Tuuliwatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuuliwatti Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2009[1]
Lakkautettu 2020
Seuraaja Gigawatti Oy
Toimitusjohtaja Henrikki Talvitie[2]
Kotipaikka Helsinki[3]
Toimiala sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla[1]
Henkilöstö ei ole lähde?
Kotisivu tuuliwatti.fi

Tuuliwatti Oy oli suomalainen yritys, joka kehitti ja rakensi tuulipuistoja maa-alueille.[4] St1:n ja S-ryhmän S-Voiman yhdessä omistama yritys oli vuonna 2015 Suomen eniten tuulivoimaa tuottava yritys, se tuotti 0,8TWh tuulisähköä, mikä oli runsas kolmannes koko Suomen tuulivoimantuotannosta.[5][6]

Tuuliwatti on Mankala-periaatteen pohjalta muodostettu osakeyhtiö. Sen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan tuottaa sähköä omakustannushintaan omistajilleen. Osakkaat rahoittavat yhtiön toiminnan. Yhtiöllä ei ole työntekijöitä, eikä se voittoa tuottamattomana maksa veroja lainkaan. Vuonna 2015 yhtiö sai yritystukia 57 miljoonaa euroa, mikä teki siitä Suomen suurimman yritystukien saajan.[7]

Tuuliwatti jaettiin syksyllä 2020 St1 Nordicin ja S-ryhmän kesken. St1 Nordicin puoliskosta tuli Tuulivoltti Oy, joka siirtyi pian Exilionin omistukseen. S-Ryhmän puolisko on Gigawatti Oy, jonka hallinnassa ovat S-ryhmälle siirtyneet TuuliWatin tuulipuistot ja kehityshankkeet.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2009-2012

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuuliWatin ensimmäinen tuulivoimala valmistui syyskuussa 2009 Porin Tahkoluotoon ja se oli valmistuessaan Suomen suurin tuulivoimala 100 metrin napakorkeudellaan ja 100 metrin roottorin halkaisijallaan. Laitoksen arvioitu sähköntuotanto on noin 8 000–9 000 MWh vuodessa, eli laitoksen keskimääräinen teho on hieman alle 1 MW.[4]

Vuonna 2011 TuuliWatti ilmoitti aikovansa rakentaa tuulivoimapuistoja noin kymmenelle paikkakunnalle eri puolella Suomea vuoteen 2015 mennessä. Puistoissa toimisi satakunta tuulivoimalaitosta.[9][10] Elokuussa 2014 TuuliWatilla oli tuulivoimapuistoja kahdeksalla paikkakunnalla.[11]

TuuliWatin ensimmäinen tuulipuisto vihittiin käyttöön Simon Putaankankaalla maaliskuussa 2012. Myllyt tuottavat sähköä reilun parinkymmenentuhannen kerrostaloasunnon tarpeita vastaavan määrän.[12]

2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 TuuliWatti ilmoitti, että kun sen rakenteilla olevat kohteet valmistuvat, sen tuotantokapasiteetti nousee 600 megawattituntiin, joka vastaa noin 10 prosenttia Suomen vuodelle 2020 asettamasta tuulivoimatavoitteesta.[13] vuonna 2014 yritysellä oli tuulivoimakapasiteettia noin 97 megawattia[14].

Suomen korkeimmat tuulivoimalat vihittiin virallisesti Iin Olhavassa maaliskuussa 2013. 140 metrin korkuisten voimaloiden siivet yltävät pyöriessään 200 metrin korkeuteen. ”Yhteen tuulivoimalaan tarvitaan kymmenen erikoiskuljetusta, sillä yksistään voimalan siiven pituus on 55 metriä”, totesi Tanskasta laivattujen osien kuljetusta ohjannut Sami Kivelä. Puiston kahdeksan pyörivää myllyä ovat teholtaan 3-megawattisia ja ne tulevat TuuliWatti Oy:n mukaan tuottamaan vuosittain sähköä noin 35 000 kerrostaloasunnon tarpeisiin. Investoinnin arvo oli noin 40 miljoonaa euroa.[15][16][17]

Tervolan Varevaaran kymmenen tuulimyllyn muodostama tuulivoimapuisto otettiin käyttöön huhtikuussa 2013. TuuliWatin Varevaaran tuulivoimapuisto oli ensimmäinen sisämaan tuulivoimapuisto ja se toi reilun 10 prosentin lisäyksen Suomen tuulivoimatuotantoon.[18]

Vuoden 2013 aikana valmistuivat sekä Simon että Iin tuulipuistojen laajennukset. Simon Leipiön neljä uusinta voimalaa olivat ensimmäinen osa TuuliWatin ja espanjalaisen Gamesa Corporación Tecnológican solmimaa sopimusta, johon kuuluu kolmekymmentä 4,5-megawatin voimalaa.[19]

TuuliWatti Oy pystytti syyskuussa 2013 Korpilahden Maatianvuoreen 120 metriä korkean mittausmaston. Mastolla mitataan tuulen määrää ja laatua ja tulosten perusteella päätetään, toteutuuko Maatianvuoreen suunniteltu viiden 4,5 megawatin tuulivoimalan hanke. Viiden turbiinin yhteinen teho olisi 15–25 megawattia, niiden napakorkeus olisi 140 metriä ja enimmäiskorkeus 210 metriä. Sisämaassa maaston muodot aiheuttavat turbulenssia, eli ilman virtauksen nopeuden ja suunnan vaihtelua. Kova turbulenssi rasittaa laitteistoa, mutta sitä mittaamalla voidaan valita oikeanlaiset laitetyypit. Tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvitaan Jyväskylän kaupungin suunnittelutarveratkaisu, joka käsitellään lautakuntatasolla.[20]

Syksyllä 2013 alettiin rakentaa Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistoa. Puisto sijaitsee noin 40 kilometriä pohjoiseen Tornion keskustasta. Kahdeksan 4,5 megawatin tuulivoimalaitosyksikköä olivat suurimpia mitä Suomeen oli siihen mennessä rakennettu. Puiston on tarkoitus valmistua syksyllä 2014. Ensimmäiset sähköt puistosta saatiin kesä-heinäkuun vaihteessa.[21][22]

2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2014 Simossa vihittiin 4 tuulivoimalaa, joista tuli samalla Suomen suurimmat toiminnassa olevat voimalat. Niiden tornien navat ovat 140 metrin korkeudessa ja niiden roottorien siivet yltävät pyöriessään 204 metrin korkeuteen. Ne ovat siis korkeampia kuin Näsinneula, jonka torniosa on 134,5 metriä korkea. Roottorin pyyhkäisypinta-ala taas vastaa kooltaan kahta jalkapallokenttää. Yksi voimala tuottaa vuodessa sähköä 6000 kerrostaloasunnon vuosikulutuksen verran, 15 vuotta sitten samaan olisi tarvittu kymmenen tuulivoimalaa. Suurvoimala pyörii täydellä teholla noin 35 prosenttia kokonaisajastaan, muulloin se seisoo tai pyörii hitaammin.[14]

Vuonna 2014 rakennettiin Porin Peittooseen tuulipuistoa, josta tulee valmistuessaan Suomen suurin kahdellatoista 4,5 megawatin tuulivoimalallaan. Puiston rakentaminen maksaa 75 miljoonaa euroa. TuuliWatti suunnitteli rakentavansa lisää tuulivoimaa Satakuntaan Luvialle, Merikarvialle ja Siikaisiin.[23] Siikaisiin on tulossa 8 tuulivoimalaa[24] Jäneskeitaan tuulivoimapuisto Otamon kylän alueelle. Siikaisten voimalat ovat 3,3 megawatin kokoisia ja niiden napakorkeus on 137 metriä ja voimaloiden siivet nousevat 199 metrin korkeuteen. 40 miljoonaa euroa maksava Siikaisten tuulipuisto valmistuu vuoden 2015 alkuun mennessä.[25]

Keväällä 2014 alkoi myös Kalajoen Mustilankankaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Siitä on tulossa Suomen suurin puisto: siinä on 22 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on 73 megawattia.[24] Ensimmäiset Kalajoen tuulivoimalat alkavat tuottaa sähköä vuoden 2015 alussa, koko puisto valmistunee syksyyn 2015 mennessä. Tuuliturbiinit toimittaa tanskalainen Vestas Wind Systems A/S ja ne kiinnitetään 137 metriä korkeisiin torneihin. Rakennus- ja asennustyöt työllistävät parhaimmillaan 150 henkilöä. Tuulipuistoinvestoinnin kokonaisarvo on 110 miljoonaa euroa ja sen rahoitus on järjestetty SEB:n ja OP:n lainapääomalla.[26]

Syksyllä 2014 aloitettiin Salon Märynummen kolmen tuulivoimalan rakentaminen.[27]

2015-

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 TuuliWatti pystytti Salon Märynummelle Suomen ensimmäiset 5 megawatin suurvoimalat. Niiden yhteenlaskettu tuotanto vastaa yli 16 000 kerrostaloasunnon sähkönkulutusta. TuuliWatti omistaa tuulivoimaloista kaksi, yksi rakennettiin paikallisille yrittäjille, joiden joukossa on paikallinen osuuskauppa ja puiston vieressä sijaitseva kauppapuutarha. Muita tuulipuistoja avattiin Torniossa, Siikaisissa ja Porissa. Yhtiön tuulivoiman kokonaistuotantokapasiteetti vuoden lopussa oli reilut 300 MW.[28]

Tuuliwatti Oy suunnitteli Tervolan Löylyvaaraan kolme tuulivoimalaa. Yhtiön tavoite oli aloittaa tuulivoimaloiden rakennustyöt vuonna 2014, mutta kaavoitus oli vielä kesken vuonna 2016.[29][30]

Vuonna 2018 TuuliWatti on muuttanut strategiaansa ja ryhtyy elinkaaripalveluiden tuottajaksi.[31]

Johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuuliWatin toimitusjohtaja Jari Suominen toimii myös St1 Oy:n uusiutuvan energian johtajana.[32]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuuliWatti rakentaa voimaloitaan erityisesti Perämeren rannalle, jossa on hyvät tuuliolot. Voimalan tornista tehdään mahdollisimman korkea, jolloin merituuli ei ole niin turbulenttia. Vaikka pakkaspäivinä on alempana tyyntä, korkealla tuulee myös silloin[14]. Korkeuden ansiosta voimala voidaan sijoittaa muutaman kilometrin päähän meren rannasta, jolloin se ei häiritse ranta-asutusta.[32] Ensimmäisen sisämaan tuulivoimapuiston TuuliWatti otti käyttöön keväällä 2013 Tervolassa.[18]

Toimitusjohtaja Suominen kritisoi keväällä 2014 sitä, että tuulivoiman lupabyrokratia kestää Suomessa nykyisin jopa neljä–viisi vuotta. Sujuvampi kaavoitus- ja ympäristölupaprosessi auttaisi saavuttamaan Suomen kansallisen tavoitteen uusiutuvan energian rakentamisesta nopeammin.[26]

Toiminnassa olevat tuulipuistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on ne TuuliWatin tuulipuistot, jotka on sen ilmoituksen mukaan toteutuneet elokuuhun 2016 mennessä. Luettelo on aakkosjärjestyksessä paikkakunnan mukaan ja paikkakunnan jälkeen on ilmoitettu vuosiluku, jolloin ensimmäiset tuulivoimalat on otettu ko. paikkakunnalla käyttöön.[11]

Suunnitteilla olevat tuulipuistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on elokuussa 2016 TuuliWatin suunnitelmissa olleet tuulipuistohankkeet.[30]

Yhteistyökumppanit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Empower Oy rakentaa TuuliWatin kanssa yhteistyössä muun muassa Kalajoen tuulipuiston, jossa Empower toimii pääurakoitsijana, minkä lisäksi se vastaa myös projektin suunnittelusta ja johtamisesta. Keväällä 2014 aloitettu Kalajoen tuulipuisto oli järjestyksessään yhdeksäs Tuuli­Watin ja Empowerin yhteistyöprojekti.[33]

Keväällä 2014 YIT ja TuuliWatti sopivat 30 tuulivoimalan perustusten toteuttamisesta Kalajoelle (22) ja Siikaisiin (8). Voimaloiden kokonaisteho on yhteensä 99 MW. Perustustyöt aloitettiin molemmissa hankkeissa toukokuussa 2014 ja niiden arvioidaan valmistuvan lokakuuhun 2014 mennessä. Perustustyöt kuuluvat osana YIT:n ja TuuliWatin aiemmin solmimaan puitesopimukseen, jonka tavoitteena on rakentaa perustukset noin 90 voimalalle.[34]

Vuonna 2013 valmistuneen Simon tuulivoimalat olivat ensimmäinen osa TuuliWatin ja espanjalaisen Gamesa Corporación Tecnológican solmimasta sopimuksesta, johon kuuluu tekniikan toimittaminen kolmeenkymmeneen 4,5 megawatin voimalaan.[19]

Tanskalainen Vestas Wind Systems toimittaa tuuliturbiinit Kalajoen ja Siikaisten tuulivoimaloihin.[26]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry arvosteli tuulivoiman tukemista yhteiskunnan varoin keväällä 2014.[35]. Toimitusjohtaja Suominen vastasi kritiikkiin toteamalla, että alan kannattavuutta ja taloudellisuutta voidaan pohtia monelta kantilta. Hänen mukaansa valtio tuki vuonna 2013 fossiilisia polttoaineita 700 miljoonalla eurolla, mutta uusiutuvia polttoaineita vain vajaalla 60 miljoonalla. "Tuulivoimasta hyödyt tulevat yhteiskunnalle erilaisina välillisinä vaikutuksina, fossiilisia polttoaineita pitää taas verottaa, koska niistä tulee haittoja", Suominen vertasi.[36]

Tervolan Löylyvaaran tuulivoimapuistohanke sai yhden huomautuksen osayleiskaavan ehdotusvaiheessa tammikuussa 2014. Yksityishenkilön tekemässä huomautuksessa moitittiin tuulivoimaloiden aiheuttavan valo- ja melusaastetta ja pilaavan maiseman.[29]

Puolustusvoimat on estellyt tuulivoimalupia tutkiensa vuoksi.[37] Osittain siksi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tuulivoiman parissa toimivat yritykset liittyivät yhteen lokakuussa 2013. Yhteenliittymään kuuluvat TuuliWatin lisäksi Haminan Energia, Innopower, Ilmatar Windpower, Kotkamills, Kotkan Energia, Suomen Merituuli, Suomen Tuulivoima, SGPower, Taaleritehdas, Tornator ja TuuliSaimaa. Yhteenliittymän tehtävä on edustaa alueen tuulivoimatoimijoita ja ajaa heidän etujaan mm. pyrkimällä poistamaan esteitä tuulivoimainvestoinneilta. Kaakon tuulivoimahankkeissa on yhteensä noin 350 turbiinia. Yhteenliittymän mukaan investointien arvo on noin 1,4 miljardia euroa.[38]

Keväällä 2013 tehdyssä lakiehdotuksessa esitettiin, että Perämeren kehittämisalueelle, jonne on suunnitteilla yli 150 tuulivoimalaa, tilattaisiin uusi tutka. Uuden tutkan myötä Puolustusvoimilta saataisiin myönteinen lausunto ja tutka-asiaa odottamaan jääneet satojen miljoonien eurojen investoinnit tuulivoimaloihin voitaisiin toteuttaa. Perämeren tuulivoiman tuottajilta aiottiin kerätä yli 18 miljoonaa euroa, mutta myös valtio kaavaili osallistuvansa tutkan alkurahoitukseen, jotta se voitaisiin tilata kesällä 2013.[37]

Yhtiön jakaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 Nordicin ja S-Voiman omistama Tuuliwatti jakautui kahdeksi yhtäsuureksi yhtiöksi lokakuun 2020 lopussa. Tuulivoltti Oy tuli St1 Nordicin omistukseen, joka möi kaikki tuulivoimalansa Suomalaisten työeläketoimijoiden ja Valtion Eläkerahaston omistamalle Exilionille 73,2 miljoonan euron hintaan.[39] Tuuliwatti jakautumisessa syntyi toinen energiayhtiö Gigawatti Oy, jonka omistukseen päättyi puolet Tuuliwatin pääomasta ja sen myös voimalaitoksista.[40]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Yrityshaku: TuuliWatti Oy Taloussanomat. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  2. ↑ Henrikki Talvitie valittiin TuuliWatti Oy:n toimitusjohtajaksi st1.fi. 8.5.2019. Viitattu 15.3.2021.
  3. ↑ TuuliWatti Oy / Yhteystiedot TuuliWatti. Arkistoitu 24.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  4. ↑ a b TuuliWatti Oy:n kotisivut tuuliwatti.fi. Arkistoitu 28.12.2018. Viitattu 23.9.2013.
  5. ↑ Perämerelle nousee jättivoimaloita (digilehden tilaajille) 8.10.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  6. ↑ St1 Nordicin vuosikertomus 2015 St1. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 04.07.2016.
  7. ↑ Suomen suurin yritystukien saaja selittää MT:ssä, miksi se ei maksa veroja eikä sillä ole työntekijöitä 26.10.2016. Talouselämä.
  8. ↑ https://s-ryhma.fi/uutinen/s-ryhman-tuulivoimatuotannosta-vastaa-gigawatti-oy/6AbGor46jv3fdBLPo5ZNxj
  9. ↑ St1 ja S-ryhmä investoivat tuulivoimaan 400 miljoonaa 7.6.2011. Kauppalehti. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 23.9.2013.
  10. ↑ Tuuliwatti rakentaa tuulipuistoja 400 miljoonalla eurolla 7.6.2011. Tekniikka & Talous. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 23.9.2013.
  11. ↑ a b Tuulipuistot TuuliWatti. Arkistoitu 24.3.2016. Viitattu 2.8.2016.
  12. ↑ Simon tuulipuisto vihittiin käyttöön 13.3.2012. Yle Perämeri. Viitattu 23.9.2013.
  13. ↑ TuuliWatin lehdistötiedote tuuliwatti.fi. 10.4.2013. Arkistoitu 9.12.2013. Viitattu 23.9.2013.
  14. ↑ a b c Tampereen Näsinneulan korkuiset tuulivoimalat vihittiin Simossa (Archive.org) 2.4.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  15. ↑ Iissä juhlittiin jättimyllyjä 18.3.2013. Yle Oulu. Viitattu 23.9.2013.
  16. ↑ Iihin pystytetään Suomen korkeimmat tuulivoimalat (Archive.org) 19.10.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  17. ↑ Suomen korkein tuulivoimala rahdattiin Kemistä Iihin (Archive.org) 2.10.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  18. ↑ a b Tuulimyllyt viuhuvat vihdoin vaaran laella 10.4.2013. Yle Kotimaa. Viitattu 23.9.2013.
  19. ↑ a b Simoon rakennetaan uusia tuulivoimaloita (Archive.org) 11.10.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  20. ↑ Korpilahden tuulivoiman mittaaminen alkaa syyskuussa 31.8.2014. Keskisuomalainen. Arkistoitu 19.8.2014. Viitattu 15.8.2014.
  21. ↑ Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston rakentaminen alkanut 9.9.2013. Yle. Viitattu 15.8.2014.
  22. ↑ Kitkiäisvaaran ensimmäinen tuulivoimala valmistuu pian 8.5.2014. Yle. Viitattu 15.8.2014.
  23. ↑ Poriin nousee Suomen suurin tuulivoimapuisto (digilehden tilaajille) 10.1.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  24. ↑ a b Tuulivoimalat veivät voimalinjat remonttiin (digilehden tilaajille) 31.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.7.2014.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Siikaisiin nousee tuulivoimapuisto 20.3.2014. Yle. Viitattu 24.7.2014.
  26. ↑ a b c Suomen suurin tuulipuisto Kalajoelle 21.3.2014. Energiauutiset. Arkistoitu 29.4.2014. Viitattu 24.7.2014.
  27. ↑ Tuulimyllyt nousevat Salon Märynummelle syksyllä 26.3.2014. Salon Seudun Sanomat. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 24.7.2014.
  28. ↑ St1 Nordicin vuosikertomus 2015 St1. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 04.07.2016.
  29. ↑ a b "Voimaloiden kehitys ei tee tukia tarpeettomiksi" 27.1.2014. Yle. Viitattu 15.8.2014.
  30. ↑ a b Tuulipuistohankkeet TuuliWatti. Arkistoitu 24.3.2016. Viitattu 5.8.2016.
  31. ↑ http://www.tuuliwatti.fi/tiedotteet/tuuliwatti-aloittaa-uuden-strategiansa-toteutuksen-rakentamalla-markkinaehtoises (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ a b Tuuliwatille 90 uutta voimalaa maalle (Archive.org) 2.1.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 17.7.2014.
  33. ↑ Empower Oy rakentaa Tuuliwatille ison tuulipuiston 31.3.2014. Uutisverkko. Viitattu 24.7.2014.
  34. ↑ YIT toteuttaa TuuliWatille 30 tuulivoimalan perustukset Kalajoelle ja Siikaisiin 20.3.2014. YIT. Viitattu 24.7.2014.
  35. ↑ Tuulivoiman tukemista arvostellaan 10.3.2014. Yle. Viitattu 17.7.2014.
  36. ↑ "Voimaloiden kehitys ei tee tukia tarpeettomiksi" 2.4.2014. Yle. Viitattu 17.7.2014.
  37. ↑ a b Puolustusvoimien tutkat siirretään tuulivoiman tieltä 22.3.2013. Talouselämä. Arkistoitu 19.8.2014. Viitattu 15.8.2014.
  38. ↑ "Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tuulivoimatoimijat tiivistivät rivinsä" 8.11.2013. Kouvolan Sanomat. Arkistoitu 19.8.2014. Viitattu 15.8.2014.
  39. ↑ Waris, Olli: IS-selvitys: Yksi tuuli­voima­yhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla is.fi. 21.2.2022. Helsinki: Iltasanomat. Viitattu 4.11.2023.
  40. ↑ S-ryhmän tuulivoimatuotannosta vastaa Gigawatti Oy s-ryhma.fi. 2.11.2020. Helsinki: S-Voima. Viitattu 4.11.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuuliwatti&oldid=22682213”