lasta. Legendan mukaan lapsi sanoi heidän olevan neljätoista auttajaa, ja haluavan että paikalle rakennettaisiin kappeli jossa he voisivat levätä. Jos paikalliset tekisivät heille tämän hyvän työn, he vuorostaan tekisivät hyviä töitä näille. Tarinan jatkon mukaan seudulla alkoi pian tapahtua ihmeparantumisia neljäntoista pyhimyksen ansiosta.
Sisterssiläismunkit, joille niitty kuului, rakennuttivat paikalle kappelin, jonka alttari pyhitettiin jo vuonna 1448. Paikalle alkoi välittömästi saapua pyhiinvaeltajia, ja pyhiinvaellukset neljäntoista pyhän kirkkoon jatkuvat nykyäänkin toukokuun ja lokakuun välisenä aikana.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi kuuluisimmista "neljäntoista pyhän" kuvallisista esityksistä on vuodelta 1503 oleva kaksiosainen alttaritaulu Oberfrankenin Lichtenfelsissä sijaitsevassa luostarissa. Se on Matthias Grünewaldin työtä.
-
Grünewaldin alttaritaulun ensimmäinen paneeli -
Grünewaldin alttaritaulun toinen paneeli
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sau-Toni, Rochus und die Pest Heimat- und Verkehrsverein Obernburg. Viitattu 5 November 2007.
- ↑ Missale Romanum: paavi Pius V:n versio (ks. Missale Romanum – Editio Princeps, Libreria Editrice Vaticana, 1998, ISBN 88-209-2547-8); v. 1634 tyypillinen versio; v. 1884 tyypillinen versio; v. 1920 tyypillinen versio; (Arkistoitu – Internet Archive)1962 typical edition
- ↑ Jones, G. R.: 8 August is the feast of... Saints at a Glance. 9 April 2004. Viitattu 6 November 2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]