Mustilankankaan tuulivoimapuisto
| Mustilankangas | |
|---|---|
 Tuulivoimaloita Mustilankankaan tuulivoimapuistossa |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kalajoki [1] |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2014 [2] |
| Sähköverkkoon | 2015 [3] |
| Valmistunut | 2016 [3] |
| Kustannus | 110 milj. euroa [4] |
| Perustaja | Tuuliwatti Oy [5][6] |
| Omistaja | Mustilankagas Tuuli Ky |
| Operaattori | Carelin Oy [7] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | Jylkän sähköasema [5] |
| Muuntamo | oma muuntamo [5] |
| Liittymisjännite | 110 kV [5] |
| Korkeus | 30–45 m [1] |
| Pinta-ala | 9/16 km² [1] |
| Tuulivoimalat |
28 × Vestas V126 (3,3 MW) [6] |
| Kapasiteetti | 92,4 MW [6] |
| Vuosituotanto | 300 GWh [6] |
 Mustilankangas |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mustilankankaan tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen Mustilankankaalla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 28 tuulivoimalaa. Niiden yhteiskapasiteetti on 92,4 megawattia. Tuulipuiston rakensi Tuuliwatti Oy, sen omistaa Mustalankangas Tuuli Ky, joka on Exilion Tuuli Ky:n tytäryhtiö, ja sitä operoi Carelin Oy.* [7] Se oli valmistuessaan hetken ajan Suomen suurin tuulivoimapuisto.[6][4]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuiston kaikki 28 tuulivoimalaa sijaitsevat Kalajoen kirkonkylän itäpuolella matalalla ylängöllä. Matkaa voimalapuiston eteläreunasta keskustaajamaan on neljän kilometriä. Puisto on 6 kilometriä pitkä ja 3 kilometriä leveä. Sen uloimpien tuulivoimaloiden sisään jää 9 neliökilometriä maata, mutta sen kokonaislaajudeksi on myös ilmoitettu 16 neliökilometriä [2]. Voimaloiden paikat ovat paikannimien mukaan Alalampineva, Untisenmaa, Ylilampi, Mustilansuo, Rahkaräme ja Kuurnaräme. Voimaloiden koskeus on 30–45 metriä mpy. Voimalapuiston pohjoispuolen läpi kulkee seututie 786, joka johtaa keskustaajamalta Merijärvelle. Tieltä haarautuu kaakkoon päin sivutie, jolta lähtee kahdeksan tietä voimaloiden luo.[1]
Tuulivoimalat ovat kaikki tanskalaisen Vestaksen toimittamat V126- mallia.[6] Niiden napakorkeus on 137 metriä ja siipinen pituus on 63 metriä, jolloin voimaloiden suurin korkeus on 185 metriä. Voimaloiden kapasiteetiksi ilmoitetaan 3,3 megawattia, jolloin voimalapuiston kokonaiskapasiteetiksi tulee 92,4 megawattia. Voimalan vuosituotannoksi on ilmoitettu 300 gigawattituntia [4].[8][5]
Sähköä tuotetaan tuulivoimalaitoksissa 20 kilovoltin jännitteellä, joka nostetaan muuntamolla 110 kilovolttiin. Sieltä se siirretään kolmen kilometrin päähän Jylkän sähköasemalle, jossa se liitetään 220 kilovoltin sähkölinjaan. Tätä sähkölinjaa ollaan korvaamassa 400 kilovoltin sähkölinjalla.[5]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuistoa alkoi suunnittelemaan S-ryhmän, S-Voiman ja St1:n yhteisesti omistama Tuuliwatti Oy. Vuonna 2012 tehtiin voimalaitospuistosta ympäristövaikutuksien arviointi.[5] Maanrakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2014 [2], mutta jo vuoden 2015 loppupuolella otettiin voimalapuistossa käyttöön 22 tuulivoimalaitosta ja sitä laajennettiin 6 voimalaitoksella kesän 2016 mennessä.[3] Tuuliwatti investoi tuulipuistoon yhteensä 110 miljoonaa euroa.[4]
Ennen Mustilankankaan valmistumista on sen luoteispuolelle vuonna 2015 valmistunut Jokelan tuulivoimapuisto.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Mustilankanas, Kalajoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.10.2023.
- ↑ a b c Rautio, heikki: Tuulivoimalan aluesuunnitelma (PDF) opinnäytetyö. syksy 2015. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.10.2023.
- ↑ a b c Kalajoki-Pyhäjoki tuulivoimapuistot (PDF) (Linnustovaikutusten seuranta 2016) raportti. 1.3.2017. Oulu: FCG Finnish Consulting Group Oy. Viitattu 30.10.2023.
- ↑ a b c d Suomen suurin tuulipuisto Kalajoelle 21.3.2014. energiauutiset.fi. Arkistoitu 29.4.2014. Viitattu 29.4.2014.
- ↑ a b c d e f g Kjellman, Jakob & al.: Mustilankankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) raportti. 2012. Helsinki: FCG Finnish Consulting Group Oy. Viitattu 30.10.2023.
- ↑ a b c d e f Suomen suurin tuulivoimapuisto täydessä tuotannossa Kalajoella kalajoki.fi. 23.08.2016. Kalajoki: Kalajoen kaupunki. Arkistoitu 30.10.2023. Viitattu 30.10.2023.
- ↑ a b Exilionin tuulipuistojen teknisen hallinnoinnin yhteistyökumppaneihin muutoksia exilion.fi. 27.04.2023. Helsinki: Exilion Tuuli Ky. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Bauer, Lucas & Matysik, Silvio: Vestas V126-3.3 wind-turbine-models.com. Viitattu 30.10.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mustilankankaan tuulivoimapuisto, Kalajoki, ymparisto.fi
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
