Lampaankääpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lampaankääpä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Albatrellaceae
Suku: Lampaankäävät Albatrellus
Laji: ovinus
Kaksiosainen nimi

Albatrellus ovinus
(Schaeff.) Kotl. & Pouzar[1]

Synonyymit
  • Polyporus ovinus
  • Scutiger ovinus
Katso myös

  Lampaankääpä Commonsissa

Lampaankääpä (Albatrellus ovinus syn. Polyporus ovinus, Scutiger ovinus) on Russulales-heimoon kuuluva miedon makuinen kauppasieni ja kuusen mykorritsasieni.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuorena, kermanvalkoisena lampaankääpä on parhaimmillaan.

Lampaankäävän lakki on nuorena kermanvalkoinen, mutta vanhemmiten se muuttuu kellertäväksi ja vaaleanruskean pilkulliseksi. Lampaankäävän lakki on epäsäännöllisen muotoinen ja paikoitellen painunut. Sen leveys on noin 5–20 cm. Jalka on valkoinen, tukeva ja lyhyt. Pillit ovat valkoiset, matalat, tiheät ja johteiset. Sen tuoksu on hyvin mieto. Paksu malto on valkoista, mutta kuumennuksen jälkeen ja vanhemmiten se muuttuu keltaiseksi.[2] Mahdollisesti on olemassa kaksi läheistä/rinnakkaista lajia, joista toisen värin muuttuminen keltaiseksi on hyvin heikkoa ja paistettu sieni lähes valkoista.

Samankaltaiset lajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampaankääpää muistuttavia sieniä ovat typäskääpä (Albatrellus ovinus/confluens), mäntykankaiden harvinainen laji vuohenkääpä (Albatrellus subrubescens) sekä vaaleaorakas (Hydnum repandum). Typäskäävästä lampaankäävän voi erottaa esimerkiksi keittämällä tai paistamalla sienet. Lampaankäävän malto kellastuu kuumennettaessa, kun taas typäskäävällä se värjäytyy vaalean ruskeaksi.[2]

Kasvuaika ja -paikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu- ja sekametsissä Suomen keski- ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksi.[2]

Käyttö ravinnoksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokasienenä lampaankääpä on parhaimmillaan nuorena. Sille ei tarvitse tehdä esikäsittelyä. Sientä voi käyttää mm. paistettuna tai kuivattuna.[2] Lakin voi esimerkiksi leivittää korppujauhoissa ja paistaa pihviksi. Kuivattavaksi lampaankääpä ei sovi kovin hyvin, koska sienistä tulee kuivattaessa kovia.

Venäjällä on lokakuussa 2023 lisätty rikoslakiin uhanalaisten sienien keräämisestä sakko- ja vankeusrangaistuksia. Näiden joukossa on Moskovan kaupungin julkaisemassa listassa mainittu muun muassa lampaankääpä.[3][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 16.8.2008
  2. ↑ a b c d Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 55. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0
  3. ↑ https://www.hs.fi/maailma/art-2000009922480.html:+Venäläiset hämmästelevät uutta lakia: Neljä vuotta vankeutta uhanalaisten sienten kerääjälle. (nettiviite) Helsingin Sanomat, 13.10.2023.
  4. ↑ Kosonen, Lasse: Vankeutta ja isost sakot lampaankääpien keräämisestiä. Sienilehti, 2024, nro 1, s. 2-3. Suomen Sieniseura. ISSN 0357-1335

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset kauppasienet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lampaankääpä&oldid=22903143”