Metiokhos ja Parthenope
| Metiokhos ja Parthenope | |
|---|---|
| Μητίοχος καὶ Παρθενόπη | |
.jpg) Metiokhos ja Parthenope Zeugmasta löydetyssä mosaiikissa. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | tuntematon |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | romaani |
| Julkaistu | 1. vuosisata eaa./jaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Metiokhos ja Parthenope (m.kreik. Μητίοχος καὶ Παρθενόπη, Mētiokhos kai Parthenopē) oli antiikin kreikkalainen romaani. Se on ajoitettu kirjoitetuksi ensimmäisellä vuosisadalla eaa. tai jaa. Se ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan joitakin katkelmia 100- tai 200-luvulle jaa. ajoittuvissa papyruksissa.[1][2][3][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metiokhoksen ja Parthenopen kirjoittajaa ei tunneta. Ajoituksensa puolesta se on varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä kreikkalaisesta romaanista.[1] Teos vaikuttaa olleen suosittu, ja siitä tehtiin myöhemmin muun muassa persiankielinen versio. Se vaikutti myös koptinkieliseen Pyhän Bartanuban eli Parthenopen marttyyrikertomukseen.[1]
Lukianos tunsi romaanin henkilöhahmot 100-luvulla jaa.[5] Sama tarina tunnettiin romaanin lisäksi myös suosittuna pantomiimiesityksenä. Se esiintyy myös kuvituksena kahdessa lattiamosaiikissa, joista toinen on löydetty Dafnesta Antiokian läheltä ja toinen Zeugmasta.[2][6]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaani on kertonut nimensä mukaisesti Metiokhos-nimisen nuorukaisen ja Parthenope-nimisen neidon seikkailuista. Nimihenkilöt olivat kumpikin historiallisia henkilöitä.[3] Metiokhos oli ateenalaisen kenraali Miltiadeen poika, ja Parthenope Samoksen tyrannin Polykrateen tytär.[2][7] Teoksessa on esiintynyt myös useita muita historiallisia henkilöitä.[1]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaanin juonesta tiedetään katkelmien ja persialaisen version perusteella seuraavaa: Metiokhos tulee Samokselle Polykrateen hoviin pakoon äitipuoltaan Hegesipyleä. Samoksella hän tapaa Parthenopen, joka on käymässä Heraionissa äitinsä kanssa. Metiokhos ja Parthenope osallistuvat pitoihin, joihin osallistuvat myös runoilija Ibykos ja filosofi Anaksimenes. He keskustelevat filosofisesti eroksen eli rakkauden luonteesta.[1][2]
Parthenope taivuttaa äitinsä suostumaan avioliittoon Metiokhoksen kanssa uhkaamalla tehdä itsemurhan. Äidin kuoleman jälkeen Polykrates kuitenkin muuttaa mielensä. Kun Polykrates kuolee sodassa, uudeksi tyranniksi nousee Maiandros. Hän heittää rakastavaiset vankilaan. Kun Parthenope torjuu Maiandroksen kosiskelut, tyranni myy tytön orjaksi. Niin Parthenope päätyy erilaisiin seikkailuihin muun muassa Persiaan, Sisiliaan ja Etelä-Italiaan. Neljä vuotta orjana palveltuaan hän kertoo tarinansa isännälleen, joka on mahdollisesti Rhegionin tyranni Anaksilas, ja vapautuu.[1][2]
Myös Metiokhos kokee seikkailuja, mahdollisesti Parthenopea etsiessään. Ei tiedetä, päätyikö pari jälleen yhteen. On mahdollista, että Parthenope kuolee, jolloin romaanissa ei olisi ollut muille saman ajan romaaneille tyypillistä onnellista loppua.[1][2]
Persialaisessa versiossa Parthenope on Adhra, Metiokhos Wamiq ja Polykrates Folikrat.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Schmeling, Gareth L.: The Novel in the Ancient World, s. 657–659. (Mnemosyne, Supplements, The Classical Tradition) Brill, 1996. ISBN 9004217630 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f Cueva, Edmund P. & Byrne, Shannon N.: A Companion to the Ancient Novel, s. 147–149. (Blackwell Companions to the Ancient World, nide 117) John Wiley & Sons, 2014. ISBN 1444336029 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Chew, Kathryn & Morgan, J. R. & Trzaskoma, Stephen M.: Literary Currents and Romantic Forms: Essays in Memory of Bryan Reardon. (Ancient Narrative Supplementm nide 26) Barkhuis, 2019. ISBN 9492444879 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Saïd, Suzanne & Trédé, Monique: A Short History of Greek Literature, s. 133. (Kääntäjä Trista Selous) Psychology Press, 1999. ISBN 0415122716 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lukianos: Tanssitaiteesta (De saltatione) 1.54, Valearvioija (Pseudologista) 25.
- ↑ Borg, Barbara E.: A Companion to Roman Art, s. 556. (Blackwell Companions to the Ancient World) John Wiley & Sons, 2019. ISBN 1119077893 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Herodotos: Historiateos 3.124, 6.39–41.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Metiochus and Parthenope. Teoksessa Reardon, B. P. (toim.): Collected Ancient Greek Novels, s. 944–947. (Second Edition (First Edition 1989)) Berkeley: University of California Press, 2008. ISBN 9780520256552
- Metiochos and Parthenope. Teoksessa Stephens, Susan A. & Winkler, John J.: Ancient Greek Novels: The Fragments: Introduction, Text, Translation, and Commentary, s. 72–100. (Princeton Legacy Library) Princeton University Press, 2014. ISBN 1400863384
| Varsinaiset säilyneet romaanit |
Dafnis ja Khloe · Efesoslainen kertomus · Etiopialainen kertomus · Kallirhoe · Leukippe ja Kleitofon |
|---|---|
| Muuta proosafiktiota |
Aleksanteri-romaani · Apollonios Tyroslainen · Babylonialainen kertomus · Foinikialainen kertomus · Herpyllis · Iolaos · Kalligone · Khione · Metiokhos ja Parthenope · Miletoslainen kertomus · Ninos ja Semiramis · Sesonkhosis · Thulen takaiset ihmeet · Tinufis · Tosi tarina |