Intian maantiede
| Intian maantiede | |
|---|---|
 Intian niemimaa |
|
| Maanosa | Aasia |
| Naapurimaat | Bangladesh, Myanmar, Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 3 287 263 km² |
| Rantaviiva | 7 516 km |
| Rajan pituus | 15 106,70 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Kanchenjunga, 8 586 m |
| Matalin kohta | Kuttanad, -2,2 m |
| Pisin joki | Ganges, 2 525 km |
| Suurin järvi | Wular, 30-260 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | trooppisesta mannerilmastoon |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | tiikki, kivihiili, rauta, bauksiitti, kupari, mangaani, kulta, öljy |
Intian maantiede on maan suuren koon takia monipuolista. Intia on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin valtio ja asukasluvultaan maailman suurin. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on New Delhi. Intia voidaan jakaa kolmeen geologiseen alueeseen: Himalajan vuoristoon, Indo-Gangesin tasankoon ja Intian niemimaahan.[1] Intia ulottuu pohjois-eteläsuunnassa leveyspiiriltä 8 leveyspiirille 33, ja sille välille mahtuu monenlaisia ilmastovyöhykkeitä.
Himalajan vuoristossa on ympäri vuoden lunta ja jäätä, rannikolla vallitsee trooppinen ilmasto. Maan luoteisosassa on aavikkoa, koillisosassa hedelmällisiä riisipeltoja. Aasian monsuuni vaikuttaa lähes koko Intiassa. Lounaismonsuuni tuo sateet maan eteläosaan kesäkuun alussa ja ne etenevät pohjoiseen kuuden viikon kuluessa. Sateiden voimakkuus vaihtelee vuodesta toiseen: joskus on kaatosateita, toisina vuosina sateet jäävät niukoiksi. Sadekausi jatkuu lokakuuhun. Joulukuusta helmikuuhun on kuivaa ja viileää, maaliskuusta toukokuuhun kuumaa ja kuivaa.[2]
Intiassa virtaa seitsemän suurta jokea: Ganges, Brahmaputra, Yamuna, Godavari, Kaveri, Narmada ja Krishna. Lisäksi Indus virtaa jonkin matkaa Intian puolella matkallaan Tiibetistä Pakistaniin.[3] Valtioon kuuluu myös kolme saariryhmää: Lakkadiivit, Andamaanit ja Nikobaarit sekä Sunderbaanit.[4] Maan korkein kohta on Kanchenjunga, 8 598 metriä.[5]
Geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Intia sijaitsee Intian niemimaalla, joka muodostui mannerliikuntojen myötä kun Intian laatta irtaantui Madagaskarista ja työntyi Euraasian laattaa kohti muodostaen Himalajan vuoriston.
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intiassa on monipuolinen ilmasto ja sen kasvilajisto on suurempi kuin missään muussa maassa, ainakin 45 000 lajia. Niiden joukossa on yli kolme tuhatta lajia, joiden käyttö lääkekasvina ja rohdoksena on dokumentoitu.[6]
33 % Intian kasveista on endeemisiä. Intiassa on monia äärimmäisen uhanalaisia eläimiä, kuten sumatransarvikuono, kääpiösika ja malabarinisosivettikissa. Kaikkiaan maassa elää 316 nisäkäslajia, joista 44 on endeemisiä.[7]
Unescon maailmanperintöluettelossa on 28 kohdetta Intiasta. Luontokohteita on viisi: Kazirangan kansallispuisto, Keoladeon kansallispuisto, Manasin luonnonsuojelualue, Nanda Devin ja Valley of Flowersin kansallispuisto sekä Sundarbanin kansallispuisto. Kulttuurikohteita ovat Agran linnoitus, Ajantan luolastot, Bhimbetkan kalliosuojat, Champaner-Pavagadhin arkeologinen puisto, Chhatrapati Shivaji Terminus, Cholan elävät temppelit, Elephanta-luolat, Elloran luolat, Goan kirkot ja luostarit, Hampin monumentit, Humayunin hauta Delhissä, Intian vuoristorautatiet, Jantar Mantar, Khajurahon monumentit, Konarakin aurinkotemppeli, Mahabodhin temppelikokonaisuus Bodh Gayassa, Mamallapuramin monumentit, Mogulikaupunki Fatehpur Sikri, Pattadakalin monumentit, Punainen linnoitus, Qutab Minar monumentteineen Delhissä, Sanchin buddhalaiset monumentit, sekä Taj Mahal.[8]
Poliittinen maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Intian osavaltiot ja territoriot
Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen.[9]
- Osavaltiot
|
Suurimmat kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2010 väestöarvioiden mukaan Intiassa on 43 miljoonakaupunkia, vaikka mukaan laskettaisiin vain kaupunkien asukasluku, eikä ympäröivän metropolialueen asukasmäärää. Luettelossa on kymmenen suurinta.[10]
| Sija | Kaupunki | Asukasluku (arvio 2010)[10] |
Osavaltio |
| 1 | Mumbai | 13 830 884 | Maharashtra |
| 2 | Delhi | 12 565 901 | Delhi |
| 3 | Bangalore | 5 438 065 | Karnataka |
| 4 | Kolkata | 5 138 208 | Länsi-Bengali |
| 5 | Chennai | 4 616 639 | Tamil Nadu |
| 6 | Hyderabad | 4 068 611 | Andhra Pradesh |
| 7 | Ahmedabad | 3 959 432 | Gujarat |
| 8 | Pune | 3 446 330 | Maharashtra |
| 9 | Surat | 3 344 135 | Gujarat |
| 10 | Kanpur | 3 221 435 | Uttar Pradesh |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Geography India: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.
- ↑ Country Guides India BBC Weather Centre
- ↑ Rivers India: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.
- ↑ South Asian Seas Region UNEP. Viitattu 17.12.2010 (englanniksi)
- ↑ South Asia: India The World Factbook. 18.11.2009. CIA. Viitattu 9.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Flora in India Esoindia
- ↑ Animal Info
- ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 19.12.2010 (englanniksi)
- ↑ India: states and territories Citypopulation
- ↑ a b India: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer.
