Helvetinkolu
Helvetinkolu on kalliomuodostuma Helvetinjärven kansallispuistossa Ruovedellä. Helvetinkolu on 40 metriä pitkä, 38 metriä syvä ja vain pari metriä leveä sola, joka laskee jyrkästi Ison Helvetinjärven rantaan.[1][2]
Helvetinkolu on myös Helvetinjärven kansallispuiston tunnus.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helvetinkolu muodostui noin 150–200 miljoonaa vuotta sitten, kun maankuori liikahteli. Samaan aikaan syntyi myös noin 20 kilometriä pitkä Isosta Helvetinjärvestä Luomajärven kautta Koverojärveen päättyvä rotkojärvien jono.[1][3] Helvetinkolu tuli tunnetuksi nähtävyydeksi jo 1800-luvulla. Siellä on vierailleet monet kuuluisat taiteilijat ja kirjailijat, kuten Akseli Gallen-Kallela ja J. L. Runeberg. Helvetinkolun alue suojeltiin 1950-luvulla.[4] Sitä on käytetty myös susiansana.[2]
Helvetinkolusta sai visuaalisia vaikutteita ja nimensä Suomen paviljonki Sevillan maailmannäyttelyssä vuonna 1992. Rakennuksen suunnittelivat Juha Jääskeläinen, Juha Kaakko, Petri Rouhiainen, Matti Sanaksenaho ja Jari Tirkkonen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Helvetinjärven luonto ja nähtävyydet - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 27.6.2017.
- ↑ a b Ruovesi :: Helvetinjärvi www.ruovesi.fi. Arkistoitu 2.11.2016. Viitattu 27.6.2017.
- ↑ Laaksonen, Jouni;: Retkeilijän kansallispuistot, s. 107. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29099-5
- ↑ Helvetinjärven historia - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 27.6.2017.
- ↑ Marttila, Hannu: Sevillan arkkitehdit ostivat Suomen Helvetinkolun Helsingin Sanomat. 29.10.1992. Viitattu 21.8.2022.