Meijerikoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Meijerikoulu oli aiemmin Suomessa oppilaitos, joka koulutti voinvalmistajia meijereihin.[1] Vuonna 1898 Suomessa toimi 27 meijerikoulua, jotka olivat nykyisiin ammattioppilaitoksiin verrattuna hyvin pieniä. Opiskelijoita oli tyypillisesti kymmenkunta kerrallaan ja opettajia yksi tai kaksi.[2] 1950-luvun lopulla meijerikouluja oli toiminnassa enää kolme: Kokemäen ja Kuopion tietopuoliset meijerikoulut sekä Vaasan ruotsinkielinen meijerikoulu. Lisäksi toimi Jokioisissa valtion maitotalousopisto.[3]

Tietopuolisista meijerikouluista vuonna 1927 annetun asetuksen[L 1] mukaan tietopuolisen meijerikoulun tarkoituksena oli antaa voinvalmistajiksi aikoville henkilöille käytännöllistä harjaantumista ja tietopuolista opetusta maitotaloudessa. Tietopuoliset meijerikoulut olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia.[4]

Tietopuolisen meijerikoulun oppijakso jakautui harjoittelujaksoon ja tietopuoliseen oppijaksoon. Sen lisäksi järjestettiin erikoiskursseja, joilla annettiin täydentävää tietopuolista ammattiopetusta.[4]

Harjoittelujakso

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoittelujaksolla opastettiin nais- ja miespuolisia henkilöitä meijeritalouteen kuuluviin töihin maataloushallituksen tarkoitukseen hyväksymissä meijereissä. Meijeriharjoittelu kesti vähintään kaksi vuotta, joista ensimmäinen vuosi oli koeaikaa.

Päästäkseen harjoittelijaksi hakijan tuli olla vähintään 18 vuotta täyttänyt ja esittää todistukset siitä, että hän on hyvämaineinen, että hänellä on terve ruumiinrakenne ja terveet aistimet, ettei häntä vaivannut tarttuva tauti, että hän oli suorittanut ylemmän kansakoulun oppikurssin tai että hänellä oli sitä vastaavat tiedot ja että hänellä oli holhoojan suostumus, jos hän oli vajaavaltainen.[4]

Harjoittelija sai harjoittelumeijeriltä meijeriliiton johtokunnan määräämän palkkion ja tarkoituksenmukaisen vapaan asunnon lämpöineen ja valoineen sekä lyhyemmissä sairaustapauksissa lääkärinhoidon ja lääkkeet.[4]

Tietopuolinen oppijakso

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietopuolisella oppijaksolla annettiin voinvalmistajiksi aikoville nais- ja miespuolisille henkilöille ohjausta ja tietopuolista opetusta maitotaloudessa niiden tietojen täydentämiseksi, joita harjoittelijat aikaisemman harjoittelun kautta olivat saavuttaneet. Tietopuolinen oppijakso alkoi syyskuun alussa ja kesti noin yhdeksän kuukautta.

Tietopuolisen oppijakson oppiaineina olivat: meijerioppi, maitotalousbakteriologia, yleinen koneoppi ja meijerikoneoppi, meijerikirjanpito, kotieläinhoito-oppi, yhteiskunta- ja osuustoimintaoppi ja kansantalous, kotieläinten terveys- ja sairashoito-oppi, yleinen terveysoppi, kemia ja fysiikka, laskento, piirustus sekä äidinkieli ja asioimiskirjoitus.[4]

Päästäkseen tietopuoliselle oppijaksolle hakijan tuli näyttää harjoittelupaikasta saamallaan todistuksella suorittaneensa meijeriharjoittelun.[4]

Erikoiskurssit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoiskurssien tarkoituksena oli antaa voinvalmistajille tilaisuus täydentää ammattitietojaan. Erikoiskurssien opetusohjelman vahvisti maataloushallitus koulun johtokunnan ehdotuksesta.[4]

Meijerikouluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Maatalousoppilaitokset, Arkistojen portti, Arkistolaitos. Viitattu 15.7.2014.
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1898, sivu 156.
  3. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 825. WSOY, 1958.
  4. a b c d e f g Hakkila, Esko (toim.): ”Meijerikoulu”, Lakiasiain käsikirja, s. 630. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Ivan Uschakoff: Hakemisto seuraava L. Uschakoffin toimittamaa Suomenmaan karttaa, Weilin + Göös 1898. Digitoinut Harvardin yliopisto.
  6. a b Arkistonmuodostaja: Hämeenlinnan meijerioppilaitos (Arkistoitu – Internet Archive), Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014.
  7. Joroinen, Pieni tietosanakirja 1925-1928,
  8. Joroinen (Arkistoitu – Internet Archive), Mikkelin kirjasto. Viitattu 13.7.2014.
  9. Antti Aho: Härkää sarvista (Arkistoitu – Internet Archive), Warkauden lehti 10.7.2011. Viitattu 13.7.2014.
  10. Kaisa Kyläkoski: Kamariherra, Herrassöörinki ja Kokemäenkartanon torpparit, s. 71–79. Helsinki: Books on Demand GmbH, 2009. ISBN 978-952-498-167-5
  11. Kokemäen koulut (Arkistoitu – Internet Archive), Kokemäki.fi. Viitattu 14.7.2014.
  12. Karjanhoito ja meijeritoimi, ProAgria Oulu. Viitattu 14.7.2014.
  13. Arkistonmuodostaja: Peltosalmen kotitalouskoulu (Arkistoitu – Internet Archive), Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014.
  14. Historiaa, Tertin kartano. Viitattu 14.7.2014.
  15. Auroran ajasta nykypäivään (Arkistoitu – Internet Archive), Espoon kaupunki. Viitattu 14.7.2014.
  16. Historiaa, Eurajoen kunta. Viitattu 14.7.2014.
  17. Marja Ylönen / Erkki Valli-Jaakola: Vuojoen kartano, s. 64–66. Forssa: Eurajoen kunta, 2004. ISBN 951-97309-6-6
  18. Raimo Hieta: Östermyran kartanon karjanhoito- ja meijerikoulu 1876-82 (Arkistoitu – Internet Archive), Seinäjoen Joulu 1998, s. 27-29. Viitattu 14.7.2014.
  1. Asetus tietopuolisista meijerikouluista (30.12.1927).

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Perko, Touko: Meijerskasta agronomiin. Suomen maitotalousopetuksen historiaa. Meijerioppilaitoksen kannatusyhdistys, 2011.