Malediivien maantiede
| Malediivien maantiede | |
|---|---|
 Malediivien kartta |
|
| Maanosa | Aasia |
| Koordinaatit | |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 298 km² |
| Rantaviiva | 644 km |
| Matalin kohta | Intian valtameri, 0 m |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | trooppinen monsuuni-ilmasto |
Malediivit on noin 1200 pienen korallisaaren muodostama saarivaltio Intian valtameressä, Intian lounaispuolella. Malediiveilla vallitsee trooppinen ilmasto ja runsaita sateita saadaan ympäri vuoden. Saaret ovat hyvin matalia ja ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu muodostaa Malediiveille vakavan uhan.[1][2][3]
Fyysinen maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malediivit sijaitsee Intian valtameressä, Intian niemimaan lounaispuolella. Malediivien länsipuolella on Arabianmeri ja itäpuolella Lakkadiivienmeri. Malediivit koostuu noin 1200 korallisaaresta, jotka ryhmittyvät 27 atollin muodostamaan kahteen ketjuun. Atollisaaret sijaitsevat merenalaisen 960 kilometriä pitkän pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen huipulla, joka kohoaa jyrkästi Intian valtamerestä. Useimmat atollit koostuvat suuresta rengasmaisesta koralliriutasta, johon kuuluu lukuisia pieniä saaria. Saarten pinta-ala on keskimäärin vain yhdestä kahteen neliökilometriä ja niiden keskimääräinen korkeus on yhdestä puoleentoista metriä merenpinnasta. Korkeimman saaren korkein kohta on kolme metriä merenpinnasta. Suurimmat atollit ovat pohjois–eteläsuunnassa noin 50 kilometriä pitkiä ja itä–länsisuunnassa noin 30 kilometriä leveitä, mutta yksittäiset saaret eivät ole kahdeksaa kilometriä pitempiä. Malediiveilla ei ole kukkuloita, eikä jokia.[1]
Jokaisella atollilla on noin viidestä kymmeneen asuttua saarta. Asumattomia saaria atolleilla on 20–60. Useimmat atollit koostuvat yhdestä suuresta saaresta, jota ympäröi jyrkkä koralliranta.[1]
Koralliriuttoja on louhittu korukiveksi ja rakennusmateriaaliksi. Atolleita suojaavat riutat ovat vahingoittuneet, ja jättäneet saaret alttiiksi eroosiolle ja hyökyaalloille.[4] Meriveden lämpötilan nousun aiheuttama korallien vaaleneminen tuhosi suuria osia riutoista vuonna 1998.[5] Vuosina 1987 ja 1991 hyökyaallot tulvivat Malen saarelle ja kaivoihin päässyt suolavesi pilasi pohjavesivarat. Pääsaaren rantoja suojaamaan rakennettiin betoniporsaista keinotekoinen aallonmurtaja. Muille saarille on tällaisia tekoriuttoja tai aallonmurtajia on kasattu kuolleesta korallista, paikoin rautatankojen tukemana. Ne hajoavat eroosion takia muutamassa vuodessa ja pitää rakentaa aina uudelleen. 2000-luvulta alkaen on kokeiltu elävien koralliriuttojen kasvattamista keinotekoisen rungon päälle.[6]
Päivälämpötilat ovat ympäri vuoden 24 °C ja 33 °C välillä. Kosteus on korkea, mutta merituuli vähentää ilmaston tukaluutta. Monsuunit ohjaavat sateiden ajoittumista: talvella vallitsee koillistuuli ja kuivuus, kesällä lounaistuuli ja sadekausi. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa keskimäärin 2540 mm, etelässä 3810 mm.[7]
Kulttuurimaantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallinnollisesti Malediivit on jaettu yhdeksääntoista hallinnolliseen alueeseen. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Malé.[1]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malediiveilla vallitsee trooppinen ilmasto. Saarilla on kuumaa ja kosteaa ympäri vuoden. Lämpötila vaihtelee välillä 24–33 °C. Keskimääräinen vuotuinen lämpötila maan pääkaupungissa Maléssa on 28,4 °C. Useimpina kuukausina sataa runsaasti. Vaikka kosteus on suhteellisen korkea, merituulet pitävät ilmavirtausta yllä. Kuiva kausi on lyhyt ja vaikuttaa maan yleiseen ilmastoon vain vähän ja se osuu helmikuulle. Kesäisin lounaismonsuuni tuo sadekauden, joka kestää huhtikuusta lokakuuhun. Vuosittaiset sademäärät ovat maan pohjoisosissa keskimäärin 2405 mm ja etelässä 3810 mm.[1][8]
|
Malén ilmastotilastoa
Lähde: [8]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malediivien trooppinen kasvillisuus koostuu leipäpuiden ja kookospalmujen muodostamista metsiköistä, joissa puiden latvat kohoavat tiheän pensaikon yläpuolelle. Korkeimmaksi kasvava puu saarilla on banianiviikuna. Asumattomien ja asuttujen saarien kasvillisuus on erilainen. Asumattomilla saarilla kasvaa pääasiassa heinäkasveja, kuten bambua ja tiheästi kasvavia pensaita ja muutamia kookospalmuja. Asutuilla saarilla on pieniä viljelyksiä. Maaperä on hiekkainen ja erittäin emäksinen. Typen, raudan ja potaskan puute rajoittaa voimakkaasti maatalouskäyttöä. Maa-alasta 10 prosenttia, eli noin 2600 hehtaaria on viljelykäytössä. Saarilla viljellään taaroa, banaania, kookospähkinää ja muita hedelmiä. Ainoastaan Fuvahmulahin rehevä saari tuottaa ananasta ja appelsiineja, osittain siksi että saaren maasto on korkeammalla kuin useimmilla muilla saarilla, jolloin pohjavesi ei ole yhtä altis meriveden tunkeutumiselle.[1][2]
Makea vesi on kerrostunut ylemmälle tasolle kuin merivesi, joka läpäisee saaren kalkkikiveä ja korallihiekkaa. Pohjavesikerrokset kutistuvat nopeasti Malella ja saarilla joissa on paljon ulkomaisia turisteja. Suolaveden tunkeutuminen pohjaveteen muun muassa mangopuut kuolevat Malella. Useimmat atollien asukkaat saavat juomavetensä pohja- tai sadevedestä.[1][2]
Malediiveja ympäröivä meri on biologisesti monimuotoinen, ja alue tarjoaa elinympäristön useille kalalajeille, ravuille ja muille merieläimille. Maaeläimistä saarilla tapaa lepakkoja, rottia ja liskoja. Malediivien biologinen monimuotoisuus on vakavasti uhattuna väestönkasvun takia, mikä on johtanut muun muassa luonnollisten elinympäristöjen tuhoutumiseen ja luonnonvarojen liikakäyttöön.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g GEOGRAPHY U.S. Library of Congress. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d The Geography Of The Maldives maldivesholidays.org. Arkistoitu 6.8.2017. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Maldives geography www.mapsofworld.com. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Background Note Maldives. 29.3.2012. US Department of State. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Maldives Nurses Its Coral Reefs Back to Life 2004. Global coral reef alliance. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Maldives shorelines: growing a beach 2004. Global coral reef alliance. Arkistoitu 5.10.2010. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Chapin Metz, Helen: ”Climate”, Maldives: A Country Study. Washington: Library of Congress, 1994. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.11.2020). (englanniksi)
- ↑ a b CLIMATE: MALÉ climate-data.org. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
