Filip V (Ranska)

Ranskan monarkia
Kapeting-dynastia
(suorat kapetingit)

Hugo Capet

Lapset:

• Robert II Hurskas

Robert II Hurskas

Lapset:

• Henrik I
• Robert I

Henrik I

Lapset:

• Filip I
• Hugo Magnus

Filip I

Lapset:

• Ludvig VI

Ludvig VI Paksu

Lapset:

• Ludvig VII
• Robert I

Ludvig VII Nuori

Lapset:

• Marie
• Alix de France
• Marguerite de France
• Adèle
• Filip II
• Agnes de France

Filip II Augustus

Lapset:

• Ludvig VIII

Ludvig VIII Leijona

Lapset:

• Ludvig IX Pyhä
• Robert I
• Alphonse
• Pyhä Ranskan Isabel
• Anjoun ja Sisilian Kaarle I

Ludvig IX Pyhä

Lapset:

• Filip III Rohkea
• Robert
• Ranskan Agnes

Filip III Rohkea

Lapset:

• Filip IV Kaunis
• Kaarle
• Louis
• Margareeta Ranskalainen

Filip IV Kaunis

Lapset:

• Ludvig X Itsepäinen
• Filip V Pitkä
• Isabella de France
• Kaarle IV Kaunis

Ludvig X Itsepäinen

Lapset:

• Johanna II
• Juhana I Postuumi

Juhana I Postuumi

Filip Pitkä V

Kaarle IV Kaunis

Filip V Pitkä (ransk. Philippe V le Long); (n. 1291/1293, Lyon – 3. tammikuuta 1322, Longchampin luostari, Bois de Boulogne, Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli Ranskan kuningas vuosina 1316–1322 ja Kapeting-suvun 14. hallitsija. Hän oli Navarran kuningas vuosina 1314–1322 nimellä Filip II.

Suku

Filip V oli Filip IV Kauniin ja Jeanne I de Navarren toiseksi vanhin poika sekä Ludvig X Itsepäisen ja Kaarle IV Kauniin veli. Hänen sisarensa Isabelle de France (n. 1292/1295–1358) avioitui Englannin kuningas Edvard II:n kanssa. Muut kolme sisarusta kuolivat ennen aikuisikää.

Filipiä edelsi kuninkaana hänen veljensä Ludvig X:n poika Juhana I Postuumi, joka kuoli vain viiden päivän ikäisenä. Filipiä, joka oli ollut valtakunnan sijaishallitsija ennen Jeanin syntymää, epäiltiin yleisesti Jeanin kuoleman aiheuttajaksi.

Hallitsija ja kuningas

Filip voideltiin kuninkaaksi Reimsin katedraalissa tammikuussa 1317. Filip alkoi nopeasti vakiinnuttamaan asemaansa, ja helmikuun 2. päivänä 1318 ylimysten, prelaattien, pariisilaisten porvarien ja Pariisin yliopiston tohtoreiden kokoonpano tunnusti hänet kuninkaaksi ja toi esiin periaatteen, että koska Ludvig X:n tytär ja perijä Jeanne II de Navarre oli nainen, tämä ei voinut nousta hallitsijaksi Ranskan valtaistuimelle.

Haluten varmistaa rauhan ja järjestyksen valtakunnan vaurauden edistämiseksi, Filip perusti paikallisten miliisien järjestelmän kruunusta vastaavien upseerien alaisuudessa. Hän myös tehosti hallituskoneistoa kaikilla tasoilla ja tarkasti paikallisten virkamiesten väärinkäytökset.

Filip V Pitkä oli hyvä strategi ja asioiden järjestelijä. Tätä näppäryyttä hän osoitti jo tultuaan sijaishallitsijaksi, mutta eritoten näistä kyvyistä oli hyötyä kuninkaaksi tulossa. Toinen näytön paikka Filipille on flaamien kanssa jatkuneiden yhteenottojen diplomaattinen sovittelu, joka päättyi rauhantekoon 2. kesäkuuta 1320. Sisäpolitiikassaan hän vahvisti eri maakuntien oikeudet, mutta samalla hän keskitti valtaa Pariisiin, jotta instituutioista tulisi entistä tehokkaampia. Hän pakotti koko valtakunnan käyttämään yhteistä rahaa, vaikka esimerkiksi Etelä-Ranskan ylimykset sitä kovasti vastustivat. Hän pyrki vakiinnuttamaan rahan arvon.

Avioliitto ja jälkeläiset

Vuonna 1307 Filip V Pitkä avioitui Jeanne de Bourgognen (1291–1330) kanssa. Jeanne oli Burgundin kreivitär vuosina 1315–1330 nimellä Jeanne II isänsä Burgundin kreivin Otho IV:n kuoltua. Hän oli myös Artois'n kreivitär vuosina 1329–1330 äitinsä kreivitär Mahout’n kuoltua.

Heille syntyi kuusi lasta:

• Jeanne (1308–1347), Burgundin kreivitär Jeanne III ja Artois'n kreivitär Jeanne II, avioitui vuonna 1318 Burgundin herttua Eudes IV:n kanssa

• Marguerite (1310 – 9. toukokuuta 1382), Burgundin ja Artois'n kreivitär vuosina 1361–1382, avioitui vuonna 1320 Flanderin, Neversin ja Rethelin kreivi Ludvig I Dampierren (1304–1346) kanssa

• Isabelle (1312–1348), avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1323 Viennen dauphinin Guigues VIII:n kanssa, avioliitto oli ilman jälkeläisiä ja aviomiehen puolinen suku sammui. Avioitui toisen kerran noin vuonna 1335 Faucogneyn herra Jean III:n kanssa, avioliitto oli ilman jälkeläisiä.

• Blanche (1313–1358), pysyi naimattomana, ei jälkeläisiä

• Louis Philippe (1317), kuoli sylilapsena.

Filip V Pitkä

Kuolema

Filip V Pitkä kuoli useisiin sairauksiin noin 30-31 -vuotiaana 3. tammikuuta 1322 Longchampin luostarissa, Bois de Boulognessa Pariisissa. Hänet haudattiin 8. tammikuuta muiden Ranskan monarkkien ja keskeisten monarkian palvelijoiden tapaan Saint-Denis'n luostarin basilikaan. Haudat joutuivat vallankumouksen vuosina väkijoukon hävityksen kohteiksi vuonna 1793, kun hautakammiot häpäistiin ja ryöstettiin ja kaikki jäänteet heitettiin samaan maakuoppaan.

Vallanperimys

Filip V Pitkä kuoli ilman eloonjääneitä miespuolisia perillisiä. Näin vakiintunutta tapa noudattaen valtakunnan ylimykset valitsivat Ranskan uudeksi kuninkaaksi Filipin nuorimman veljen, joka hallitsi nimellä Kaarle IV Kaunis. Tyttäret sivuutettiin perimyksessä ja kansalliset edut tulivat esiin ranskalaisen prinssin suosimisena kruununperimyksessä.

Kirjallisuutta

• Leblanc-Ginet, Henri; Histoire des Rois de France. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoire, 1997.
• Les Rois de France. Judocus. Pariisi 1989.
• Kirchhoff, Elisabeth; Rois et Reines de France. Sisältää myös Mémoires de Commines. 1996.
• Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. Èditions Ouest-France. 1994.

Viitteet

Edeltäjä: Juhana I Postuumi

Ranskan kuningas 1316–1322

Seuraaja: Kaarle IV Kaunis