Armenian maantiede
| Armenian maantiede | |
|---|---|
 Armenian topografinen kartta |
|
| Maanosa | Aasia |
| Naapurimaat | Georgia, Azerbaidžan, Iran ja Turkki |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 29 743 km² |
| – Sisävesi | 1 400 km² (5,2 %) |
| Rajan pituus | 1 254 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Aragats, 4 090 m |
| Matalin kohta | Debed, 400 m |
| Pisin joki | Araks, 1 072 km |
| Suurin järvi | Sevan, 1 266 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | mannerilmasto |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | kulta, kupari, molybdeeni, sinkki |
Armenia on Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaavaltio. Maa sijaitsee Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä, ja sen rajanaapureita ovat Georgia, Azerbaidžan, Iran ja Turkki. Sen pinta-ala on 29 743 neliökilometriä.[1]
Topografia, maankäyttö ja vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenia sijaitsee Kaukasuksen eteläosassa. Se kattaa Armenian vuorijonon kaakkoisosan ja Vähä-Kaukasuksen keskiosan.[2] Alue on suurimmaksi osaksi vuoristoista muutamine metsineen. Korkein kohta on 4 090 metriin nouseva Aragats-vuori, eikä mikään osa maassa ole alle 400 metrin korkeudella merenpinnasta.[1] Ararat-vuori on armenialaisille maan symboli, alueen korkein vuori, joka kuului Armeniaan ennen kuin se siirtyi Turkin haltuun vuonna 1915.[3]
Armenian pinta-ala on 29 743 neliökilometriä.[1] Siitä maatalousmaata on 1,4 miljoonaa hehtaaria, josta viljelykelpoista 495 000 ha, monivuotisia istutuksia 64 000 ha, noin 140 000 ha nurmiviljelyssä ja 649 000 ha laidunmaina.[2]
Tärkeimmät kulkureitit pohjoisesta Armeniaan ovat vuoristoa halkovat Debet- ja Akstafajokien laaksot. Maan keskiosassa, 2 070 metrin korkeudessa sijaitseva Sevan on maan suurin järvi, 72,5 km leveä ja 376 km pitkä. Maan vuoristoinen kaakkoisosa kuuluu Bargušatin valuma-alueeseen, kun taas suuri osa muusta alueesta on Arasin ja sen sivujoen, Sevanjärvestä lähtevän Radzanin valuma-aluetta. Aras muodostaa suuren osan Turkin ja Iranin vastaisesta rajasta.[4]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armeniassa vallitsee äärevä mannerilmasto: talvella on lunta ja kylmää, kesällä lähes trooppisen kuumaa, mutta yöt ovat silloinkin viileitä.[5] Jerevanissa on heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila 33 astetta, yön alin 17 astetta. Tammikuussa lämpötila on −8 ja +1 asteen välillä.[6]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armenian kasvillisuus on pääosin aroa, puoliaroa tai vuoristokasvillisuutta. Metsää on maan koillis- ja kaakkoisosissa.[2]
Armeniasta on määritetty 3 200 putkilokasvilajia, joukossa monia kotoperäisiä lajeja. Havupuita on varsin vähän. Kolmasosa Armenian metsistä on tammimetsiä, kolmannes pyökkivaltaisia metsiä. Monet Armenian luonnonvaraiset kasvit, kuten idänunikko ja helmihyasintti, tunnetaan muualla puutarhakasveina.[7]
Monet Armenian eläinlajeista ovat uhanalaisia. Leopardi on sukupuuton partaalla, ja mufloni ja besoaarivuohi ovat vaarantuneita.[8] Edellinen versio uhanalaisten lajien Punaisesta kirjasta luetteli myös esimerkiksi saukon, karhun, tiikerihillerin ja arokissan – kaikkiaan 99 selkärankaislajia.[9] Vuonna 2011 uudistetussa laitoksessa mainitaan 155 uhanalaista eläinlajia.[10] Armenia on muuttolintujen reitillä, ja siellä on tavattu noin 350 lintulajia.[11]
Ympäristönsuojelu ja maailmanperintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Armenian kansallispuistoista
Armenian luontoa suojellaan kansallispuistoissa ja eritasoisilla suojelualueilla. Neljästä kansallispuistosta kaksi on perustettu vasta vuonna 2009. Niiden ja Shikahoghin, Khosrovin ja Erebunin rauhoitusalueiden lisäksi maassa on 20 muuta suojelualuetta.[12][13][14]
Unescon maailmanperintölistalla on kolme kohdetta Armeniasta: Etšmiadzinin katedraali ja kirkot sekä Zvartnotsin arkeologinen alue, Geghardin luostari ja ylempi Azatin laakso sekä Haghpatin ja Sanahinin luostarit.[15]
Armenia yrittää puuttua ympäristöongelmiinsa, ja on luonut erinäisiä ympäristöveroja ongelmien hoidon rahoittamiseksi. Kaivostoiminnan aiheuttama metsätuho on huolenaihe eräillä alueilla.[16]
Hallitus on luvannut sulkea Jerevanin lähellä Metsamorissa sijaitsevan ydinvoimalan 2016 kun sen korvaava moderni voimala valmistuu.[17] Nykyinen voimala on 35 vuotta vanha, ja huoli sen turvallisuudesta kasvoi Fukushiman onnettomuuden jälkeen.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Armenia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b c Armenia Country Pasture/Forage Resource Profiles. FAO. Arkistoitu 28.6.2015. Viitattu 24.11.2011.
- ↑ Mount Ararat (Arkistoitu – Internet Archive) Armenian Eagle
- ↑ Topography and Drainage Armenia: A Country Study. Library of Congress, 1995.
- ↑ Armenia (Arkistoitu – Internet Archive) BBc weather
- ↑ Climatological information Yerevan (Arkistoitu – Internet Archive) World Meteorological Organization WMO
- ↑ Nicholas Holding: Armenia, 3rd: The Bradt Travel Guide, s. 9-10. Bradt Travel Guides, 2011. ISBN 9781841623450
- ↑ Armenian leopards almost completely extinct in wild RIA Novosti
- ↑ Threatened Species in Armenia (Arkistoitu – Internet Archive) Enrin
- ↑ New Red Books of Armenian Flora and Fauna to Be Published[vanhentunut linkki] Yerevan Report 2010
- ↑ Draft Checklist of Birds Occuring in Armenia (Arkistoitu – Internet Archive) Birds in Armenia
- ↑ Hiking in National Parks Armenian Geographic. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ National Parks of Armenia Armenian Travel Bureau
- ↑ Sevan National Park Armenian Travel Bureau
- ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
- ↑ a b Background Note: Armenia US Department of State
- ↑ IAEA to Inspect Medzamor Plant Asbarez 6.5.2011