Luettelo kalifeista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo kalifeista.

Kalifin arvonimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkia varhaisia muslimihallitsijoita kutsutaan tavallisesti kalifeiksi, vaikka arabivaltakunnan hallitsijoista ensimmäinen, jonka tiedetään ottaneen käyttöön kalifin arvonimen, oli Abd al-Malik ibn Marwan (685–705). Nimitys Khalifat Allah tarkoitti "Jumalan puolestapuhujaa". Kunnianimi oli al-Malikin luoma vastine Bysantin keisarin Justinianus II:n (685-695) tittelille "Jumalan palvelija" (lat. servus Christi). Kunnianimellä al-Malik halusi osoittaa, että hänen valtansa tuli yksin Jumalalta.[1] Kunnianimi ei kuitenkaan vakiintunut, ja uudelleen sen otti käyttöön vasta sata vuotta myöhemmin al-Mamun (813–833), joka siten oli vasta toinen kalifi.[2]

Tässä vaiheessa islamissa vakiintui oppi kalifaatista. Sen mukaan kalifi oli profeetta Muhammedin seuraaja ja uskovaisten komentaja, joita oli vain yksi kerrallaan.[3] Jos islamilaisessa maailmassa oli kaksi kalifia, kummankaan kalifaatti ei ollut pätevä.[4] Jo 900-luvulla yhtenäisyys kuitenkin murtui, kun sekä fatimidit Egyptissä että umaijadit Cordobassa ottivat nimen käyttöönsä, vaikka abbasidien kalifaatti edelleen jatkui Bagdadissa.

Islamilainen perimätieto alkoi kertoa, että 600-luvulla Muhammedin seuraajina olisivat vaikuttaneet neljä "oikeaan johdettua kalifia". Tällöin olisi vallinnut eräänlainen islamilainen kulta-aika ennen umaijadidynastian tuomaa rappiota. Muhammedista tai oikeaan johdetuista kalifeista ei kuitenkaan ole säilynyt aikalaistietoja, kuten kolikkolöytöjä. Lähdekriittinen historiantutkimus on varmistanut ensimmäiseksi arabihallitsijaksi Syyriasta käsin toimineen Muawijan (661–680), joka käytti kunnianimenään "emiiriä", mikä tarkoitti "suojelijaa". Nimitys liittyi arabiheimojen tapaan, jossa johtaja saattoi ottaa suojelukseensa oman klaanin ulkopuolisia vieraita.[5] Tätä perinnettä alettiin soveltaa toisuskoisiin dhimmeihin, jotka olivat islamilaisen käsityksen mukaan "suojeltuja".

Rashidun-kalifaatti (tummanvihreä) laajimmillaan vuonna 654, sekä sen vasallivaltiot (vaaleanvihreä).

Sunna- ja ahmadimuslimit tunnustavat hurskaiksi ja oikein johdetuiksi hallitsijoiksi neljä "oikeaan johdettua" kalifia.[6][7] Heistä ei ole kuitenkaan historiallista aikalaistietoa, joten heidän historiallisuutensa on jäänyt avoimeksi.

Umaijadikalifit (660–750/1031)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Umaijadit hallitsivat arabien valtakuntaa kalifeina. Damaskuksesta käsin vuosina 661–750. Sen jälkeen kun abbasidien hallitsijasuku oli heidät syrjäyttänyt, suku hallitsi edelleen Cordóban emiirikuntaa Espanjassa ja julistautuivat myöhemmin jälleen kalifeiksi. Sitä ennen oli jo syntynyt fatimidien shiialainen kalifaatti Pohjois-Afrikkaan.

Damaskoksen umaijadikalifit (661–750)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Umaijadien kalifaatti (vihreä) laajimmillaan vuonna 750

[6][8]

Córdoban emiirit (756–929)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Córdoban kalifit (929–1031)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cordóban kalifaatti (vihreä) noin vuonna 1000

(Córdoban kalifaatti käsitti Espanjan ja osan Marokkoa. Samaan aikaan Abbasidit hallitisivat suurinta osaa islamilaisista maista. Useimmat muslimit eivät pitäneet Córdoban hallitsijoita laillisina kalifina.)[9][10]

Abbasidikalifit (750–1258/1517)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bagdadin abbasidikalifit (750–1258)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abbasidien kalifaatti (vihreä) laajimmillaan noin vuonna 850)

(Abbasidien valtakauden loppupuolella muslimihallitsijat alkoivat käyttää muitakin arvonimiä kuten sulttaani.)

Kairon kalifit (1261–1517)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mamelukkien sulttaakikunta Egyptissä vuonna 1279 (vihreä).

(Sen jälkeen kun mongolit vuonna 1258 valloittivat Bagdadin, osa abbasideista pakeni Kairoon Siellä heidän jälkeläisensä toimivat pääasiassa seremoniallisina kalifeina Egyptiä hallinneiden mamelukkien alaisuudessa.)[11][12]

Fatimidikalifit (909–1171) (šiialainen)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmanikalifit (1517–1924)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifit Osmanien valtakunnan aikana (1517–1922)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osmanien valtakunta laajimmillaan 1683.

Osmanien (nimestä Uthman) hallitsijasuku oli alkujaan maallinen valloittajasuku, joka käytti sulttaanin arvonimeä mutta omaksui pian myös joukon alistamiensa kansojen hallitsijoiden arvonimiä.[14][15]

Kalifit Turkin tasavallan alaisuudessa (1922–1924)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šarifi-kalifaatti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen yritys palauttaa kalifaalinen virka oli Hussein bin Ali, Hejazin kuningas ja Mekan šarif, joka otti arvommen itselleen 11. maaliskuuta 1924 ja piti sitä hallussaan 3. lokakuuta 1924 saakka. Fatimid-kalifien tavoin Hussein bin Ali oli profeetta Muhammedin jälkeläinen, Hasan ibn Alin pojanpojan kautta. Wahhabi- ja Salafi-liikkeet eivät hyväksyneet Husseinin kalifaatti vaatimusta, ja vuonna 1925 Ibn Saudin joukot ajoivat Husseinin Hejazista toisen saudi-hašemiittisodan seurauksena. Hussein bin Ali jatkoi kalifin tittelin käyttöä maanpaossa jäljellä olevan elämänsä aikana kuolemaansa asti vuonna 1931.

Islamilainen valtio (2014–vuodesta)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  1. Popp, 2010, s. 75
  2. Popp, 2010, 59
  3. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller, s. 639 (o.25). amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  4. Reliance of the Traveller, 2017, 645 (o.25.6)
  5. Popp, 2010, s. 28–30
  6. a b Lane-Poole 2004, p. 9
  7. Bosworth 2004, p. 1
  8. Bosworth 2004, p. 4
  9. Lane-Poole 2004, p. 21
  10. Bosworth 2004, p. 11
  11. Bosworth 2004, p. 7
  12. Houtsma & Wensinck 1993, p. 3
  13. al-Mustanṣir Encyclopædia Britannica
  14. Lane-Poole 2004, p. 195
  15. Bosworth 2004, pp. 239–240
  16. Amerikkalaismediat: Yhdysvaltain armeija tappoi Isis-johtaja al-Baghdadin 27.10.2019. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2019.
  17. Islamic State Names New Leader, Shares Only His Nom-de-Guerre Voice of America. Viitattu 9.6.2022.
  18. L’ISIS ha nominato un nuovo capo, Abu al Hasan al Hashimi al Qurashi Il Post. Viitattu 9.6.2022. (italiaksi).
  19. Daesh confirms death of its leader, names his replacement 3.8.2023. Arab News. Viitattu 4.1.2024.
  20. BBC Monitoring – Essential Media Insight monitoring.bbc.co.uk. Viitattu 17.2.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]