Männynleppärousku
Männynleppärousku | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Russulales |
Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
Suku: | Rouskut Lactarius |
Laji: | deliciosus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Männynleppärousku Wikispeciesissä |
Männynleppärousku (Lactarius deliciosus) on rouskuihin kuuluva syötävä sieni.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Männynleppärouskun lakki on suurimmillaan noin 15 senttiä leveä ja suppilomainen. Väriltään se on oranssinvärinen ja siinä on oransseja täplävöitä. Lakin reuna on nuorella sienellä sisäänpäin kääntynyt, mutta se oikenee sienen vanhetessa. Heltat ovat tiheässä ja myös oransseja. Heltat ja malto vihertyvät rikkoutuessaan. Täplikäs jalka on melko paksu ja ontto.[2]
Samankaltaiset lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maitiaisnesteen vahvan värin vuoksi männynleppärouskua ei ole helppo sekoittaa muihin lajeihin, vaikka lakin väri yksilöiden välillä vaihtelee paljon. Sen lähilaji kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) on kuitenkin hyvin samankaltainen ja männynleppärouskua yleisempi.[2][3] Männynleppärouskun maitiaisneste on kuitenkin aluksi porkkananpunaista ja kuivuessaan vihertyvää, kuusenleppärouskun maitiaisneste taas on aluksi porkkananpunaista, sitten viinipunaista ja lopuksi vihreää.[3] Kuusenleppärouskun jalassa ei myöskään ole oransseja täpliä ja sen jalka on pidempi ja ohuempi.[2]
Kasvuaika ja -paikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Männynleppärousku kasvaa syksyisin paikoittain mäntymetsissä, usein kalkkipitoisella maalla. Sieni on harvoin yleinen.[2]
Käyttö ravinnoksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Männynleppärousku on hyvä ruokasieni, mutta varsinkin alkusyksyisin usein täynnä sienisääskien toukkia. Sienen voi valmistaa suoraan ruuaksi, eikä sitä tule ryöpätä.[2] Sieni ei myöskään sovellu pitkään keitettäväksi vaan on parhaimmillaan nopeasti pannulla voissa pyöräytettynä.
Nimen tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sana leppärousku on muinaissuomalainen eikä tarkoita sitä, että leppärouskut eläisivät symbioosissa lepän kanssa, vaan sana leppä tarkoittaa verta, jolloin kyse on verirouskusta. Männynleppärousku on männyn juurisieni.[2][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 21.8.2008
- ↑ a b c d e f Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 106. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0
- ↑ a b Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 39-40. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3
- ↑ Leppärouskut Ruokavirasto. Viitattu 10.8.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- haaparousku
- kalvashaaparousku
- haavanpunikkitatti
- herkkutatti
- isohapero
- kangasrousku
- kangastatti
- karvarousku
- kantarelli
- kartiohuhtasieni
- koivunpunikkitatti
- korvasieni
- kosteikkovahvero
- kuusenleppärousku
- lampaankääpä
- mustatorvisieni
- männynherkkutatti
- männynpunikkitatti
- männynleppärousku
- suppilovahvero
- tammenherkkutatti
- rusko- ja vaaleaorakas
- siitake
- tryffelit