Vuoden 1812 Turun tapaaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoden 1812 Turun tapaaminen viittaa Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan kohtaamiseen Turussa vuonna 1812.

Ruotsin kruununperilliseksi vuonna 1810 valittu Kaarle Juhana eli Jean-Baptiste Jules Bernadotte arvosteli Ruotsin silloista ulkopolitiikkaa, jonka mukaan liittoutuminen Eurooppaa valloittaneen Napoleon I:n kanssa olisi turmiollinen. Mikäli Napoleon voittaisi käynnissä olleen sodan, Ruotsi joutuisi Ranskan vasalliksi. Näissä oloissa olisi siis viisaampi liittyä Napoleonin vastaiseen liittoumaan. Ruotsin ja Bernadotten mahdollisuus hakea Napoleonin vastaista liittoumaa syntyi Napoleonin joukkojen miehitettyä tammikuussa 1812 Saksassa olleen viimeisen ruotsalaisalueen eli Ruotsin Pommerin. Tämän perusteella Bernadotte lähetti helmikuussa 1812 kreivi Carl Löwenhielmin Pietariin tunnustelemaan mahdollista yhteistyötä ja tsaari Aleksanteri I:n ystävyyttä. Ruotsi oli valmis yhteistyöhön keisarillisen Venäjän kanssa, mikäli Ruotsi saisi hyvitykseksi Norjan. Suomen takaisinvalloittaminen ei siis ollut enää kiinnostuksen kohteena. Hyvitykseksi Bernadotten johtama Ruotsi auttaisi Venäjää mahdollisessa sodassa Napoleonia vastaan. Tsaari Aleksanteri I suostuikin ehdotukseen, ja Ruotsin ja Venäjän välillä solmittiin huhtikuussa 1812 liittosopimus. Napoleon yritti vielä taivuttaa Ruotsia ja Bernadottea Ranskan johtaman liittouman puolelle lupaamalla Pommerin, Suomen ja rahoitusta avun palkaksi. Bernadotten vaatimus Norjan saamisesta ei ollut Napoleonille mahdollinen johtuen silloisesta liitosta Norjan silloisen omistajan Tanskan kanssa. Kesäkuussa 1812 Napoleon aloitti sotaretken Venäjälle kohteena valloittaa Moskova.

Tsaari Aleksanteri I ehdotti kesällä 1812 hallitsijakokousta Bernadotten kanssa, jossa sovittaisiin ajankohdan vaatimista yhteisistä toimenpiteistä. Kokouspaikaksi valittiin Turku, jonne hallitsijat saapuivat 24. elokuuta 1812. Turku oli tällöin Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnollinen keskus. Hallitsijoiden käymien keskustelujen perusteella täsmennetty liittosopimus laadittiin 30. elokuuta, jossa sovittiin Ruotsin osallistumisesta Euroopan mannermaalla käytävään sotaan Napoleonia vastaan ja Venäjän tuettava ruotsalaisten Norjan valloitusta.[1]

Tapaaminen sinetöi Suomen jo aiemmin sovitun siirtymisen Venäjän vallan alle ja muutti Itämeren alueen ja Euroopan suurvaltojen keskinäisiä suhteita perusteellisesti. Historiantutkija Matti Klinge on todennut, että tällä sopimuksella luotiin pohja uudelle Euroopalle ja Itämeren alueen rauhalle ja ystävyyden politiikalle.[2]

Tapaaminen Turussa 1812.

Venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Tapaaminen Turussa 1812 sijaitsee Aurajoen rannassa. Teoksessa Aleksanteri I istuu tuolilla ja tarjoaa Kaarle Juhanalle istumapaikkaa vieressään tuolilla. Veistos paljastettiin tapaamisen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä vuonna 2012.

  1. Pohjolan-Pirhonen 1973: s. 279-285.
  2. Suurmiesten Turun tapaamisesta avautui uusi Eurooppa 24.8.2012. Turun yliopisto. Arkistoitu 30.3.2018. Viitattu 29.3.2018.