Metsähallituksen retkikohteiden tunnukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli on luettelo Metsähallituksen ylläpitämien retkikohteiden tunnuksista. Kaikilla Suomen kansallispuistoilla on omat tunnuksensa, joita käytetään mm. virallisissa yhteyksissä, alueesta kertovissa esitteissä sekä luontokeskusten matkamuistotuotteissa. Lisäksi osalla valtion retkeilyalueista sekä muista luontokohteista on vastaavia tunnuksia. Suurimman osan tunnuksista on suunnitellut Metsähallituksen graafikko Jari Kostet.[1]

Kansallispuistojen tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuistojen tunnusten aiheita ovat pääasiassa eläin- ja kasvilajit, mutta myös maisema- ja kalliomaalausaiheisia tunnuksia on suunniteltu.

Sisällys: E H I K L N O P R S T U V
Tunnus Alueen nimi Aihe[2] Suunnittelija[3]
Etelä-Konnevesi Kalasääksi[1] Jari Kostet[1]
Helvetinjärvi Helvetinkolu[4] Jari Kostet
Hiidenportti Lapinpöllö Jari Kostet
Hossa Värikallion kalliomaalaus Jari Kostet
Isojärvi Kanadanmajava Jari Kostet
Itäinen Suomenlahti Riskilä Jari Kostet
Kauhaneva–Pohjankangas Liro Jari Kostet
Koli Kaskikoivikko Lasse Lovén ja Leea Wasenius
Kolovesi Vierunvuoren kalliomaalaukset[5] Jari Kostet
Kurjenrahka Kurki Jari Kostet
Lauhanvuori Kärppä Jari Kostet
Leivonmäki Kehrääjä Jari Kostet
Lemmenjoki Ahma Jari Kostet
Liesjärvi Ruiskaunokki ja Rukiintähkä Jari Kostet
Linnansaari Saimaannorppa[6] Jari Kostet[6]
Nuuksio Liito-orava Jari Kostet
Oulanka Neidonkenkä
Pallas-Yllästunturi Pulmunen Tupu Vuorinen
Patvinsuo Karhu Jari Kostet
Perämeri Lapintiira ja Ruijanesikko Jari Kostet
Petkeljärvi Kuikka Jari Kostet
Puurijärvi–Isosuo Ulpukka ja Ruskohukankorento Jari Kostet
Pyhä-Häkki Palokärki Jari Kostet
Pyhä-Luosto Kuukkeli
Päijänne Selkälokki Jari Kostet
Repovesi Kettu Jari Kostet
Riisitunturi Hiiripöllö Jari Kostet
Rokua Leppälintu Jari Kostet
Saaristomeri Merikotka Jari Kostet
Salamajärvi Metsäpeura Jari Kostet
Salla Metso Anna Pakkanen
Seitseminen Näätä Jari Kostet
Selkämeri Isokoskelo ja Pikkuhauru
Sipoonkorpi Huuhkaja
Syöte Niittylato Jari Kostet
Tammisaaren saaristo Haahka Jari Kostet
Teijo Harmaapäätikka Jari Kostet[2]
Tiilikkajärvi Täyssinän rauhan rajakiven merkit Jari Kostet
Torronsuo Karpalo Jari Kostet
Urho Kekkosen kansallispuisto Maakotka Venla Väisänen
Valkmusa Rämekulmumittari Jari Kostet

Valtion retkeilyalueiden tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeilyalueiden tunnuksissa esiintyy kansallispuistojen tunnuksista poiketen myös ihmisiä ja ihmisen rakentamia rakenteita.

Sisällys: E O R
Tunnus Alueen nimi Aihe
Evo Retkeilijä
Kylmäluoma Kalastaja
Oulujärvi Tervavene
Ruunaa Koskivene ja Lohi

Muiden retkikohteiden tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös muille retkikohteille on satunnaisesti suunniteltu tunnuksia.

Sisällys: K L M S
Tunnus Alueen nimi Alueen tyyppi Aihe Suunnittelija
Karhunkierros Vaellusreitti Karhu Mari Limnell
Kevo Luonnonpuisto Naali ja Kevon kanjoni[7]
Käsivarsi Erämaa-alue Kiiruna ja Saivaara[8] Tytti Muurinen[8]
Laajalahti Lintuvesi Silkkiuikku[9]
Liminganlahti Lintuvesi Merihanhi Jari Kostet
Malla Luonnonpuisto Tunturisiilikäs ja Jääleinikki[10] Tytti Muurinen ja Timo Karinen[10]
Merenkurkku Maailmanperintökohde Merenkurkun saaristo Jari Kostet
Siikalahti Lintuvesi Kaulushaikara[11] Jari Kostet

Entiset tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa tunnuksista on jäänyt pois käytöstä tai uudistettu niiden käyttöönoton jälkeen.

Sisällys: H L P T
Tunnus Alueen nimi Alueen tyyppi Aihe Suunnittelija Jäänyt pois käytöstä
Hossa Retkeilyalue Värikallion kalliomaalaus 17. kesäkuuta 2017

Alue muuttui kansallispuistoksi.

Linnansaari Kansallispuisto Kalasääksi Tupu Vuorinen [3] 1. huhtikuuta 2016 [6]

Kalasääksi valittiin uuden Etelä-Konneveden kansallispuiston tunnukseksi, joten Linnansaaren tunnus päätettiin vaihtaa. [1]

Pallas-Ounastunturi Kansallispuisto Pulmunen Tupu Vuorinen [3] 1. helmikuuta 2005

Kansallispuiston nimi vaihtui Ylläksen alueen liittämisen seurauksena. [12]

Pyhätunturi Kansallispuisto Kurjenkanerva Tupu Vuorinen [3] 3. helmikuuta 2005

Kansallispuiston nimi ja tunnus vaihtuivat Luoston alueen liittämisen seurauksena. [13]

Teijo Retkeilyalue Rapu 1. tammikuuta 2015

Alue muuttui kansallispuistoksi.

  1. a b c d Asikainen, Jaro: Etelä-Konneveden kansallispuistolle etsitään logoa 15.10.2014. savonsanomat.fi: Savon Sanomat. Viitattu 19.8.2019.
  2. a b Blomqvist, Sarita: Harmaapäätikka on uuden kansallispuiston tunnus 16.5.2015. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  3. a b c d Hartikainen, Jukka et al.: Mitä missä milloin 2004, s. Sisäkannet. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951118590X
  4. Helvetinjärven luonto ja nähtävyydet luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  5. Koloveden luonto luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  6. a b c Leppänen, Risto: Linnansaarelle norppatunnus 31.3.2016. lansi-savo.fi: Länsi-Savo. Viitattu 19.8.2019.
  7. Kevon luonto luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  8. a b Ruokangas, Perttu: Kiiruna ja Saivaara Käsivarren erämaa-alueen uudeksi tunnukseksi 20.1.2015. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  9. Laajalahden luonnonsuojelualue luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 30.8.2019.
  10. a b Sarjas, Johanna: Sata vuotta täyttävä Mallan luonnonpuisto saa uuden tunnuksen 23.3.2016. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  11. Siikalahden luonto luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  12. Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta tulee voimaan 1.2.2005. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  13. Kotimaa lyhyesti 3.2. 3.2.2005. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.