Luettelo Flanderin kreiveistä

Flanderin kreivit hallitsivat kreivikuntaansa 800-luvulta 1300-luvulle, jolloin seurasi lähes sata vuotta kestänyt Valois–sukuisten Burgundin herttuoiden kausi, kunnes maat liitettiin Habsburgien dynastian maihin,

Flanderin kreivit

Flanderin kreivin vaakuna

Ensimmäinen kreivisuku

• 865–879 : Baudouin I (k. 879) kutsutaan lisänimellä Baudouin Rautanyrkki. Hänen sukutaustansa on tuntematon, Flanderin kreivinä (865–879).
• 879–918 : Baudouin II (863–918), kutsumanimeltään Baudouin Kalju. Kreivi Baudouin I:n ja Judith de Francen (843–870 jälkeen) poika, Flanderin kreivinä (879–918).
• 918–964 : Arnoul I (888–964) tunnetaan lisänimellä Arnoul Suuri tai Arnoul Vanha. Kreivi Baudouin II:n ja Elfride Englantilaisen (k. 929) poika, Flanderin kreivinä (918–964).
• 958–962 : Baudouin III (940–962) kutsumanimeltään Baudouin Nuori. Kreivi Arnoul I:n ja Adèle de Vermandois (k. 960) poika, Flanderin kreivinä (958–962).
• 965–988 : Arnoul II (961–988) lisänimeltään Arnoul Nuori. Kreivi Baudouin III.n ja Mathilde Seksin (944–1008) poika. Flanderin kreivinä (965–988).
• 965–988 : Baudouin IV (v. 980–1035) lisänimeltään Baudouin Parrakas. Hän oli kreivi Arnoul II:n ja Provencen Rozalan (v. 950–1003) poika. Flanderin kreivinä (v. 988–1035).
• 1035–1067 : Baudouin V (1012–1067) lisänimeltään Baudouin Hurskas. Hän oli kreivi Baudouin IV:n ja Ogive de Luxembourgin (k. 1031) poika. Hän oli Ranskan sijaishallitsijana (1060–1066) Filip I:n alaikäisyyden aikana, ja hän oli Flanderin kreivinä (1035–1067).
• 1067–1070 : Baudouin VI (1030–1070) lisänimeltään Baudouin Monsilainen. Hän oli kreivi Baudouin V:n ja Adèle de France (1009–1079), Corbien kreivittären poika. Hän oli Flanderin kreivi (1067–1070) Avioliiton kautta, joka hän oli solminut Hainaut’n kreivin Hermannin lesken Richilden kanssa hän oli myös Hainaut’n kreivi (1051–1070) nimellä Baudouin I:n.
• 1070–1071 : Arnoul III (1055–1071) lisänimeltään Arnoul Onneton. Kreivi Baudouin VI:n ja Hainout’n kreivittären Richilde de Hainaut’n (1027–1086) poika. Flanderin kreivi (1070–1071), jota pidettiin hänen äitinsä elinaikana eräiden lähteiden mukaan Hainout’n kreivinä. Flanderin perimys meni kuitenkin hänen sedälleen Robert I:lle, kun puolestaan Hainaut’n siirtyi hänen nuoremman veljensä haltuun, joka oli Hainaut:n kreivi Baudouin II (1056–1098)

• 1071–1093 : Robert I (1031–1093) lisänimeltään Robert Friisiläinen. Kreivi Baudouin V:n ja Adèle de France (1009–1079) poika. Flanderin kreivi (1071–1093), hän oli kreivi Baudouin VI:n nuorempi veli. Hänen avioliittonsa vuonna 1063 Gertrude Saksilainen, joka oli Hollannin Florent I:n leski, antoi hallintaoikeuden Hollantiin Hollannin Thierry V:n alaikäisyyden aikana. Vuonna 1071 hän syrjäytti veljenpoikansa Flanderin kreivin Arnoul III:nen, joka sai surmansa Casselin taistelussa.
• 1093–1111 : Robert II (1065–1111) lisänimeltään Robert Hiérosolymitain tai Robert II Jerusalemilainen. Kreivi Robert I:n ja Gertrude Saksilaisen (1034–1113) poika. Flanderin Kreivi (v. 1093–1111). Hän oli isänsä kanssahallitsija vuodesta 1087 lähtien.
• 1111–1119 : Baudouin VII (1093–1119) lempinimeltään Baudouin Kirveä. Kreivi Robert II:n ja Clémentine Burgundilaisen (1071–1134 jälkeen) poika. Flanderin kreivi (1111–1119) ilman tunnettuja jälkeläisiä avioliitostaan, joka päättyi eroon vuonna 1105, ja sen jälkeen hän avioitui Hedwige Nantesilaisen (s. 1096) kanssa.
• 1119–1127 : Kaarle I, syntyisin Tanskan Kaarle (1083–1127) lisänimeltään Kaarle Hyvä. Kreivi Robert I:n ja Gertrud Saksilaisen lapsenlapsi eli Flanderin Adelan (1065–1115) ja Tanskan kuninkaan Knuut IV:n, lisänimeltään Knuut Pyhä (1043–1086) lapsi sekä kreivi Robert II:n sisarenpoika ja kreivi Baudouin VII:n serkku, Hän oli Flanderin kreivi (1119–1127). Hänellä ei ollut avioliitostaan (ennen vuotta 1119) Marguerite de Clermont’n (1105) kanssa jälkeläisiä.
• 1127–1128 : Vilhelm Normandialainen (1101–1128), Normandian herttuan Robert II Lyhythousun (1053–1134) ja Sybille de Conversano (k. 1103) poika sekä Vilhelm Valloittajan (1027–1087) ja Flanderin Matildan (1032–1083) lapsenlapsi. Mathilde oli kreivi Baudouin V:n ja Ranskan Adélaïden tytär. Myöskään kreivi Vilhelm Normandilaisella ja hänen aviopuolisollaan Jeanne de Montferrat’le (1107–1127) (avioliitto 1127) ei ollut tiedossa olevia jälkeläisiä. Hän oli Flanderin kreivi (1127–1128).

Elsassilainen dynastia

• 1128–1168 : Didrik Elsassilainen (1100–1168) lempinimeltään Thierry III Lothringeniläinen. Lothringenin herttuan Didrik II:n (1055–1115) ja Flanderin Gertrudin (1070–1117), joka oli kreivi Robert I:n ja Gertrud Saksilaisen tytär, poika. Flanderin kreivi (1128–1168). Thierry oli Vilhelm Normandialaisen kilpailija ja hän sai Flanderin kaupunkien tunnustuksen kreiviydelleen vuonna 1128, ja Ranskan kuningas Ludvig VII asetti hänet tähän tehtävään Vilhelmin kuoleman jälkeen.
• 1168–1191 : Filip Elsassilainen (1143–1191) lempinimeltään Philippe Lothringeniläinen. Kreivi Thierryn ja Sibylle d'Anjou’n (k.1 165) poika. Hän oli Flanderin kreivi (1168–1191). Tämän lisäksi hän solmi ensimmäisen avioliittonsa 1159, ilman jälkeläisiä Elisabeth de Vermandois’n, joka oli Vermandoisin kreivi Raoul IV Spitaalisen, joka kuoli 1165 ilman perillisiä, sisar. Vermandois’in kreivin ja Valois’in kreivin arvot siirtyivät Philippelle ja hänen vaimolleen Elisabethille. Filip II Augustus liitti Flanderin kreivikunnan kuninkaan maihin 1168–1191. Toisen avioliittonsa Filip solmi 1183 ja myös ilman jälkeläisiä Burgundin Mathilden (1157–1218) kanssa. Philippe Elsassilainen kuoli vuonna 1191 jättämättä suoranaisia perillisiä. Hänen läänityksinsä siirtyivät hänen langolleen Baudouin Rohkealle, joka oli Hainaut’n kreivi. Hän oli solminut avioliiton vuonna 1169:
• 1191–1194 : Margareeta Elsassilainen (1145–1194) oli kreivi Thierryn ja Sibylle d'Anjou’n kolmanneksi vanhin tytär. Hän oli Flanderin kreivitär ( 1191–1194) ja ensimmäisen avioliittonsa kautta 1160 ja ilman perillisiä, jonka hän solmi Varmandois’in kreivin Raoul II:n (k. 1167) kanssa, hän oli Vermandois’n kreivitär (1160–1167). Toisen avioliittonsa 1169 hän solmi Hainaut’n kreivin Baudouin V:n (1150–1195) kanssa, joka oli lisänimeltään Baudouin Rohkea, hän oli Hainaut’n kreivitär (1171–1194).

Hainaut’n dynastia

• 1191–1194 : Baudouin VIII Hainaut’lainen (1150–1195), joka oli tämän lisäksi Hainaut’n kreivi Baudouin V (v. 1171–1195) (Baudouin V), Avioliiton kautta hän oli Flanderin kreivi (1191–1194 Baudouin VIII). Hänen alkuperäinen arvonsa oli Namurin kreivi ja markiisi. Hän ei kuitenkaan säilyttänyt Flanderin kreivin titteliä kuin puolisonsa Margurite Elsassilaisen kuolemaan 15. marraskuuta 1194 saakka,
• 1194– n. 1205 : Baudouin IX (1171-1205), joka oli myös Hainaut’n kreivi Baudouin VI. Hän oli kreivitär Marguerite Elsassilaisen ja kreivi Baudouin VIII:n, joka oli myös Hainaut'n kreivi Baudouin V, poika. Hän oli Flanderin kreivi (1194– n. 1205). Lisäksi Baudouin IX oli Hainaut’m kreivi (1195– n. 1205) nimellä Baudouin VI sekä Itäisen keisarikunnan keisari. Hän oli lähtenyt neljännelle ristiretkelle huhtikuussa 1202 ja hänestä tuli Konstantinopolin keisari 9. toukokuuta 1204, hän kuoli bulgaarien vankeudessa vuonna 1205.
• n. 1205–1244 : Konstantinopolin Johanna (1188–1244). Hän oli kreivi Baudouin IX:n, ensimmäisen Latinalaisen keisarin, ja Champagnen Marian (v. ??) vanhin tytär. Hän luovutti kreivikunnan hallinnan aluksi Liègen piispan Philipp de Noblen hallintaan ja sittemmin Filip II Augustuksen hallintaan. Hän avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1212 Portugalin kuningas Sancho I pojan Ferdinandin kanssa (k. 29. heinäkuuta 1233). Avioitui toistamiseen Savoijin herttua Thomasin pojan Tomasin (k. ennen vuotta 1263) kanssa. Heistä kumpikin käytti Jeannen hallinnon ajan Flanderin ja Hainaut’n kreivien titteleitä.
• 1211–1233 : Ferdinand Portugalilainen (1188–1233) Kutsuttiin myös Ferdinand Burgundilaiseksi. Portugalin kuningas Sancho I:n (1154–1211) ja Dulci Barcelonalaisen (k. 1198) poika. Avioitui edellisen kanssa vuonna 1212 ja avioliitto oli lapseton. Hän oli Flanderin ja Hainaut'n kreivi (1212–1233),
• 1237–1244 : Tuomas II Savoijilainen (1199–1259). Hän oli Savoijin kreivin Thomas I:n (1177–1233) ja Béatrice Marguerite Geneveläisen (k. 1257) poika. Hän oli Flanderin kreivittären Johannan toinen aviomies. Aiemmin hän oli Mauriennen kreivi (1233–1259 nimellä Thomas II), sekä Piémontin herra 1233 ja sittemmin Piémontin kreivi (1245–1259). Ensimmäisen avioliittonsa kautta vuonna 1237, avioliitosta ei syntynyt jälkeläisiä, Flanderin kreivitär Jeannen kanssa hänestä tuli Flanderin ja Hainaut’n kreivi (1237–1244).
• 1244–1280 : Konstantinopolin Margareeta tai Flanderin Marguerite, Margareeta II (1202–1280) tai Hainaut’n Marguerite. Kreivi Baudouin IX:n ja Marie de Francen (1174–1204) nuorin tytär ja kreivitär Johannan pikkusisar. Hän oli Flanderin ja Hainaut’n kreivitär (1244–1280), tosin jotkut tutkijat päiväävät hänen valtakautensa Flanderissa päättyneeksi vuonna 1278. Tämä edeltäjänsä pikkusisar oli aviossa:

Vuoden 1212 heinäkuusta lähtien avioliitossa Bouchard d’Acernesin (1182–1244) kanssa, ja sittemmin avioliiton mitätöimisen 1223 jälkeen Guillaume II de Dampierren kanssa. Ensimmäisen avioliiton lapset: Jean (k. 24. joulukuuta 1257), joka meni naimisiin vuonna 1246 Alix Hollantilaisen kanssa, ja Baudouin (k. 1296). Toisen avioliiton lapset: Guillaume (k. 6. kesäkuuta 1251) ja Gui/Guy/Wido, josta tuli Flanderin kreivi vuonna 1278, tämän tittelin hän sai äitinsä luovuttua hallitsemasta kreivikuntaansa, tehtävän hän vastaanotti 29. joulukuuta 1278.

Dampierre-dynastia

• 1278–1305 : Gui de Dampierre tai Gui Flanderilainen (1225–1305). Hän oli kreivitär Marguerite II:n ja Dampierren herran Guillaume II Dampierren poika. Hän oli: Dampierre herra (v. 1251–1305), Flanderin kreivi (1278–1305) – Jotkut lähteet kutsuvat häntä Flanderin nimelliseksi kreiviksi jo (1251–1252). Hän oli myös avioliittonsa 1246, Mathilde de Béthunen (1220–1264), kanssa myös Béthunen ja Termonden herra (1248–1264), Gui sai kreivikunnan äitinsä luovuttua siitä 29. joulukuuta 1278. Vuonna 1263 hän osti Baudoin de Courtenaylta Namurin kreivikunnan ja luovutti sen pojalleen Jeanille vuonna 1297.
• 1305–1322 : Robert III eli Robert de Dampierre (1247–1322). Hän oli kreivi Guyn ja Béthunen dame Mathilden vanhin poika. Hän oli Béthunen herra ( 1264–1322), Flanderin kreivi (1305–1322). Lisäksi hän oli avioliittonsa kautta Neversin kreivi (1272–1280). Tämän toisen avioliittonsa hän solmi vuonna 1272 Necersin kreivitär Yolande Burgundilaisen kanssa. Jolanda oli ollut ensin naimisissa kuningas Ludvig IX Pyhän pojan Jean Tristanin kansa, joka Jolandan perinnön ansiosta oli Neversin kreivi.
• 1322–1346 : Ludvig I, syntyisin Louis de Dampierre (1304–1346) kutsumanimeltään Nevers’in Louis. Hän oli kreivi Robert III:n ja Neversin kreivittären Yolanden lapsenlapsi ja Neversin kreivin Louis I:n ja Rethelin kreivittären Jeannen (k. jälkeen 1325) poika.

Louis I:n de Nevers, joka oli Robert III:n vanhin lapsi, avioitui vuonna 1320 Marguerite I Burgundilaisen (Marguerite de France) kanssa, joka oli vain kahdeksan vuoden ikäinen. Marguerite oli Filip V Pitkän, Ranskan kuninkaan tytär. Louis I peri äidiltään vuonna 1325 Réthelin kreivikunnan. Hän sai surmansa 25. elokuuta 1346 käydyssä Crécyn taistelussa.

• 1346–1384 : Ludvig II syntyisin Louis de Dampierre (v. 1330–1383) kutsumanimeltään Louis de Mâle. Flanderin kreivin Louis I:n ja Burgundin kreivittären Marguerite I:n (v. 1310–1382) poika.

Ludvig II avioitui vuonna 1347 Brabantin Margareetan kanssa. Hän oli Brabantin Juhana III:n nuorempi tytär. Ludvig peri äidiltään Marguerite de Francelta, Burgundin ja Artois’n kreivittäreltä 9. toukokuuta 1382 Franche-Comtén, Burgundin ja Artoisen kreivikunnat. Hänen tyttärensä Flanderin Marguerite III, joka oli Burgundin Philippe I:n (eli de Rouvres’in) leski vuonna 1361, oli avioituinut uudelleen vuonna 1369 Burgundin herttuan Filip Rohkean kanssa, joka oli saanut isältään Ranskan kuninkaalta Juhana II Hyvältä Läänityksekseen Burgundin herttuakunnan vuonna 1362.

Burgundin Valois-dynastia

Valois-sukuisten Flanderin kreivin vaakuna.

1384–1405 : Margareeta III, syntyisin Marguerite de Dampierre, kutsumanimeltään Margareeta de Mâles (1350–1405) Hän oli jo 11-vuotiaana jäänyt leskeksi Burgundin herttuakunnan perillisestä herttua Filip I = Philippe de Rouvresista, joka oli Burgundin prinssin Philippen poika. Marguerite oli Louis II Miehekkään tytär ja hallitsi mm. seuraavia maakunti perintömainaan: Flanderin kreivitär (1383–1405), Neversin kreivitär ja Rethelin kreivitär. Hän avioitui kahdesti:

2) Avioliitostaan Filip I:n kanssa hän sai tittelit: Burgundin herttuatar (1357–1361), Burgundin kreivitär (1357–1361), Artoisin kreivität (1383–1405), Auvergnen kreivitär (1260–1301) sekä Boulognen kreivitär (1360–1361),

3) Toisen avioliittonsa, jonka hän solmi Burgundin herttuan Filip II Rohkean (1369–1404) kanssa hänestä tuli uudestaan Burgundin herttuatar.

• 1384–1404 : Filip II (1342–1404), kutsumanimeltään Philippe Rohkea, hän oli edellisen toinen puoliso. Philippe II oli Ranskan kuninkaan Juhana II Hyvän neljäs ja nuorin poika. Hän oli muiden läänitystensä ja alueittensa lisäksi myös Burgundin herttua (1364–1404). Toisen avioliittinsa kautta hänestä myös tuli: Burgundin kreivi (1383–1404), Artoisin kreivi (1383–1404), Flanderin kreivi (1383–1404) Nimellä Filip II, Neversin kreivi ja Rethelin kreivi,
• 1405–1419 : Jean I (1371–1419), kutsumanimeltään Juhana I Peloton. Hän oli edellisen poika, joka muiden alueittensa ja läänitystensä lisäksi oli mm. Burgundin herttua (1404–1419), Burgundin kreivi (1405–1419), Artoisin kreivi (1405–1419), Flanderin kreivi (1405–1419),
• 1419–1467 : Philippe III (1396–1467), kutsumanimeltään Filip Hyvä, Hän oli edeltäjänsä poika. Muiden alueittensa ja läänistustensä lisäksi hän oli mm. Burgundin herttua (1467–1477), Burgundin kreivi (1419–1477), Artoisin kreivi (1419–1467), Flanderin kreivi (1419–1467] nimellä Philippe III,
• 1467–1477 : Kaarle I (1433–1477), kutsumanimeltään Charles Hurja ja Kaarle Rohkea. Hän oli edeltäjänä ainoa aviosta syntynyt poika, joka oli muiden omistuksiensa lisäksi mm. Burgundin herttua (1467–1477), Burgundin kreivi (1467–1477), Artoisin kreivi (1467–1477), Flanderin kreivi (1467–1477) nimellä Charles II.
• 1477–1482 : Maria (1457–1482). Hän oli edeltäjänsä tytär ja siten muiden alueittensa ja läänitystensä lisäksi mm. Burgundin herttuatar (1477–1482), Bourgundin kreivitär (1477–1482), Artoisin kreivitär (1477–1482), Flanderin kreivitär (1477–1482). Tosin hän menetti Picardien ja Burgundin herttuakunnan alueet Ranskan kuninkaalle.
• 1477–1482 : Maximilian I (1459–1519), eli edellisen aviopuoliso. Hän oli siten mm. Burgundin herttua (1477–1484), Burgundin kreivi (1477–1482), Artoisin kreivi (1477–1482), Flanderin kreivi (1477–1483).

Tämän jälkeen Flanderin perimys siirtyi Habsburgien dynastialle.

Habsburgit, Espanjan kuninkaat

• 1482–1506 : Filip IV, Itävallan arkkiherttua, Burgundin ja Brabantin herttua, Flanderin, Artoisin jne kreivi, jne, avioliiton kautta myös Kastilian ja Leonin kuningas. Oli Burgundin Marian poika, ja meni naimisiin Kastilia-Aragonian Johannan, Johanna Hullun kanssa.
• 1506–1556 : Kaarle II, keisari Kaarle V, Espanjan kuningas, Pyhä roomalainen keisari, Alankomaiden jne herra. Oli viimeinen Flanderin ja Burgundin hallitsija, joka asui (nuorena) Flanderissa.
• 1556–1598 : Filip V, Espanjan Filip II.

Tästä alkaen Flanderi ym seurasi Espanjan kruunun periytymistä vuoteen 1700, mutta hallitsijat asuivat Madridissa.

Lähteet

• Nicholas, David, Midieval Flanders. Longmaan, London 1996. ISBN : 0-582-01678-9