Hyvinkään joukkoampuminen
| Hyvinkään joukkoampuminen | |
|---|---|
| Paikka | Hyvinkää, Suomi |
| Kohde | Uudenmaankatu, Hyvinkään keskusta |
| Ajankohta |
26. toukokuuta 2012 noin kello 1.53– (UTC+3) |
| Iskutyyppi | sala-ammunta |
| Kuolleita | 2 |
| Haavoittuneita | 8 |
| Epäilty/epäillyt | Eero Samuli Hiltunen[1] |
| Tekoväline | pienoiskivääri .22 ja metsästyskivääri .308[2] |
Hyvinkään joukkoampuminen on tapahtumasarja, jossa mieshenkilö ampui lauantaita 26. toukokuuta 2012 vasten aamuyöllä matalan liikerakennuksen katolta alas kadulle surmaten kaksi ihmistä ja haavoittaen seitsemää, joista ainakin yhtä hengenvaarallisesti. Tulitus tapahtui Hyvinkään keskustassa Uudenmaankadulla. Surmansa saivat 18-vuotias nainen ja 19-vuotias pesäpalloilija Topi Koistinen. Yksi haavoittuneista oli työharjoittelussa ollut 23-vuotias nuorempi konstaapeli Heidi Foxell.[3] Ampujan käyttämä ase oli isokaliiperinen kivääri.[4] Tapauksen johdosta Hyvinkäälle perustettiin kriisipäivystys ja ydinkeskusta eristettiin.[5][6]
Tekijä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ampuja oli 18-vuotias hyvinkääläinen Eero Samuli Hiltunen (s. 19. kesäkuuta 1993).[7][8] Hänellä ei ollut taustallaan aiempia vakavia rikoksia[9], mutta hän oli ollut vuonna 2008 hoidossa mielenterveysongelmien vuoksi.[10] Hyvinkään käräjäoikeus määräsi hänet mielentilatutkimukseen elokuussa 2012 ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkua.[11]
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen tapausta Eero Hiltunen oli viettänyt perjantai-iltaa ystävänsä kotona, mistä he siirtyivät kävellen Hyvinkään keskustaan. Matkan aikana heidän seuraansa liittyi joukko nuoria, joita Hiltunen ei ennestään tuntenut. Hiltunen kävi erään pojan kanssa painiottelun, jota muut mukana olleet kuvasivat myöhemmin kuulusteluissa leikkimieliseksi. Seurue jatkoi illanviettoa ravintolassa alkoholia nauttien. Hiltusen ja muiden seurueeseen kuuluneiden nuorten kesken tuli riitaa, ja Hiltunen uhkasi koko seuruetta tappamisella. Muiden nuorten mukaan Hiltunen tehosti uhkaustaan tekemällä käsillään aseen lataamista muistuttavia liikkeitä. Lopulta Hiltunen lähti yksin taksilla kotiin noin kello 23.[12][13][14]
Muutamaa tuntia myöhemmin hän poistui asunnostaan mukanaan lukitusta asekaapista ottamansa kiikaritähtäimellä varustettu pienoiskivääri, rata-ammunnassa ja metsästyksessä käytettävä .308-kaliiperin kivääri sekä kymmeniä patruunoita. Aseet kuuluivat hänen isälleen, eikä Hiltusella ollut aselupaa.[15][13] Hiltunen palasi skootterilla Hyvinkään keskustaan.[13] Vahvan humalatilan vuoksi hän kaatui matkan aikana kahdesti ja kadotti osan patruunoista.[16]
Päästyään takaisin Hyvinkään keskustaan Hiltunen kiipesi matalan liikerakennuksen katolle talon takana olleita tikkaita pitkin. Hän oleskeli katolla noin 15–20 minuuttia ja puhui tänä aikana puhelimessa erään ystävänsä kanssa, kunnes hän alkoi ampua umpimähkään kahden ravintolan ja kaupan edustalle.[17][13] Ampumisesta syntynyttä ääntä ei heti ymmärretty laukauksiksi, koska aseessa oli äänenvaimennin, joka sai äänen kuulostamaan poksahdukselta. Myös laukausten suuntaa oli hyvin vaikea hahmottaa. Ravintoloiden järjestysmiehet kehottivat ulkona olleita turvallisempiin tiloihin ravintolaan ja vetivät väkisin sisälle turvaan niitä, jotka eivät yleisessä hämmingissä heti käsittäneet, mitä oli tapahtumassa.[18] Hiltunen ampui koko tapahtuman aikana 22 laukausta.[13]
Hätäkeskus sai ensimmäisen puhelun ammuskelusta lauantain vastaisena yönä kello 1.53, ja ensimmäinen poliisipartio oli tapahtumapaikalla alle minuutin kuluttua.[19][13] Ammuskelussa kuoli heti 18-vuotias nainen sekä myöhemmin sairaalassa 19-vuotias mies. Lisäksi seitsemän muuta loukkaantui, joista yhden tila oli kriittinen. Surmansa saanut mies ja kaksi haavoittunutta olivat pesäpallojoukkue Hyvinkään Tahkon pelaajia.[13] Surmansa saanut nainen oli lähihoitajaopiskelija.[20] Vakavasti loukkaantunut oli 23-vuotias naispoliisi, joka toimi tuohon aikaan harjoittelijana ja sai osuman ennen kuin ehti pukeutua paksumpaan suojaliiviin.[21] Haavoittuneet kuljetettiin aluksi Hyvinkään sairaalaan ja sieltä jatkohoitoon Töölön ja Meilahden sairaaloihin Helsinkiin.[13]
Teon jälkeen Hiltunen pakeni paikalta. Hänet otettiin kiinni ennen kello kahdeksaa maastosta Jokelantien varrelta noin kahden kilometrin päästä tapahtumapaikasta.[3][13] Rikosvälineinä käytetyistä aseista pienoiskivääri löytyi ampumapaikkana käytetyn liikerakennuksen katolta ja metsästyskivääri maastosta.[13] Kuulusteluissa Hiltunen sanoi katuvansa tekoaan, mutta ei osannut esittää sille mitään motiivia.[22] Hänet vangittiin Hyvinkään käräjäoikeudessa 28. toukokuuta epäiltynä kahdesta murhasta ja useista murhan yrityksistä.[23]
Hiltusen seurassa ampumisia edeltäneen illan aikana olleet nuoret eivät poliisikuulustelujen perusteella liittyneet millään tavoin ampumisyön tapahtumiin. He kiistivät tienneensä etukäteen mitään Hiltusen aikeista eivätkä pystyneet kertomaan mitään motiiveja hänen toiminnalleen. Kukaan heistä ei ollut tapahtumayönä ollut ampumisen kohteiksi joutuneiden joukossa.[12] Eräs seurueeseen kuulunut, Hiltusen ennestään tuntenut nuori sanoi yllättyneensä ja järkyttyneensä tämän esittämistä tappouhkauksista.[14]
Reaktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, sisäministeri Päivi Räsänen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esittivät surunvalittelunsa uhrien omaisille.[24][25][26] Hyvinkään kaupunginjohtaja Raimo Lahti luonnehti Ylen Ajantasa-ohjelman ylimääräisessä lähetyksessä tapahtumia traagisiksi ja hyvin surullisiksi ja arveli niiden heijastuvan hyvinkääläisten elämään kauan.[27]
Hyvinkään kirkossa järjestettiin tapauksen uhreille lauantai-iltana muistohartaus, johon osallistui noin 400 ihmistä. Hartaudessa puhunut Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma korosti, ettei ketään saa jättää yksin surun ja ahdistuksen keskellä.[27]
Hyvinkään kaupungissa pidettiin tapauksen vuoksi yleinen suruliputus maanantaina 28. toukokuuta. Kaikissa Hyvinkään kouluissa ja oppilaitoksissa vietettiin uhrien muistolle hiljainen hetki maanantaiaamuna kello 9.00. Tämän jälkeen koulutyö jatkui normaalisti, mutta keskusteluapua oli tarjolla sitä tarvitseville. Erityisen raskaasti tapaus kosketti Hyria-oppilaitosta, jossa molemmat surmansa saaneet olivat opiskelleet. Hyvinkään kaupungintalon aulassa avattiin surukirja, johon kaupunkilaiset voivat käydä kirjoittamassa osanottonsa.[28]
Kolme ravintolan järjestysmiestä, jotka olivat ammuskelun aikana ohjanneet ihmisiä turvaan, palkittiin toukokuussa 2013 hengenpelastusmitaleilla. He olivat asettaneet itsensä hengenvaaraan, koska heillä ei ollut ollut yllään lainkaan suojavarusteita.[18]
Sarjaotteluiden peruminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska surmansa saanut 19-vuotias Topi Koistinen oli Superpesis-joukkue Hyvinkään Tahkon pelaaja, Suomen Pesäpalloliitto ja Superpesis tekivät päätöksen, että kaikki liiton alaiset aikuisten sarjaottelut peruutetaan kyseiseltä viikonlopulta. Peruuttaminen koski pesäpallon kolmea korkeinta miesten ja naisten sarjatasoa.[29][30]
Loukkaantunut poliisi oli Helsingin Jalkapalloklubin naisten liigajoukkueen maalivahti Heidi Foxell. Joukkueen seuraava Naisten Liigan ottelu siirrettiin myöhemmälle ajankohdalle.[31][32]
Pahoinpitely vankilassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eero Hiltusen ollessa tutkintavankeudessa syyskuussa 2012 hänen päälleen heitettiin kiehuvaa öljyä, mistä hänelle aiheutui toisen asteen palovammoja eri puolille kehoa. Tekijä oli Espanjan Aurinkorannikolla kesäkuussa 2011 tehdystä Jenna Lepomäen surmasta tuomittu Joona Hasselqvist. Teko tapahtui noin viikon kuluttua siitä, kun Pirkanmaan käräjäoikeus oli tuominnut Hasselqvistin ja hänen ystävänsä elinkautiseen vankeuteen. Syyttäjän mukaan Hasselqvistin tarkoituksena oli aiheuttaa Hiltuselle vaikeita ruumiinvammoja ja teko oli tehty erityisen raa'asti ja julmasti. Huhtikuussa 2013 Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Hasselqvistin yhden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Syyttäjä oli vaatinut alun perin myös Hiltuselle rangaistusta pahoinpitelystä, sillä Hasselqvistin heitettyä öljyä Hiltusen päälle tämä oli lyönyt Hasselqvistiä nyrkillä takaraivoon ja silmäkulmaan. Hiltunen vapautettiin kuitenkin pahoinpitelysyytteistä. Heti oikeudenkäynnin päätyttyä Hasselqvist passitettiin takaisin Riihimäen vankilaan ja Hiltunen Vantaan vankilaan kärsimään elinkautisia vankeustuomioitaan.[33]
Oikeudenkäynti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuussa 2012 Eero Hiltusta vastaan nostettiin syyte kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä sekä 32 henkilöön kohdistuneesta vaaran aiheuttamisesta. Asian valmisteluistunto pidettiin Hyvinkään käräjäoikeudessa 19. joulukuuta 2012, ja jutun pääkäsittely alkoi 8. tammikuuta 2013.[34]
Ensimmäisessä oikeusistunnossa julkaistiin Hiltusen mielentilatutkimuksen lopputulos. Tutkimuksen mukaan hän oli teot tehdessään syyntakeinen eli hänellä ei ollut sellaista sairautta, joka olisi estänyt häntä ymmärtämästä tekojensa moraalisen ja tosiasiallisen luonteen tai estänyt häntä säätelemästä käyttäytymistään.[35] Hiltusella ei ollut yhteyksiä mihinkään poliittisiin tai uskonnollisiin ääriryhmiin.[12] Hiltusen asianajaja Olli Etelämäki kertoi medialle, että tutkimuksessa ilmeni ”hyvin paljon sellaisia elementtejä [jotka selittäisivät teon motiivia]”, mutta ei voinut ottaa niihin kantaa, koska tutkimus on määrätty salaiseksi.[36] Hiltunen myönsi teot tappoina.[37] Motiiviksi tekoon Hiltunen kertoi häviön "painiottelussa", jonka hän kävi ollessaan matkalla baariin neljän muun henkilön kanssa. Baarissa Hiltusen raivo nousi ja hän lähti taksikyydillä kotiinsa hakemaan aseita.[38]
Vakavasti loukkaantuneen poliisin asianajaja Mikko Ruuttunen esitti Hiltuselle yhteensä 95 000 euron korvausvaatimuksen kivusta, särystä, tilapäisistä haitoista ja henkisestä kärsimyksestä. Ruuttusen mukaan poliisi pääsi tehohoidosta pois vasta 5. syyskuuta 2012 ja oli edelleen oikeudenkäynnin aikana sairaalan vuodeosastolla. Muut asianomistajat esittivät yli puolen miljoonan euron suuruiset korvausvaatimukset.[39]
22. tammikuuta 2013 luetussa loppulausunnossa Hiltusen puolustusasianajaja Etelämäki nosti esiin, että mielentilatutkimuksen mukaan Hiltusen persoonallisuuden rakenne on ikäisekseen kypsymätön. Lisäksi hän mainitsi, että Hiltusen yllykkeiden hallinta on ollut puutteellista, ja hänellä on esiintynyt todellisuuden tajun pettämistä. Näihin vedoten puolustus katsoi, että vaikka teot katsottaisiin murhiksi, niin Hiltuseen pitäisi soveltaa alennettua rangaistusasteikkoa. Syyttäjä puolestaan vaati syytetylle elinkautista vankeutta.[40]
28. helmikuuta 2013 Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi Hiltusen elinkautiseen vankeuteen kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä ja vaaran aiheuttamisesta sekä maksamaan asianomistajille yli 400 000 euroa vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja.[41] Mielentilatutkimuksessa oli todettu Hiltusen olleen tekohetkellä syyntakeinen.[13] Hiltunen ei valittanut tuomiosta hovioikeuteen. Sen sijaan yksi asianomistajista jätti hovioikeuteen valituksen liittyen oikeusavun maksamiseen valtion varoista.[42]
Pakoyritys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikosseuraamusvirasto ilmoitti torstaina 15. lokakuuta 2020, että jalkapantansa katkaissut vanki oli jäänyt palaamatta vankilomaltaan. Iltalehden saamien tietojen mukaan kyseinen vanki oli Eero Hiltunen, joka kärsi tuomiotaan avolaitoksessa Suomenlinnassa. Lehden mukaan Hiltunen lähti liikkeelle Hyvinkäältä, ja häntä etsittiin poliisikoirien avulla muun muassa valtatie 25:n lähimaastosta. Hiltunen saatiin yleisövihjeiden perusteella kiinni Helsingin rautatieasemalla seuraavan päivän iltana. Poliisi kertoi kiinnioton sujuneen rauhallisesti.[43]
Kesäkuussa 2021 Hiltunen toimitti Helsingin hovioikeudelle anomuksen pääsystä ehdonalaiseen vapauteen. Hän toimitti kuitenkin maaliskuussa 2022 hovioikeuteen sähköpostikirjelmän, jolla hän peruutti hakemuksensa.[13]
Hiltunen anoi pääsyä ehdonalaiseen vapauteen uudelleen helmikuun lopulla 2024. Hovioikeus päättää asiasta Hiltuselle tehdyn vaarallisuusarvion ja Rikosseuraamusviraston lausunnon pohjalta aikaisintaan alkuvuonna 2025.[44]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hyvinkään ampuja vangittu – motiivi edelleen piilossa MTV3 Uutiset. 28.5.2012.
- ↑ Poliisin materiaali paljastaa: Hyvinkään ilta koko karmeudessaan Iltalehti. 19.12.2012. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 19.7.2015.
- ↑ a b Asemies tulitti katolta Hyvinkäällä – kaksi kuoli, 7 loukkaantui Yle Uutiset. 26.5.2012. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Samuli Leivonniemi, Marko Hämäläinen: Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, ampuja yhä vapaana HS.fi. 26.5.2012. Viitattu 26.5.2012.
- ↑ Ampumatilanne Hyvinkäällä. Poliisi. 26.5.2012. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 26.5.2012.
- ↑ Ilta-Sanomat: Hyvinkään kuolonuhri 18-vuotias, yksi haavoittuneista poliisi iltasanomat.fi. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 26.5.2012.
- ↑ Puolustus vetosi: Onko elinkautinen ainoa vaihtoehto? 22.1.2013. Iltalehti. Arkistoitu 25.1.2013. Viitattu 22.1.2013.
- ↑ Hyvinkään tragedia: Miksi Eero tappoi? iltalehti.fi. 28.5.2012. Arkistoitu 30.5.2012. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Johannes Kotkavirta, Emma Grünn: Yksi poliisiasia menneisyydestä. Ilta-Sanomat, 28.5.2012, s. 7.
- ↑ Ranta, Niko: Hyvinkään ampuja psykiatrisessa vankisairaalassa MTV3 Uutiset. 23.8.2012. Viitattu 27.8.2012.
- ↑ Hyvinkään ampuja mielentilatutkimukseen MTV3 Uutiset. 23.8.2012. Viitattu 27.8.2012.
- ↑ a b c Nissinen, Kari: Hyvinkään epäilty katuu ja pahoittelee ampumista 27.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Nykänen, Riika: Yössä kajahti ”älytön laukaus” ja pian nuori ampuja seisoi suoraan nuoren poliisin edessä – näin Hyvinkään ammuskelu eteni 10 vuotta sitten 26.5.2022. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b Hyvinkään ampuja tulistui hävittyään painin: ”Mä tapan teidät kaikki!” 19.12.2012. Ilta-Sanomat.
- ↑ Poliisi: Hyvinkään ampuja myöntänyt teon 26.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Kotkavirta, Johannes: Hyvinkään ampuja kaatui kahdesti mopolla matkalla surmapaikalle 19.12.2012. Ilta-Sanomat.
- ↑ Ståhlström, Oona: Hyvinkään ammuskelu: tässä ovat ampujan viimeiset sanat juuri ennen tulitusta 19.12.2012. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b Vilkman, Sanna: Hyvinkään ammuskelun sankarijärjestysmiehet saivat hengenpelastusmitalit 20.5.2013. Yle. Viitattu 16.10.2023.
- ↑ Ståhlström, Oona: 112-puhelut kertovat Hyvinkään paniikista: ”Menkää alas alas alas!” 19.12.2012. Ilta-Sanomat.
- ↑ Hyvinkään ammuskelu vaati toisen nuoren kuolonuhrin - poliisi kriittisessä tilassa 26.5.2012. Kaleva.
- ↑ Luoti lävisti naispoliisin suojaliivin Hyvinkäällä 28.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Hyvinkään ampujan motiivi ei ehkä selviä 28.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Hyvinkään ampujaksi epäilty vangittu – oikeus istui suljettujen ovien takana 28.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 28.5.2012.
- ↑ Presidentti Niinistö esitti Ylessä osanottonsa Hyvinkään tapahtumista Helsingin Sanomat. 26.5.2012. Viitattu 27.5.2012.
- ↑ Sisäministeri Räsäsen lasten tuttavia joutui ammuskelun uhreiksi Helsingin Sanomat. 26.5.2012. Viitattu 27.5.2012.
- ↑ Urpilainen lähetti surunvalittelut Hyvinkään uhrien omaisille Helsingin Sanomat. 26.5.2012. Viitattu 27.5.2012.
- ↑ a b Blencowe, Annette: Hyvinkää järkyttyi ampumisesta – suruhartaus keräsi satoja kirkkoon 26.5.2012. Yle UUtiset.
- ↑ Nissinen, Kari: Suruliputus Hyvinkäällä jatkuu tänään 28.5.2012. Yle Uutiset.
- ↑ Superpesispelinjohtajat kunnioittavat surunauhoin menehtyneen pelaajan muistoa Sportti.com. 26.5.2014. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ Pesäpalloyhteisöä on kohdannut suuri suru Napapiirin Pesis. 26.5.2012. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ HJK:n naisten liigapeli siirtyy Hyvinkään ampumatapauksen takia 28.5.2012. YLE Urheilu. Viitattu 15.10.2012.
- ↑ Särkkä, Heini: Hyvinkäällä haavoittunut naispoliisi pääsee ensi viikolla sairaalasta: ”Olo paranemaan päin” Ilta-Sanomat. 29.8.2015. Sanoma. Arkistoitu 31.8.2015. Viitattu 30.8.2015.
- ↑ Hedberg, Mimosa: Murhaajat ottivat yhteen vankilassa – tuomio törkeästä pahoinpitelystä 9.4.2013. Iltalehti.
- ↑ Hyvinkään ampujalle rankat syytteet 22.11.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 28.11.2012. Viitattu 27.12.2012.
- ↑ Hyvinkään ampuja ymmärsi tekonsa - ei pidä surmia erityisen raakoina 8.1.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 9.1.2013. Viitattu 9.1.2013.
- ↑ Hannula, Päivi: Hyvinkään ampujan asianajaja: Päämies jännitti oikeudenkäyntiä 8.1.2013. MTV3 Uutiset. Viitattu 9.1.2013.
- ↑ Sipilä, Jarkko: Eero Hiltunen todettiin syyntakeiseksi – kiistää murhat 8.1.2013. MTV3 Uutiset. Viitattu 9.1.2013.
- ↑ Hannula, Päivi: Hyvinkään ampuja pyysi anteeksi uhreiltaan: Täysin turha teko 17.1.2013. MTV3 Uutiset. Viitattu 22.1.2013.
- ↑ Hyvinkäällä pahoin haavoittunut naispoliisi hakee jättikorvauksia: "Vammat täysin poikkeukselliset" 8.1.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 9.1.2013. Viitattu 9.1.2013.
- ↑ Hannula, Päivi: Puolustuksen paljastus Hyvinkään ampujasta: Persoonallisuus lapsen tasolla 22.1.2013. MTV3 Uutiset. Viitattu 22.1.2013.
- ↑ Hyvinkään ampujalle elinkautinen 28.2.2013. Iltalehti. Viitattu 28.2.2013.
- ↑ Nissinen, Kari: Tuomio Hyvinkään ampumisesta jää voimaan Yle Uutiset. 3.4.2013. Viitattu 22.5.2013.
- ↑ Risto Kunnas, Antti Halonen ja Linda Laine: Poliisi sai kiinni vankilomalla karanneen Hyvinkään murhaajan – napattiin Rautatieasemalta yleisövihjeiden avulla 16.10.2020. Iltalehti.
- ↑ Ranta, Niko: Hyvinkään ampuja Eero Hiltunen anoo oikeudelta vapaaksi pääsyä 26.5.2024. Ilta-Sanomat.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jegorow, Sirpa: Hyvinkään murhenäytelmä Elävä arkisto. 30.5.2012. Yleisradio.