Tanssimania
Tanssimania oli Euroopassa pääasiassa 1300- ja 1600-lukujen välillä esiintynyt ilmiö, jossa ihmisjoukot alkoivat tanssia ja vääntelehtiä villisti, holtittomasti ja pakonomaisesti, joskus tunteja tai peräti vuorokausia yhteen menoon. Ensimmäinen epidemia alkoi Reininlaaksossa vuonna 1374, ja muutamassa viikossa mania oli levinnyt suurin osiin Koillis-Ranskaa ja Alankomaita. Mania jatkui useita kuukausia ennen laantumistaan. Vuonna 1491 useat alankomaalaiset nunnat alkoivat riehua eläinten tavoin ja tekivät seksuaalisia ehdotuksia manaajille ja papeille. Seuraavien 200 vuoden aikana samanlainen käytös toistui etenkin nunnaluostareissa. Vuonna 1518 Strasbourgissa koettiin uusi mania. Aikakirjojen mukaan siihen osallistui 400 ihmistä, miehiä, naisia ja lapsia, ja kymmeniä heistä kuoli.[1]
Tanssimania oli todellinen ilmiö, jota kuvattiin useissa lähteissä. Sen aiheuttajasta ei ole kuitenkaan päästy varmuuteen. Sitä on kutsuttu kerettiläiseksi tanssikultiksi, sen on arveltu olleen psyykkisperäinen joukkosairaus, ja on myös arveltu, että se olisi ollut ergotismia, jota aiheutti torajyvä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b John Waller: Dancing plagues and mass hysteria The British Psychological Society. 7/2009. Arkistoitu 6.12.2017. Viitattu 16.9.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tanssimania Wikimedia Commonsissa
- Pyhä Vitus, tanssitautisten ja vuoteenkastelijoiden parantaja (Arkistoitu – Internet Archive)