Vestas V126-3.3 MW
Vestas V126-3.3MW on tanskalainen Vestaksen valmistama 4 MW-alustan (engl. 4 MW-platform) tuulivoimalaitos, jota on ollut sarjatuotannossa vuodesta 2013 asti. Se kuuluu tuoteperheeseen, jonka eri tuuliolosuhteisiin tarkoitettuja malleja ovat olleet V126-3.0 MW, V126-3.3 MW, V126-3.45 MW ja V126-4.2 MW. Tuoteperheen voimaloita on myyty eri puolille maailmaa noin 3 200 tuulivoimalaa (yhteensä 11 218 megawattia, syyskuun 2024 tilanne) yli 470 tuulivoimapuistoon (syyskuun 2024 tilanne).[1][2][3][4][5]
Tekniset ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]V126-mallit perustuvat aiempaan V112-3.0 MW -malliin, mutta suuremmalla halkaisijaltaan 126 metrin tuuliturbiinilla saadaan tuulienergiaa talteen edullisemmin suuremmalta pyyhkäisypinta-alalta, joka on 12 469 neliömetriä eli noin 1,2 hehtaaria. Tuloksena on parempi sähköntuotto pienemmillä tuulennopeuksilla, jolloin vähemmän tuulevilla seuduilla voidaan ryhtyä tuulivoimantuotantoon. Voimalan tuuliluokitus on IEC IIIa, eli se on tarkoitettu sellaisiin tuuliolosuhteisiin, jossa keskimääräinen tuulennopeus on 7,5 metriä sekunnissa (m/s) ja tuulen turbulenssi on suurta.[1][3][6][a]
Tornilla on useimmiten kartiomaisesti ylöspäin kapeneva putkimainen rakenne. Sille on tarjottu tornin korkeudelle kolmea eripituista perusratkaisua: 117, 128 ja 137 metriä. Tuuliturbiinin siivet ovat 61,66 metriä pitkät ja enintään 4 metriä leveät. Turbiinin pyörimisakselia on korotettu 6° vaakatasosta, jotta tornin edessä oleva vähätuulinen kohta vaikuttaisi vähemmän pyörimismomenttiin. Tuulivoimalaitoksen suojelemiseksi sille on laadittu kolmen tuulennopeuden raja-arvoista toimintamalli. Tyynellä tai vähätuulisella kelillä tuulivoimalaitosta ei kannata pitää käynnissä, sillä tuuliturbiinin pyöriminen on liian epätasaista sähkön tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Kun tuulen nopeus ylittää käynnistymisnopeuden 2,5 m/s (engl. cut-in speed), vapautetaan jarrut, käännetään tuuliturbiini tuuleen ja siivet käännetään vastaanottamaan tuulta. Siipiä voidaan kääntää hydraulisesti -9,5°– 90° kulmiin. Nimellistuulennopeus on 12 m/s (engl. rated speed), jolloin tuulivoimalaitos saavuttaa nimelliskapasiteettinsa. Vaikka tuuli tästä yltyisikin, käännetään siipiä aina niin, ettei nimelliskapasiteetti ylity. Kun tuulen nopeus saavuttaa sammutusnopeuden 22 m/s (engl. cut-out speed), käännetään turbiinin siivet kohti tuulta ja kun pyöriminen loppuu, jarrutetaan turbiinin akselia levyjarruilla. Näin suojellaan voimalaitosta vaurioilta. Tuulivoimala käynnistetään uudelleen, kun keskimääräinen tuulennopeus laskee arvoon 20 m/s (engl. re-cut in speed). Samanlainen suojamekanismi käynnistyy, kun ilman lämpötila ylittää tai alittaa toimintarajat. Koneistojen osalta sen toimintarajat ovat -40°– +50°C ja tuuliturbiinilla se on kylmän ilmastoalueen versiossa -30°– +45°C.[4][6]
Tuuliturbiinin pyörimisnopeutta voidaan säädellä kääntämällä siipiä hydraulisesti (engl. pitch). Akselin ja generaattorin välissä on vaihdelaatikko, josta voidaan vaihtaa generaattorille akselin nähden kolme eri pyörimisnopeutta. Generaattori on tyypiltään epätahtigeneraattori, jossa on häkkikäämitty roottori (engl. asynchronous with cage rotor). Sen nimellisteho on 3,5 MW ja sen toiminnallinen pyörimisnopeus on 1 450–1 550 kierrosta minuutissa. Tuotetun jännitteen suuruus on 750 volttia ja sitä voidaan tuottaa 50 hertsin tai 60 hertsin taajuudella. Tuulivoimalan muuntajassa jännite voidaan nostaa tuulivoimapuiston sisäistä sähkönsiirtoa varten 10–35 kilovolttiin. Muuntajan siirtoteho on 3,75 MVA. Voimalan vertailukelpoinen meluarvo on 108,5 desibeliä, jota voi siipien valinnalla pudottaa 7,5 dB.[4][6]
Käyttö Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on toiminnassa kyseistä mallia seuraavissa kohteissa (lukumäärä, valmistuminen, kunta):
- Olhavan tuulivoimapuisto: 3 kpl, 2014, Ii
- Kopsan tuulivoimapuisto 2: 10 kpl, 2014, Raahe
- Torkkolan tuulivoimapuisto: 16 kpl, 2015 Vaasa
- Pajukosken tuulivoimapuisto 1: 9 kpl, 2015, Ylivieska
- Pyhänkosken tuulivoimapuisto: 4 kpl, 2015, Pyhäjoki ja Merijärvi
- Sauviinmäen tuulivoimapuisto: 9 kpl, 2015, Haapajärvi
- Jäneskeitaan tuulivoimapuisto: 8 kpl, 2015, Siikainen
- Saarenkylän tuulivoimapuisto: 9 kpl, 2016, Alavieska
- Saukkovaara-Mäkiahon tuulivoimapuisto: 7 kpl, 2016, Kuusamo ja Posio
- Kytölän tuulivoimapuisto: 6 kpl, 2016, Alavieska
- Santavuoren tuulivoimapuisto: 17 kpl, 2016, Ilmajoki ja Kurikka
- Mustilankankaan tuulivoimapuisto: 28 kpl, 2016, Kalajoki
- Silovuoren tuulivoimapuisto: 8 kpl, 2017, Pyhäjoki
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Käännös englanninkielisestä artikkeleista en:IEC 61400 ja de:IEC 61400, jossa asiaa valaistaan lähteistettynä hyvin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b V126-3.45 MW vestas.com. Tanska: Vestas Wind Systems A/S. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Vestas www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Vestas V126/3000 www.thewindpower.net. 10.5.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Vestas V126/3300 www.thewindpower.net. 10.5.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Vestas V126/3450 www.thewindpower.net. 10.5.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c General Specification V126-3.3 MW 50/60 Hz (PDF) (manuaali) rettetdenbuschberg.at. 12.11.2014. Tanska: Vestas. Viitattu 25.9.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vestas Wikimedia Commonsissa
- Vestas V126-3.3, Wind Turbine Models
- Garrett, Peter & Rønde, Klaus: Life Cycle Assessment (PDF) vestas.com. 6.6.2014. Tanska: Vestas. (englanniksi)
