Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa
Tämä on luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa.
Brasilian keisari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan keisari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksan keisari Vilhelm II 25. heinäkuuta-26. heinäkuuta 1905 Koivisto, Virolahti. Vilhelm II ja Venäjän tsaari Nikolai II solmivat Koiviston sopimuksen puolustusliitosta. Sopimusta ei ikinä ratifioitu.[3]
Venäjän keisarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Venäjän keisareiden vierailuista Suomessa
Venäjän keisarit kävivät autonomian aikana Suomessa ainakin 81 kertaa. Matkoista 47 oli lomia, joilla viivyttiin yleensä kaksi viikkoa kerrallaan.[4]
- 1710 – Johti Viipurin valtausta suuren Pohjan sodan aikana
- 1713 – Vietti 11. toukokuuta muutaman tunnin valtaamassaan Helsingissä. Kävi kaupungissa uudelleen saman vuoden elokuussa valvomassa Suomen valloitusta.
- 1719 – Ankkuroitui Ledsundiin Lemlantiin Ahvenanmaalla, johti Ruotsiin tehtyjä hyökkäyksiä[5]
- Katso myös: Vuoden 1812 Turun tapaaminen
- Katso myös: Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819
- 1803 – [8] Punkaharju[9]
- 1809 – Maaliskuu, Porvoon valtiopäivien avajaiset, heinäkuu, valtiopäivien päättäjäiset[10]
- 1812 – Turku, tapasi Ruotsin kruunuprinssin Kaarle Juhanan.[11]
- 1819 – Laatokan itäpuoli, Salmi, Sortavala, Joensuu, Kuopio, Kajaani, Oulu, Pohjanlahden rannikko (Kokkola)[12], Turku, Tampere, Kangasala, Hattula, Hämeenlinna, Helsinki, Viipuri[13][14][15][16][17][18][19]
- 1830 – Helsinki[20]
- 1833 – Keisaripariskunta Nikolai I ja Aleksandra Fjodorovnan saapuvat Helsinkiin höyrylaiva Ischoralla 29. toukokuuta. Tapauksen muistoksi paikalle pystytettiin Keisarinnankivi.
- 1851 - Turku[21]
- 1854 – Helsinki[22]
Aleksanteri II vieraili kruununperillisenä Helsingissä vuosina 1842 ja 1851.[23]
- 1856 – Tampere[14]
- 1863 – Helsinki, 16. syyskuuta,[23] Träskändan kartano, Hämeenlinna, Hattula 30.7.[24][25][19]
- 1876 – Helsinki[10][26]
Kruununperillinen Alexander vieraili Helsingissä kesäkuussa 1857, saapuen höyryfregeetti Rurikilla.[27]
- 1882 – Helsinki, vuoden 1882 säätyvaltiopäivien avajaiset 24. tammikuuta 1882[28]
- 1885 – Viipuri, Lappeenranta,[6][29] Helsinki
- 1891 – Lappeenranta[6]
Lomamatkat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aleksanteri III purjehti säännöllisesti Suomen vesillä keisarillisella huvipurrella. Hän lomaili Suomessa 21 kertaa ja vietti saaristossa 213 lomapäivää.[4] Saattue ankkuroitui usein Turun saaristoon. Vakituinen satamapaikka oli Högsåran Kejsarhamn, jossa Aleksanteri III vieraili yhteensä 14 kertaa.[4] Vuonna 1884 keisari vieraili Riilahden meritaistelun tapahtumapaikalla ja läheisessä Aminoffien Riilahden kartanossa. Vuosien 1888 ja 1894 välillä keisaripari vietti kesiä Langinkosken kalastusmajassa.
.jpg)
Nikolai II purjehti isänsä tavoin usein Suomen vesillä. Keisariksi tultuaan hän vietti vain yhden päivän Langinkosken keisarillisessa kalamajassa
- 1914 – Virolahdella ensimmäisen maailmansodan puhjetessa[10]
- 1915 – Helsinki, 10. maaliskuuta.[30][31]
Iranin šaahi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Iranin šaahi Mohammad Reza Pahlavi ja šaahitar Farah Pahlavi 22.–26. kesäkuuta 1970, Helsinki, Kuopio, Rovaniemi[32]
Japanin keisari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Japanin keisari Akihito ja keisarinna Michiko, 26.–28. toukokuuta 2000[33]
- kruununprinssi Akihito ja prinsessa Michiko 12. kesäkuuta – 16. kesäkuuta 1985. Helsinki, Heinävesi, Järvenpää, Savonlinna, Punkaharju[34]
- prinssi Hitachi 20. syyskuuta – 23. syyskuuta 1995 Helsinki, Levi, Kittilä[35]
- kruununprinssi Fumihito ja kruununprinsessa Kiko 2. heinäkuuta – 5. heinäkuuta 2019. Helsinki, Turku, Espoo, Fiskars[36]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- E. Nervander: Kejsar Alexander I:s samtliga resor i Finland. Helsingfors 1906.
- Gripenberg, Sebastian: Berättelse om kejsar Aleksanders färd: från Nissilä gästgifveri till staden Kajana. 1828
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jorma & Päivi Tuomi-Nikula: Keisarit kesälomalla Suomessa, s. 236. (Venäjän keisarien matkat Suomessa) Atena Kustannus Oy, 2002. ISBN 951-796-287-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ TERVETULOA SUOMALAISELLE SAARELLE - BRASILIAAN (Brasilia/Brasil - Suomi/Finlândia / Info) Brasilia / Brasil. Brasilia/Brasil - Suomi/Finlândia. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Ensimmäiset eteläamerikkalaiset Suomessa (Brasilian keisari ensimmäisiä vierailijoita) Maahanmuuton historiaa. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 3.5.2017. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 70. (Koiviston sopimus allekirjoitetaan) Jyväskylä . Helsinki: Gummerus.
- ↑ a b c Saarten salat – Venäjän tsaarit lomailivat usein saaristossa[vanhentunut linkki] – Helsingin Sanomat, 4.6.2003 "Meno & Paluu"
- ↑ Matts Dreijer: Ålands bebyggelse i Ord och Bild. (Käännös englannin kiellelle, Hjördis Sundblom, 1992) Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio Viitattu 1.12.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Keisarillisia matkoja kaakkois-Suomessa
- ↑ ESR-tietopalvelu – projektin S80860 loppuraportti
- ↑ Keisarin vierailu Joutsenossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historia
- ↑ a b c Keisareittemme jäljillä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Panu Pulma: Pien-Ruotsin ulkopolitiikka puntarissa. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF (Arkistoitu – Internet Archive))
- ↑ KEISARI ALEKSANTERI I:N VIERAILU[vanhentunut linkki]
- ↑ Aleksanteri I Roosien vieraana (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Keisarivierailut vauhdittivat Tampereen kasvuun (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KEISARIN KUOPIO (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KARJALAN MEREN ÄÄRELLÄ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keisari Aleksanteri I:n vierailu Kainuussa 1819[vanhentunut linkki]
- ↑ Keisarinmänty on yli 400 vuotta vanha Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset. 17.5.2016. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ a b Juha: Tarinoita Hattulasta 6: Keisari kylässä Hattulaan.fi. 23.3.2020. Viitattu 7.4.2024. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Matti (Matts) Heikinpoika Pätsi eli Jurvanen
- ↑ Keisari vierailee Turussa. Suometar, 30.9.1851, 5. vsk, nro 39, s. 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2009.
- ↑ Peilisali (kuva 2)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Keisarin aikaan Tikkurilan vanhalla asemalla
- ↑ Teatteriesitys lapsille ja maaherran vastaanotto 3.8. – Keisari Aleksanteri II ja J. V. Snellman lääninhallituksessa[vanhentunut linkki]
- ↑ Keisarinmänty on Suomen paksuin petäjä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pöytäkirja, pidetty Suomen Suuriruhtinanmaan toisia yleisiä Waltiopäiwiä awattaessa, Waltiosalissa Keisarillisessa Linnassa Helsingissä, Syyskuun 18 päiwänä 1863.
- ↑ Helsingfors d. 25 juni. Åbo Tidningar, 30.06.1857, nro 50, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Puhe Suomenmaan Säädyille. Keski-Suomi, 28.01.1882, nro 8, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
- ↑ 120 vuotta kansallispukuja Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tsaari Nikolai II Helsingissä 1915 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vihattu tsaari Nikolai II vieraili Helsingissä 1915
- ↑ Iranin shaahin vierailu Suomessa 9170 Ylen elävä arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen tasavallan presidentti: Japanin keisari vierailee Suomessa[vanhentunut linkki]
- ↑ Vuosi 85, s. 138. (Japanin kruununprinssi vierailulla Suomessa) Helsinki: KG Bertmark Kustannus Oy.
- ↑ Vuosi 95, s. 138. (Keisarillinen vierailu Suomessa) Helsinki: KG Bertmark Kustannus Oy.
- ↑ Japanin kruununprinssipari vierailee Suomessa Presidentti. 25.6.2019. Viitattu 3.9.2021.