Tämä on lupaava artikkeli.

Kauhajoen koulusurmat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Matti Juhani Saari)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kauhajoen koulusurmat
Poliiseja tapahtumapaikan edessä muutama tunti surmien jälkeen.
Poliiseja tapahtumapaikan edessä muutama tunti surmien jälkeen.
Paikka Suomi Kauhajoki, Suomi
Kohde Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedun koulutilat.
Ajankohta 23. syyskuuta 2008
noin kello 10.30–noin 12.30 (UTC+3)
Iskutyyppi kouluammuskelu, joukkomurha, jäljittelyrikos, tuhopoltto
Kuolleita 11 (ampuja mukaan lukien)
Haavoittuneita 3 (1 vakavasti, 2 lievästi)
Epäilty/epäillyt Matti Juhani Saari
Tekoväline Walther P22 Target -puoliautomaattipistooli, polttopulloja

Kauhajoen koulusurmat oli ampumavälikohtaus, joka tapahtui tiistaina 23. syyskuuta 2008 Kauhajoella Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa, jotka Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedu jakavat.[1][2] Ampuja oli 22-vuotias Matti Juhani Saari.[3][4] Välikohtauksessa sai surmansa yksitoista ihmistä tekijä mukaan lukien, ja lisäksi yksi loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi.[4] Koulussa oli tapahtumahetkellä noin 150 henkeä.[5] Uhreista yksi oli opettaja ja loput opiskelijoita.[6] Yksi kuolleista löytyi käytävältä ja loput luokkahuoneesta.[7]

Kauhajoen koulusurmat on kuolonuhrien määrällä mitattuna Suomen rauhanajan tuhoisin hyökkäys. Se on yksi Suomessa 2000-luvulla tehdyistä joukkosurmista Jokelan, Sellon, Myyrmannin, Hyvinkään, Imatran ja Turun joukkosurmien ohella.

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat alkoivat aamupäivällä ennen kello yhtätoista, kun Saari aloitti tulituksen koulun alakerroksen luokassa järjestetyssä tenttitilaisuudessa, jossa oli paikalla noin 20 oppilasta.[5][7] Saari laski ison mustan laukun luokan ulkopuolelle, otti aseen esille, käveli kolmosluokan ovesta sisään ja alkoi ampua.[8] Hän ampui luokkatovereitaan näiden maatessa lattialla, joitakin jopa 20 kertaa.[9][10] Hänellä oli mukanaan useita ammuslippaita, ja kaikkiaan hän ampui noin 200 laukausta.[11] Välillä Saari poistui luokasta käytävään lataamaan asettaan ja todistajien mukaan opettaja yritti estää häntä palaamasta luokkaan,[9] mutta Saari ampui häntä luokan ovessa olevan ikkunan läpi. Saari ampui käytävällä myös muita henkilöitä kohti kuitenkaan osumatta. Palattuaan luokkaan hän ampui opettajaa uudestaan ja kierteli luokassa ampuen pöytien ja tuolien taakse suojautuneita opiskelijoita aina kun näki jonkun liikkuvan.[12]

Paloauto ja poliisiauto tapahtumapaikalla.

Välikohtauksen aikana Saari sekä soitti että vastaanotti puheluita matkapuhelimellaan.[10] Kello 11.53 hän soitti ystävälleen, kertoi tappaneensa useita ihmisiä ja pyysi järjestämään itselleen polttohautauksen.[13]

Kun laitosmies katsoi luokan ikkunasta sisään, Saari ampui häntä kohti. Luodit menivät ohi laitosmiehen pään molemmilta puolilta. Laitosmies pakeni ja soitti hätänumeroon ennen kello 10.47.[8] Ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin hätäkeskukseen kello 10.44.[14] Pelastusyksikkö saapui noin 10.52, poliisi noin 11.02.[8][15] Silminnäkijähavainnon mukaan ambulanssi ja palokunta olivat paikalla ennen poliisia.[5]

Poliisi lähetti paikalle Karhu-ryhmän, jonka ensimmäinen iskuryhmä tuli paikalle helikopterilla.[16] Saari levitti lattialle palavaa nestettä, sytytti sen tuleen ja siirtyi luokkahuoneesta koulun vanhaan osaan. Mennessään hän ampui avoimesta ovesta muutaman laukauksen poliiseja kohti. Poliisi ei vastannut tulitukseen, vaan odotti, kunnes paikalle oli saapunut useampi partio. Sen jälkeen poliisit etenivät suojakilpien takana luokkaa kohti. Palavasta irtaimistosta syntynyt savu vaikeutti poliisien työskentelyä kiinteistön sisällä ja näkyvyys oli taskulampun valossa vain muutamia kymmeniä senttejä. Pelastusyksiköt pääsivät sisälle rakennukseen noin tunnin kuluttua hälytyksestä.[8][9][15]

Saari ampui itseään päähän poliisin nähden, ja hänet löydettiin haavoittuneena käytävältä noin kello 12.30. Hänet kuljetettiin ambulanssilla hoidettavaksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, missä hän kuoli vammoihinsa klo 16.46.[15][17]

Ampumahaavasta vakavasti loukkaantunut nainen hoidettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän tarvitsi leikkaushoitoa muttei ollut välittömässä hengenvaarassa.[18] Suurempaan loukkaantuneiden määrään varauduttiin jonkin aikaa tapahtumien jälkeen. Esimerkiksi leikkauksia peruttiin ja TAYS:n lääkäriryhmä oli valmiina matkaamaan Kauhajoelle helikopterilla.[18] Kaksi lievästi haavoittunutta saivat hoitoa Kauhajoen terveyskeskuksessa.[18]

Kaikkiaan yhdeksän hengenvaaraan joutunutta pelastui.[11] Kolme luokassa ollutta opiskelijaa pääsi pakenemaan, kaksi heistä ikkunasta.[19] Saari ampui myös kohti laitosmiestä, poliiseja ja palomiehiä sekä yhtä oppilasta luokan ulkopuolella.[11] Poliisin löytämien hylsyjen perusteella Saari ampui koulussa ainakin 157 laukausta 22-kaliiberisella pistoolillaan, ja koulun rakenteita ja omaisuutta rikkoneita luodin iskemiä löytyi 118. Saari sytytti koulussa myös useita tulipaloja.[20]

Poliisi saartoi ampujan kotitalon Kauhajoen keskustassa etsiessään räjähteitä hänen asunnostaan.[21] Tekninen tutkinta pääsi koulun tiloihin noin viideltä iltapäivällä.[7]

Uhrit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välikohtauksessa sai surmansa yksitoista ihmistä, ampuja mukaan lukien. Uhreista kaksi oli miehiä ja loput naisia.[4][2][22][23] Uhreista yhdeksän kuoli luokassa ja yksi kuoli luokan ulkopuolella.[12] Uhrit olivat pääosin nuoria aikuisia, nuorimmat parikymppisiä. Vanhin uhri oli syntynyt vuonna 1957.[24] Uhrit olivat kotoisin Kauhajoen lähialueilta Pohjanmaalta, neljä heistä Ilmajoelta ja yksi Tampereen seudulta[25][26][27]. Yksi uhreista oli miespuolinen opettaja. Hän opetti muun muassa yritystoiminnan ja markkinoinnin perusteita ja oli toiminut Kauhajoella tuntiopettajana noin kolme vuotta.[28][29] Keskusrikospoliisi ei julkistanut uhrien henkilöllisyyksiä[25]. 2. joulukuuta 2009 MTV3 julkaisi nettisivuillaan uhrien omaisten luvalla näiden kuvat ja nimet[30].

Joidenkin uhrien tunnistamista vaikeuttivat pahat palovammat, joiden vuoksi useimmat heistä oli tunnistettava DNA- ja hammastietojen perusteella[31][32]. Tunnistamistyössä Kauhajoella oli mukana kaksi oikeuslääkäriä ja keskusrikospoliisin tunnistusryhmä. Tiistain jälkeisenä yönä vainajat vietiin Helsinkiin[28], missä heidän henkilöllisyytensä ja kuolinsyynsä varmistettiin Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella[33]. Lokakuun ensimmäisenä päivänä uhrit kuljetettiin takaisin kotiseudulleen omaisille luovutettaviksi[27].

Alla olevassa taulukossa on lueteltu Kauhajoen koulusurmissa kuolleiden henkilöiden nimet[30]:

Nimi Ikä Asema
Kimmo Antero Martiskainen 51 opettaja
Marko Olavi Koskinen 21 opiskelija
Reetta Eija Elisabet Valli 21 opiskelija
Jenni Mari Lahti-Röyskö 21 opiskelija
Essi Anniina Korkiamäki 21 opiskelija
Emmi Helinä Kiili 20 opiskelija
Tanja Tuulia Kotilainen 26 opiskelija
Anu Helena Finnilä 20 opiskelija
Marjukka Josefiina Liukku 20 opiskelija
Niina-Emilia Rantala 20 opiskelija

Ampuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen koulusurmien ampuja oli 22-vuotias Matti Juhani Saari (s. 20. toukokuuta 1986)[34]tarvitaan parempi lähde. Poliisin mukaan hän toimi yksin.[2][35]

Matti Saari opiskeli toista vuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa restonomiksi.[36] Hän asui oppilasasuntolassa Sjöberginkadulla Kauhajoen keskustassa, muutaman sadan metrin päässä oppilaitoksesta.[21] Häntä ei tiettävästi ollut koskaan tuomittu rikoksista[36] rattijuopumusta lukuun ottamatta.[37]

Saari käytti aktiivisesti useita internetpalveluita, kuten IRC-Galleriaa, MySpacea ja YouTubea, ja osallistui verkkokeskusteluihin, joissa ihailtiin koulusurmia. Internetissä Saari nimesi elämänkatsomuksekseen ateismin ja "ihmisvihan" ja harrastuksikseen tietokoneen, rummut sekä ampumisen. Hän kertoi myös kuuntelevansa mieluiten raskasta musiikkia ja katselevansa kauhuelokuvia. Hän ei seurustellut eikä halunnut lapsia.[36] Poliisi löysi Saaren asunnosta käsin kirjoitetun viestin, jonka mukaan hän oli suunnitellut tekoa jo vuodesta 2002. Saari kertoi muun muassa vihaavansa ihmiskuntaa ja ihmisrotua ja haluavansa murhata mahdollisimman paljon ihmisä. Hän kertoi ampuvansa kaiken eteensä tulevan.[7][35]

Saarelle oli määrätty SSRI-masennuslääkkeitä. Sen lisäksi hän otti ahdistuskohtauksiin toista lääkettä.[38]

Pian koulusurmien jälkeen YouTube-videopalvelusta löydettiin videoita, joissa Saari ampuu pienikaliiperisella Walther P22 Target -pistoolilla. Osa videoista on kuvattu Sotkan ampumaradalla Kauhajoella.[39] Joissakin videoissa Saarella oli mukana apukuvaaja.[40] Internetissä levisi myös samana päivänä tehty tietopaketti, joka sisälsi muun muassa samoja videoita ja kuvia, joissa Saari osoitti kameraa aseellaan.[41]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Saari oli kotoisin Pyhäjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta[42]. Hänen äitinsä ammatiksi on kerrottu siivooja[43] tai yrittäjä[44]. Isä oli sotilashenkilöstöä ja työskenteli asevarastolla[43]. Koulusurmien tapahtuma-aikaan hänen vanhempansa asuivat eri paikkakunnilla[45]. Matti Saaren äiti Riitta Saari antoi 24. tammikuuta 2009 haastattelun pojastaan Ilta-Sanomille.[46]

Saaren perheessä oli useita sisaruksia ja sisarpuolia. Perhe muutti usein paikkakunnalta toiselle ennen asettumistaan Pyhäjärvelle, ja Matti kävi peruskoulua ainakin kolmessa eri koulussa.[47] Matin ollessa 17-vuotias hänen 21-vuotias isoveljensä kuoli sydänvikaan.[43] Pyhäjärvellä Matti Saari kävi puolet yläasteesta ja aloitti myös lukion[42]. Pyhäjärven lukion kirjoilla hän oli kahden kuukauden ajan, ja vaihtoi Kajaanin lukioon[48], jossa häntä ei kiusattu. Hänen lukiomenestyksensä oli heikko ja opintoja kertyi vähän. Rehtorin mukaan Saari oli yksi niistä oppilaista, jotka eivät jaksaneet lukea eivätkä pysyneet lukio-opetuksen perässä. Lopulta hän erosi koulusta.[49] Keskeytettyään lukion Saari aloitti opinnot Nivalan ammattiopistossa, Pyhäjärven yksikön catering-linjalla syksyllä 2003[49]. Siellä hän oli koulunsa parhaiten menestyviä oppilaita[42], ja hän oli myös vaihto-oppilaana opistonsa ystävyyskoulussa Unkarissa[49]. Vuonna 2006 Saari valmistui palveluvastaavaksi[49].

Saari aloitti asepalveluksen Kainuun prikaatissa heinäkuussa 2006[50]. Palveluksen alkuvaiheessa hänet siirrettiin kuitenkin E-luokkaan, jolloin asepalvelus keskeytetään määräajaksi ja henkilön palvelukelpoisuus arvioidaan uudelleen. Puolustusvoimat ei kerro syytä Saaren E-luokkaan siirtämiselle.[51] Erään palvelustoverin mukaan Saarta kiusattiin palvelusaikana eikä hän oppinut ampumista muun joukon tahdissa vaan joutui harjoittelemaan hyökkäysammuntaa yksinään kymmeniä kertoja ilman oikeita patruunoita. Kun Saari lopulta päästettiin kovapanosammuntoihin, oli sattua onnettomuus, kun hän ampui sääntöjen vastaisesti taistelijaparinsa takaa. Tähän Saari oli palvelustoverinsa mukaan todennut: "Harmi, kun en muistanut tähdätä".[50]

Kauhajoella Saari aloitti opinnot vuoden 2007 syksyllä. Ammattikorkeakoulussa hän oli keskinkertainen oppilas kemiassa ja fysiikassa.[36]

Luonnekuvauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomien haastattelemat tuttavat kuvasivat Saarta syrjäytyneeksi.[52] Saaren kanssa samassa asuntolassa asunut opiskelija luonnehti häntä hiljaiseksi, mutta ei eristyneeksi.[53] Toisaalta Saarta on kuvailtu myös sympaattiseksi ja miellyttäväksi ihmiseksi, joka oli viihtynyt koulussa hyvin Kauhajoen-aikoinaan.[52] Naispuolisen ystävänsä mukaan Saari ei ollut ollenkaan ujo vaan jopa puhelias[43]. Hänen on sanottu myös olleen sosiaalinen eikä syrjäänvetäytyvä, vaan keskusteleva oppilas, joka tuli hyvin toimeen opiskelutovereidensa kanssa.[36] Opettajansa ja entisen koulukaverinsa mukaan hän oli ”ihan sympaattinen tyyppi” tai pelkästään ”tavallinen”.[36]

Nivalan ammattiopiston rehtorin tietojen mukaan Saarta ei ollut kiusattu eikä hän ollut sosiaalisesti eristynyt.[42] Erään tuttavan mukaan Saarta kuitenkin oli joskus kiusattu, ja Iltalehden mukaan hän joutui kiusatuksi varsinkin ammattikoulussa[52][47]. Saari oli myös kertonut ystävälleen, että häntä oli kiusattu rankasti varsinkin yläasteella[13].

Poliisin toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Saarelle oli myönnetty vuodeksi määräaikainen aseen hallussapitolupa elokuussa 2008.[54] Lupa oikeutti 22-kaliiperiseen pistooliin.[55] Elokuussa 2007 Saari oli kuitenkin jäänyt kiinni rattijuopumuksesta Kalajoella, minkä perusteella poliisi olisi voinut evätä häneltä aseluvan.[56]

Poliisi haastatteli Saarta koulusurmia edeltävänä päivänä, 22. syyskuuta 2008, ampumaradalla kuvatun YouTube-videon vuoksi.[57] Haastattelun ei kuitenkaan katsottu antavan aihetta aseen tai sen hallussapitoluvan epäämiseen.[55] Ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan koulun henkilökunta ei tiennyt ampujan puhuttamisesta.[58] Iltalehden mukaan Saaren opiskelija-asuntolan asukkaat kertoivat poliisin tehneen 19. syyskuuta 2008 myös kotietsinnän hänen asuntoonsa.[59]

Koulusurmien jälkeen Satakunnan syyttäjänvirasto käynnisti esitutkinnan siitä, miksi poliisi ei takavarikoinut Matti Saaren asetta ennen surmatekoa. Tapausta tutkittiin tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena.[60] Tammikuun lopulla 2009 määrättiin, että poliisin menettelystä nostetaan syyte.[61] Tammikuussa 2010 antamassaan tuomiossa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus vapautti syytteessä olleen rikoskomisarion kaikista syytteistä. Käräjäoikeuden mukaan komisario ei ollut päätöstä tehdessään rikkonut virkavelvollisuuttaan, vaikka päätös jälkikäteen osoittautuikin vääräksi. Käräjäoikeuden tuomio ei ollut yksimielinen. Yksi kolmesta tuomarista jätti eriävän mielipiteensä. Koska uhrien omaiset olivat ajaneet jutussa valtion rinnalla omia syytteitään ja vaatineet komisarion tuomitsemista myös kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta, oikeus määräsi omaiset maksamaan kolme neljäsosaa komisarion oikeudenkäyntikuluista, yhteensä noin 31 000 euroa. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen.[62][63][64]

Vaasan hovioikeus tuomitsi huhtikuussa 2011 rikoskomisarion syyttäjän vaatimuksen mukaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen. Hovioikeuden mukaan Saaren ase olisi pitänyt ottaa poliisin haltuun, sillä poliisi oli tietoinen Saaren netissä julkaisemista teksteistä ja kuvista, jotka ihannoivat koulusurmia, ja näin oli syntynyt perusteltu syy epäillä aseen väärinkäyttöä. Hovioikeuden mukaan rikoskomisariolla ei sen sijaan ollut perusteltua syytä epäillä, että Saari itse tekee koulusurman, joten uhrien omaisten ajamat syytteet törkeistä kuolemantuottamuksista hylättiin. Hovioikeus velvoitti uhrien omaiset korvaamaan syytetyn oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa yhteisvastuullisesti vajaat 23 000 euroa.[65][66]

Sekä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomittu rikoskomisario että uhrien omaiset hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Maaliskuussa 2012 korkein oikeus päätti, että se ei ota asiaa käsittelyyn, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.[67]

Uhrien omaiset valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, koska ampujalle oli myönnetty aselupa, vaikka hänellä oli mielenterveysongelmia. Poliisi ei myöskään ottanut tekijän asetta pois, vaikka tätä puhuteltiin vain päivää ennen ampumisia ja ampuja oli ladannut nettiin ampumisvideoita. Omaisten mukaan poliisin toiminta rikkoi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, joka velvoittaa viranomaiset myös aktiivisiin toimiin ihmisten hengen suojelemiseksi, jos tiedossa on konkreettinen uhka. EIT otti tapauksen käsittelyyn ja pyysi helmikuussa 2016 Suomen hallitukselta selvitystä Kauhajoen koulusurmiin liittyneistä viranomaispäätöksistä.[68] Syyskuussa 2020 EIT antoi tuomion, jonka mukaan Suomen valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, kun se ei kyennyt turvaamaan uhrien oikeutta elämään. Valtio määrättiin korvaamaan kaikille omaisille 30 000 euron hyvitys ihmisoikeusloukkauksesta sekä noin 7 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.[69] Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi EIT:n ratkaisun merkitsevän sitä, että valtio on velvollinen suojelemaan kansalaisiaan paitsi välittömän uhan, myös lievemmän uhan ja mahdollisen riskin varalta. Scheinin huomautti, että EIT ei asettanut tapahtunutta laiminlyöntiä yhden ihmisen, vaan ohjeistuksen syyksi.[70]

Koulusurmien yhteisiä piirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokela-ryhmän vetäjä, varatuomari Tuulikki Petäjäniemi nimeää Kauhajoen ja Jokelan surmien yhteisiksi piirteiksi ihmisvihan, huomion tavoittelun ja yhteiskunnan vastaisen toiminnan. Hän toteaa, että molemmat tapaukset muistuttavat paljon Columbinen kouluampumista.[71] Virginia Techin kouluampuja, Seung-Hui Cho, käytti Walther P22 -pistoolia,[72] aivan kuten Matti Saarikin. Saari osti aseensa samalta paikkakunnalta, Jokelasta, kuin Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen. Jokelassa on vain yksi liike, joka myy Saaren ja Auvisen käyttämiä asemerkkejä.[73]

Reaktioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suruliputus Helsingin rautatieasemalla.

Tapahtuman seurauksena pääministeri Matti Vanhanen kutsui koolle hätäkokouksen, johon osallistuivat pääministerin lisäksi hallitusrintaman eduskuntaryhmien puheenjohtajat, opetusministeri Sari Sarkomaa, peruspalveluministeri Paula Risikko ja sisäasiainministeri Anne Holmlund.

Usea taho, muun muassa Suomen Punainen Risti, Suomen mielenterveysseura sekä Kauhajoen seurakunta järjestivät kriisiapua tapauksen johdosta. IRC-Galleria sekä Pelastakaa Lapset ry järjestivät aiheesta nuorille suunnatun kriisichatin. Väestöliiton Poikien Puhelin oli tapahtumaviikolla auki kello 21 asti.[74][75]

Ampumatapauksen vuoksi sisäasiainministeriö peruutti poliisin asehuutokaupan, joka oli tarkoitus järjestää Riihimäellä kahdeksan päivää tapauksen jälkeen. Poliisin asehuutokaupoissa on myynnissä esimerkiksi aseita, joiden hallussapito-oikeus on peruutettu.[76] Poliisin toimista tapauksen yhteydessä aloitettiin esitutkinta. Tutkinnanjohtajan mukaan poliisia on syytä epäillä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. STT:n mukaan asiassa on kyse siitä, miksei poliisi takavarikoinut Matti Saaren asetta ennen koulusurmia.[77]

Onnettomuustutkintakeskuksen entinen johtaja Kari Lehtola pelkää[78] ja tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta uskoo[79], että samanlaisia tekoja tulee lisää. Tapahtumasta seurasi yli 200 koulu-uhkausta[80], joiden vuoksi kouluja tyhjennettiin. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kannatti rangaistusten koventamista koulu-uhkauksista.[81] Marraskuussa 2008 poliisi ilmoitti, että sen oma tehostettu verkkovalvonta ja yleisövihjeet saivat yhden mahdollisen kouluampumisaikeen estetyksi, mutta julkisuuteen ei ole kerrottu, missä koulussa isku olisi aiottu toteuttaa.[82]

Myötätunnon osoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauhajoen koulusurmien uhrien muistokivi sijaitsee Kauhajoen kirkon pihalla. Muistokivi oli aiemmin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemusalan yksikön pihalla, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen koulusurmien 10-vuotismuistopäivänä 2018.[83]

Lukuisten maiden valtionpäämiehet esittivät tapahtumaa seuraavana päivänä surunvalittelunsa Suomelle. Surunvalittelunsa uhrien omaisille ja läheisille esittivät muun muassa Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Ruotsin ja Norjan pääministerit Fredrik Reinfeldt ja Jens Stoltenberg, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, Irlannin presidentti Mary McAleese sekä Portugalin presidentti Anibal Cavaco Silva. Muun muassa Viron, Latvian ja Liettuan presidentit lisäksi esittivät surunvalittelunsa henkilökohtaisesti presidentti Tarja Haloselle ja Suomen valtuuskunnalle YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.[84] Tapauksen vuoksi järjestettiin suruliputus 24. syyskuuta 2008.[85] Seuraavana sunnuntaina, 28. syyskuuta 2008, tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui surmien muistojumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa.[86]

Turmion Kätilöt -yhtye perui Etelä-Pohjanmaan keikkansa kunnioittaakseen uhrien muistoa ja osoittaakseen osanottonsa näiden läheisille.[87] YouTubessa Matti Saari oli listannut Turmion Kätilöt yhdeksi suosikkiyhtyeistään.[88] Jussi Hakulinen on tehnyt kappaleen nimeltä Saanko laulaa tähdille?, joka kertoo Kauhajoen koulusurmista.[89]

Poliittisia vaikutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opposition kansanedustaja, SDP:n Liisa Jaakonsaari vaati sisäministeriä, kokoomuksen Anne Holmlundia, ”vetämään johtopäätökset”[90] eli eroamaan, jos Jokelan tapausten jälkeen aselainsäädäntö ei ole muuttunut eikä vastaavia uhkia ole opittu havaitsemaan[91]. Holmlundin eroa vaati myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie, jonka mukaan aselain muutos ei ollut edennyt vaan pikemminkin päinvastoin; lisäksi Holmlund ei Lapintien mukaan tunne hallinnonalaansa eikä ole tehtäviensä tasalla[92]. Holmlund ei nähnyt syyllistyneensä virhearvioihin, laiminlyönteihin tai väärinkäytöksiin[93]. Hän vastasi syykseen luettavien tekijöiden puuttuvan ja sanoi eronpyynnön olevan "rintamakarkuruutta"[94]. Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen mielestä Holmlundilla ei ole mitään syytä erota tehtävästään, vaan ongelman todelliset syyt ovat lasten ja nuorten kasvatuksessa, jossa on jo monta hallitusta sitten tehty virheitä[95].

Pääministeri Vanhasen mukaan tapahtuma antaa aihetta muuttaa Suomen ampuma-aselakia.[96]

Tapahtumaa seuranneella viikolla sisäasiainministeriö antoi poliisille uudet ohjeet ampuma-aseiden hallussapitolupien myöntämisestä. Vastedes käsiaseisiin ei myönnetä lupaa ensimmäisenä ampuma-aseena, paitsi jos hakija on harrastanut lajia aktiivisesti urheiluseuran valvonnassa vuoden ajan. Hallussapitolupa käsiaseeseen tulee antaa aina määräaikaisena. Luvan hakijan on esitettävä hänen omasta mielenterveydestään todistava lääkärinlausunto. Ensimmäistä lupaa hakevat on haastateltava erikseen, ja käsiaselupaa haettaessa paikalla on oltava kaksi haastattelijaa. Harrastuksen perusteella lupaa hakevan on osoitettava harrastavansa kyseistä lajia.[97]

Uskonnollisen ääriryhmän reaktio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa Kansasin osavaltiossa toimiva Westboron baptistikirkko lähetti surmapäivänä tiedotteen, jonka mukaan Jumala lähetti ampujan rangaistukseksi Suomen synneistä, etenkin myönteisestä suhtautumisesta homoihin. Uskonlahkon edustajat aikoivat tulla Suomeen osoittamaan mieltään uhrien hautajaisiin.[98][99]

Tutkintalautakunnan raportti ja suositukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17. helmikuuta 2010 Kauhajoen koulusurmien syitä selvittänyt tutkijalautakunta julkaisi loppuraporttinsa. Raportin mukaan surmaajalla oli ollut mielenterveysongelmia kymmenen vuoden ajan ja ampujan sen hetkinen elämäntilanne myötävaikutti ongelmien kärjistymiseen. Raportti ei kuitenkaan osannut sanoa, miksi Saaren mielenterveysongelmat kanavoituivat koulusurmiksi.[100][6]

Vastaavien onnettomuuksien estämiseksi tutkintalautakunta antoi yhdeksän suositusta, jotka oli kohdistettu sisäministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja opetusministeriölle.[101]

Tutkijalautakunta suositti, että käsiaseet, joilla voidaan ampua lyhyessä ajassa useita laukauksia, tulisi kerätä korvausta vastaan pois ja uusien hankkimislupien myöntäminen näille aseille lopetettaisiin. Muiden aseiden osalta lautakunta suositti lupaehtojen tiukentamista niin, että aseen hallussapidon ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen, luvista tehtäisiin määräaikaisia ja luvan saajalta edellytettäisiin vähintään kahden vuoden ampumaharrastusta.[102] Kauhajoen tapauksen johdosta myös Onnettomuustutkintakeskus suositteli käsiaseiden pois keräämistä[103].

Aselupien kiristämisen lisäksi raportti suositti nuorten mielenterveystyön kehittämistä. Opiskelijaterveydenhuollon resursseja tulisi kasvattaa mielenterveyspalveluiden osalta ja opiskelijoilla tulisi olla pakollisia terveystarkastuksia. Raportin mukaan myöskään alle 23-vuotiaille ei tulisi aloittaa mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta.[6] Muut suositukset koskivat mm. viranomaisten yhteistyötä ja turvallisuussuunnittelua[101].

Raportin suositusten toteutuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 2019 mennessä kaikkia Kauhajoen tutkintalautakunnan suosituksia ei ole toteutettu ja jotkut on toteutettu vain osittain[104]. Suositusten toteutumisen seuranta ei ole ollut kenenkään vastuulla ja tietoa niiden toteuttamisesta ei ole koottu yhteen.[104]

Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunnan puheenjohtaja Pekka Sauri totesi vuonna 2019, että käsiaseiden kieltämisen suhteen ei ole tapahtunut yhtään mitään[104]. Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen aselakia ja poliisin toimintatapoja on kuitenkin kiristetty[104]. Esimerkiksi käsiaseluvan saamisen ehtoja tiukennettiin ja lupia tarkastetaan ja perutaan nyt entistä herkemmin[104].

Vuonna 2011 lakiin lisättiin vaatimus, että aseluvan hakijan on oltava aktiivisesti harrastanut ampumaurheilua kahden vuoden ajan. Lisäksi määrättiin 20 vuoden ikäraja käsiaseille sekä soveltuvuustesti, joka myöhemmin korvattiin poliisin haastattelulla[105]. Näiden muutosten arvioitiin vaikuttaneen toivotulla tavalla muun muassa Kuopion kouluhyökkäyksen yhteydessä, sillä niiden vuoksi hyökkäyksen tekijä ei pystynytkään hankkimaan haluamaansa käsiasetta, ja useiden potentiaalisten uhrien henki säästyi[105].

Suositus siitä, että alle 23-vuotiaille ei määrättäisi psyykenlääkkeitä ennen psykiatrilla käyntiä, ei ole Saurin mukaan toteutunut [104]. Lautakunnan suositus opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamisesta ei myöskään ole Saurin mukaan toteutunut riittävässä määrin[104]. Saurin mukaan tutkintalautakunta piti tärkeänä sitä, että koulusurmaa mahdollisesti suunnittelevan nuoren ongelmista saataisiin kokonaiskuva eri tahojen yhteistyöllä, mutta yksityisyyden suojan tiukentamisen vuoksi lainsäädäntö estää opettajien, turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon välistä tietojen vaihtoa ja yhteistyötä[104].

Kuvia tapahtuneesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Poliisilla lainassa oleva Panssari-Sisu Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä.
    Poliisilla lainassa oleva Panssari-Sisu Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä.
  • Poliisin eristämä Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos.
    Poliisin eristämä Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos.
  • Poliisiauto ja poliiseja Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä.
    Poliisiauto ja poliiseja Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä.
  • Ihmisiä Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä surmia seuranneena päivänä.
    Ihmisiä Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä surmia seuranneena päivänä.
  • Suomen lippu puolitangossa 24. syyskuuta. Surmat tapahtuivat lipun taustalla olevassa rakennuksessa.
    Suomen lippu puolitangossa 24. syyskuuta. Surmat tapahtuivat lipun taustalla olevassa rakennuksessa.
  • Kynttilöitä oppilaitoksen edessä 24. syyskuuta.
    Kynttilöitä oppilaitoksen edessä 24. syyskuuta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008. Tutkimuslautakunnan raportti. (Selvityksiä ja ohjeita 11/2010) Helsinki: Oikeusministeriö, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.5.2014).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kauhajoen tragediaa koskeva tiedotustilaisuus 24.9.2008 23.9.2008. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.5.2014.
  2. ↑ a b c Nuorukainen ampui kymmenen ihmistä Kauhajoella Yle Uutiset. 23.9.2008. Viitattu 9.5.2014.
  3. ↑ Kauhajoen kouluammuskelijan henkilöllisyys varmistui Iltalehti.fi. 23.9.2008. Viitattu 9.5.2014.
  4. ↑ a b c 11 kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Sanoma. Viitattu 23.9.2008. (Archive.org)
  5. ↑ a b c Silminnäkijä: Poliisi hitaasti paikalle Yle Uutiset. 23.9.2008. Viitattu 9.5.2014.
  6. ↑ a b c Tutkimuslautakunnan raportti, Tiivistelmä
  7. ↑ a b c d Ampuja kertoi viestissä vihanneensa ihmiskuntaa Yle Uutiset. 23.9.2008. Viitattu 9.5.2014.
  8. ↑ a b c d Heikkilä, Mika: Laitosmies Jukka Forsberg: Juoksin henkeni edestä! (Internet Archive) Seiska. 3.10.2008. Viitattu 9.5.2014.
  9. ↑ a b c Saari kertoi nauttivansa tilanteesta, poliisi kuvaa tekoa teurastukseksi 25.9.2008. HS. Viitattu 01.10.2008. (Archive.org)
  10. ↑ a b Pelola, Mia: Kauhajoen koulusurmien uhreista löytyi enimmillään noin 20 osumaa Pohjalainen.fi. 30.9.2008. Viitattu 9.5.2014.
  11. ↑ a b c Minna Passi: Surmaaja ampui Kauhajoella lähes 200 laukausta Helsingin Sanomat. 29.9.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 4.10.2008.
  12. ↑ a b Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008 (tutkintalautakunnan raportti)
  13. ↑ a b Merilä, Kai: Saaren ystävän erikoishaastattelu Seiska. 3.10.2008. Arkistoitu Viitattu 9.5.2014.
  14. ↑ Näin Kauhajoen tapahtumat etenivät Yle Uutiset. 23.9.2008. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
  15. ↑ a b c Näin Kauhajoen tragedia eteni Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Arkistoitu Viitattu 7.9.2010.
  16. ↑ Kunnas, Risto: Karhu-ryhmä lähti kopterilla Iltalehti.fi. 23.9.2008. Viitattu 9.5.2014.
  17. ↑ Luomala, Juha & Arola, Janne: Ampujaksi epäilty Matti Saari kuoli illalla Keskisuomalainen. 23.9.2008. Viitattu 9.5.2014.
  18. ↑ a b c Kauhajoen ampuja kuoli vammoihinsa Yle Uutiset. 23.9.2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
  19. ↑ Tutkimuslautakunnan raportti, s. 19
  20. ↑ Kerkelä, Lasse & Paakkanen, Mikko: Ampujalla oli mukanaan 500 patruunaa HS.fi. 11.6.2009. Arkistoitu Viitattu 9.5.2014.
  21. ↑ a b Poliisi etsi räjähteitä ampujan kotoa MTV Uutiset. 23.9.2014. Arkistoitu 23.2.2015. Viitattu 9.5.2014.
  22. ↑ Kauhajoen kaikki uhrit kuolivat luoteihin HS 2.10.2008 (Arkisto)
  23. ↑ Suruviestit omaisille toimitettu, tunnistaminen jatkuu Helsingin Sanomat. 25.9.2008. Arkistoitu Viitattu 3.10.2008.
  24. ↑ Kauhajoen kouluammuskelussa ei kuollut alaikäisiä Helsingin Sanomat. 1.10.2008. Viitattu 2.10.2008. (Archive.org)
  25. ↑ a b Kauhajoen surmien esitutkinta poliisi.fi. 24.9.2008. Poliisi. Viitattu 30.9.2008.
  26. ↑ Kauhajoen tragedia: Ilmajoki menetti neljä Ilta-Sanomat 26.9.2008
  27. ↑ a b Kauhajoen uhrien lopullinen kuolinsyy selvinnyt Yle Uutiset. 2.10.2008. Yleisradio. Viitattu 2.10.2008.
  28. ↑ a b Yksi Kauhajoen uhreista on tunnistettu Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 24.9.2008. (Archive.org)
  29. ↑ Menehtynyt opettaja yritti pelastaa oppilaansa surmaajalta Ilta-Sanomat. 25.9.2008. Viitattu 4.10.2008.
  30. ↑ a b Heidät murhattiin Kauhajoella MTV3. 2.12.2009. Viitattu 5.12.2015.
  31. ↑ Kauhajoella kuolleiden tunnistus jatkuu Helsingissä Yle Uutiset. 23.9.2008. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
  32. ↑ Ampumavälikohtaus Kauhajoen keskustassa Poliisin tiedote. 23.9.2008. Poliisi. Viitattu 4.10.2008.
  33. ↑ Kauhajoen uhrien omaisille on saatu tieto Iltalehti 24.9.2008
  34. ↑ Find a Grave
  35. ↑ a b Saari toimi yksin Iltalehti. 24.9.2008. Viitattu 1.10.2008.
  36. ↑ a b c d e f Katriina Pajari, Merituuli Ahola ja Matti Mielonen: Tavallisen oloinen nuorukainen kertoi internetissä vihaavansa ihmisiä Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Viitattu 23.9.2008. (Archive.org)
  37. ↑ Syyttäjä tutkii myös, miksi Saari sai aseluvan, Aamulehti, 25.9.2008
  38. ↑ SSRI-lääkkeitä ei suositella nuorille Yhdysvalloissa, Savon Sanomat, 19.2.2010
  39. ↑ Saari ei kuulunut ampumaseuraan, Pohjalainen, 26.9.2008
  40. ↑ Näin Matti Saari toimi verkossa, Helsingin Sanomat, 24.9.2008 (Archive.org)
  41. ↑ Ampujasta paljon materiaalia internetissä Yle Uutiset. 23.9.2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
  42. ↑ a b c d Katriina Pajari: Rehtori: Matti Saari oli parhaita oppilaitamme mutta ei kiusattu Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 24.9.2008. (Archive.org)
  43. ↑ a b c d Han förändrades när brodern dog Aftonbladet. 25.9.2008. Aftonbladet Nya medier AB. Viitattu 1.10.2008. (ruotsiksi)
  44. ↑ Jaana-Stiina Ala-Korpi: Äiti yrittäjä, isä töissä varikolla Pohjalainen. 25.9.2008. Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
  45. ↑ Ruotsalaislehti tavoitti Matti Saaren isän uusisuomi.fi 25.9.2008
  46. ↑ Kauhajoen surmaajan äiti: Mitä olisi voinut tehdä toisin? 24.1.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 25.1.2008.
  47. ↑ a b Sirpaleinen nuoruus Iltalehti. 25.9.2008. Viitattu 1.10.2008.
  48. ↑ Kauhajoen ampujan äiti IS:n haastattelussa: "Matin tekoa ei voi ymmärtää" Ilta-Sanomat. 20.3.2009. Viitattu 21.3.2017.
  49. ↑ a b c d Minna Akimo: Saaren lukio-opinnot jäivät kesken heikon menestyksen vuoksi Pohjalainen. 25.9.2008. Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
  50. ↑ a b Saari ampui taistelupariaan kohti armeijassa. Mtv3 25.9.2008
  51. ↑ Jussi Pullinen: Matti Saaren asepalvelus jäi kesken Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 24.9.2008. (Archive.org)
  52. ↑ a b c Tuttavat: Saari oli koulukiusattu ja syrjäytynyt Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 24.9.2008. (Archive.org)
  53. ↑ Kauhajoen surmaaja: Matti Juhani Saari Suomen Kuvalehti. 24.9.2008.
  54. ↑ Ampujan Youtube-videoissa apukuvaaja, Iltalehti, 23.9.2008
  55. ↑ a b Poliisi ei poistanut asetta ampujalta maanantaina Yle Uutiset. 23.9.2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
  56. ↑ Kristiina Tolvanen: Syyttäjä tutkii myös, miksi Saari sai aseluvan Aamulehti. 25.9.2008. Viitattu 30.9.2008.
  57. ↑ Poliisi harkitsi ampujan aseen takavarikointia päivää ennen ammuskelua Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 24.9.2008. (Archive.org)
  58. ↑ AMK:n rehtori: Koulu ei tiennyt ampujan puhuttamisesta Iltalehti. 23.9.2008. Viitattu 24.9.2008.
  59. ↑ Ampujan asuntoon tehtiin perjantaina ratsia Iltalehti. 23.9.2008. Viitattu 23.9.2008.
  60. ↑ Poliisia epäillään virkavirheestä Kauhajoen ampumistapauksessa. HS 30.9.2008 (Archive.org)
  61. ↑ Aseluvan Kauhajoella myöntäneelle poliisille syyte, Iltalehti, 27.1.2009
  62. ↑ Jarkko Sipilä: Kauhajoen aseluvasta päättäneen komisarion syytteet hylättiin 29.1.2010. MTV3. Viitattu 15.9.2010.
  63. ↑ Kauhajoen omaisille yli 30 000 euron lasku aseoikeudenkäynnistä 29.1.2010. MTV3. Viitattu 15.9.2010.
  64. ↑ Kauhajoen aseluvasta päättäneen komisarion syytteet hylättiin 29.1.2010. MTV3. Viitattu 9.5.2014.
  65. ↑ Kauhajoen komisariolle varoitus: Saaren ase olisi pitänyt ottaa pois 15.4.2011. MTV3. Viitattu 9.5.2014.
  66. ↑ Kauhajoen koulusurmien uhrien omaisille jättilasku 16.4.2011. Iltalehti. Viitattu 9.5.2014.
  67. ↑ KKO ei käsittele Kauhajoen komisarion asejuttua 30.3.2012. MTV3. Viitattu 9.5.2014.
  68. ↑ HS: EIT perää selvitystä Kauhajoen koulusurmista Satakunnan Kansa. 9.2.2016. Viitattu 12.7.2018.
  69. ↑ EIT: Suomi epäonnistui Kauhajoen kouluampumisen estämisessä, kun poliisi ei ottanut pois surma-asetta – uhrien läheiset saavat 30 000 euron korvaukset Helsingin Sanomat. 17.9.2020. Viitattu 17.9.2020.
  70. ↑ Latva-Teikari, Kati: Professori Suomen ihmisoikeusrikkomuksesta Kauhajoen koulusurma-asiassa: Tämä luo pohjan uudelle eurooppalaiselle standardille 17.9.2020. Yle Uutiset.
  71. ↑ Jokela-tutkija: Kouluampumisiin ei yhtä syytä Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 4.10.2008. (Archive.org)
  72. ↑ Guns Used At Virginia Tech Shootings by Cho Seung-Hui with Video WayOdd blogi. 17.4.2007. Tetrio, Inc. Viitattu 4.10.2008. (englanniksi)
  73. ↑ Matti ja Pekka-Eric ovat olleet yhteyksissä Iltalehti. 24.9.2008. Viitattu 4.10.2008.
  74. ↑ SPR auttanut yli sataa Kauhajoella, kriisipuhelimista saa tukea Yle Uutiset. 23.9.2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
  75. ↑ Kriisiapua kirkoissa, verkossa ja puhelimitse ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 24.9.2008.
  76. ↑ Riihimäen asehuutokauppa perutaan Sisäasiainministeriön tiedote. 29.9.2008. Sisäasiainministeriö. Viitattu 30.9.2008.
  77. ↑ Poliisia epäillään rikoksesta Kauhajoen aseasiassa stt.fi. 30.9.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 30.9.2008.
  78. ↑ Mikko Kallionpää: Lehtola pelkää kolmatta iskua Pohjalainen. 25.9.2008. Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
  79. ↑ Heta Ängeslevä: Tutkija Lehti vahvistaa Lehtolan arvion Pohjalainen. 25.9.2008. Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
  80. ↑ Poliisi: Kauhajoen jälkeen yli 200 koulu-uhkausta, Uusi Suomi, 3.12.2008
  81. ↑ Paatero koventaisi koulu-uhkausten rangaistuksia, MTV3.fi, 20.10.2008
  82. ↑ Nettipoliisi esti uuden kouluiskun, MTV3.fi, 4.11.2008
  83. ↑ Kauhajoen kirkko täyttyi koulusurmien muistopäivän iltana: "Sitä ymmärsi, että huomisesta ei kukaan tiedä" MTV Uutiset. 23.9.2018. MTV Uutiset. Viitattu 7.2.2022.
  84. ↑ Monilta ulkomaisilta valtionpäämiehiltä surunvalittelut Iltalehti. 24.9.2008. Viitattu 3.10.2008.
  85. ↑ Suruliputus Kauhajoen kouluammuskelun vuoksi Yle Uutiset. 24.9.2008. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
  86. ↑ Presidentti Halonen Kauhajoen muistojumalanpalvelukseen 26.9.2008. Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 1.10.2008.
  87. ↑ Turmion Kätilöt, kotisivui
  88. ↑ Katsaus koulusurmaaja Matti Saaren ajatusmaailmaan musiikkimaun kautta 26.9.2008. Uutiskynnys. Viitattu 5.10.2008.
  89. ↑ Youtube tarvitaan parempi lähde
  90. ↑ Jaakonsaari, Liisa: Koulumurhaajien maa? Liisa Jaakonsaaren blogi. 23.9.2008. Viitattu 1.10.2008.
  91. ↑ Liisa Jaakonsaari: Eroa, Anne Holmlund! Ilta-Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 1.10.2008.
  92. ↑ Vasemmisto-oppositiosta erovaatimuksia sisäministeri Holmlundille Yle Uutiset. 24.9.2008. Yleisradio. Viitattu 5.10.2008.
  93. ↑ Sisäministeri Anne Holmlund: Ero olisi rintamakarkuruutta Yle Uutiset. 24.9.2008. Yleisradio. Viitattu 5.10.2008. (Archive.org)
  94. ↑ Kari Valtonen: Käsiaselupia tiukennetaan nopeasti Pohjalainen. 25.9.2008. Vaasa Oy. Viitattu 5.10.2008.
  95. ↑ Poliiseilta tuki sisäministeri Holmlundille Pohjalainen. 26.9.2008. Vaasa Oy. Viitattu 5.10.2008.
  96. ↑ Vanhanen: Aselakiin tulossa muutoksia Iltalehti. 23.9.2008. Viitattu 24.9.2008.
  97. ↑ Käsiaseelle ei lupaa ensimmäisenä aseena Sisäasiainministeriön tiedote. 29.9.2008 [ SV ]. Sisäasiainministeriö. Viitattu 30.9.2008.
  98. ↑ God Hates Finland (PDF) Westboro Baptist Churchin lehdistötiedote. 23.9.2008. Topeka, Kansas: WestboroBaptist Church. Viitattu 30.9.2008. (englanniksi)
  99. ↑ Pieni amerikkalaislahko iloitsee Kauhajoen koulusurmista Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Viitattu 30.9.2008. (Archive.org)
  100. ↑ Kauhajoki-raportti kertoo ampujan synkän taustan MTV3. 17.2.2010. Viitattu 17.2.2010.
  101. ↑ a b https://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/poikkeuksellisettapahtumat/Sfbm5XgdL/Kauhajoen_koulusurmat_23.9.2008.pdf
  102. ↑ Kauhajoen tutkintalautakunta suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen (tiedote) 17.2.2010. Oikeusministeriö. Viitattu 17.2.2010.
  103. ↑ P2008-01/S1 Aseiden keräämisen edistäminen - Onnettomuustutkintakeskus turvallisuustutkinta.fi. Viitattu 6.10.2019.
  104. ↑ a b c d e f g h Tutkintalautakunnan puheenjohtaja koulusurmien jälkiseurannasta: "Hämmästyttävää, että tehtiin selkeät suositukset, mutta seuranta ei ollut kenenkään vastuulla" Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2019.
  105. ↑ a b HS-analyysi | Tiukentuneet aselait saattoivat pelastaa ihmishenkiä Kuopion kouluhyökkäyksessä Helsingin Sanomat. 17.9.2020. Viitattu 17.9.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutiskoosteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauhajoen_koulusurmat&oldid=22670859#Ampuja”