Liitännäisvaltio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Valtiomuodot
Vallan lähde
Demokratia
(Kansanvalta)
Oligarkia
(Harvainvalta)
Autokratia
(Itsevaltius)
Teokratia
(Uskonnollinen valta)
Anarkia
(Ei hallitsijaa)
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus
(yhteiskuntapoliittiset ideologiat)
Autoritarismi vs. libertarismi
(sosioekonomiset ideologiat)
Globaali vs. paikallinen
(geokulttuuriset ideologiat)
Vallan rakenne
Yhtenäinen
Asiakasvaltio
Federalismi
Kansainväliset suhteet

Liitännäisvaltio on valtio, joka on poliittisesti sidoksissa toiseen, usein suurempaan valtioon, mutta on silti käytännössä itsenäinen alue ja säilyttää perustuslaillisen yhteyden siteen toiseen osapuoleen vapaasta valinnastaan. Tällainen valtio voi itsenäistyä koska tahansa yksipuolisella päätöksellä.

Perustuslaillinen yhteys itsenäiseen valtioon saattaa sisältää kyseisen valtion kansalaisuuden, mutta liitännäisvaltiolla voi silti olla oma maahanmuuttopolitiikkansa ja oma valuutta. Tavallisesti liitännäisvaltioilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista käytännön tason poliittista yhteyttä emävaltioon, vaan ne ylläpitävät omaa hallitustaan ja lainsäädäntöelimiään. Esimerkiksi Cookinsaarilla ei ole edustusta Uuden-Seelannin parlamentissa sillä Uuden-Seelannin lait eivät koske Cookinsaaria.

Uusi-Kaledonia on ollut samanlaisessa yhteydessä Ranskaan vuodesta 1998 lähtien, mutta sillä on silti edustus Ranskan parlamentissa.

Ulkopolitiikka kuuluu tavallisesti emämaan hoidettavaksi, mutta liitännäisvaltio saattaa myös perustaa omia diplomaattisia edustustoja emämaasta riippumatta. Esimerkiksi Cookinsaarilla on omia lähetystöjä useissa naapurimaissa, mukaan lukien Uudessa-Seelannissa.

Britannia piti tällaisen yhteyden nojalla alaisuudessaan lukuisia maita, jotka ovat sittemmin valinneet täyden itsenäisyyden. Näitä ovat Antigua ja Barbuda (1967–1981), Dominica (1967–1978), Grenada (1967–1974), Saint Christopher-Nevis-Anguilla (1967–1983), Saint Lucia (1967–1979) ja Saint Vincent (1969–1979).

Liitännäisvaltioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvereeniset valtiot, jotka ovat suoranaisessa liitännäisvaltioasemassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Liitännäisvaltio(t) Vuodesta Tietoa Kansainvälinen asema
 Cookinsaaret  Uusi-Seelanti 1965 Uusi-Seelanti hoitaa saaren ulko - ja puolustuspolitiikan ainoastaan Cookinsaarten hallituksen pyynnöstä[1] YK:n tunnustama itsenäisyys.
 Marshallinsaaret  Yhdysvallat 1986 Yhdysvallat takaa saaren sotilaallisen sekä taloudellisen turvallisuuden. [2]. YK:n jäsenvaltio
 Mikronesia  Yhdysvallat 1986 Yhdysvallat takaa saaren sotilaallisen sekä taloudellisen turvallisuuden.[3] YK:n jäsenvaltio
 Niue  Uusi-Seelanti 1974 Uusi-Seelanti hoitaa saaren ulko - ja puolustuspolitiikan ainoastaan Niuen hallituksen pyynnöstä.[4] YK:n tunnustama itsenäisyys.
 Palau  Yhdysvallat 1994 Yhdysvallat takaa saaren sotilaallisen sekä taloudellisen turvallisuuden.[5] YK:n jäsenvaltio

Itsenäiset valtiot, jotka ovat erityissopimuksien alaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Liitännäisvaltio(t) Vuodesta Tietoa Kansainvälinen asema
 Andorra  Espanja
 Ranska 		1278 Andorran sotilaallisesta puolustuksesta vastaavat Espanja ja Ranska[6]. YK:n jäsenvaltio
 Kiribati  Australia
 Uusi-Seelanti 		Kiribatin sotilaallisesta puolustuksesta vastaavat Uusi-Seelanti ja Australia [7] YK:n jäsenvaltio
 Liechtenstein  Sveitsi 1923 Liechtensteinin valtionpäämies hoitaa maan virallista ulkopolitiikkaa, mutta Sveitsi on vastuussa maan edustamisesta ulkomailla. Liechtensteinilla ei ole omia puolustusvoimia.[8]. YK:n jäsenvaltio
 Monaco  Ranska 1861 Ranska on tunnustanut valtion itsenäisyyden sekä suvereeniteetin ehdolla, jonka mukaan Monacon hallitus lupaa toimia Ranskan etujen mukaisesti jotka ovat kirjattu Versailles'in sopimukseen vuonna 1919 [9]. YK:n jäsenvaltio
 Nauru  Australia 1968 Naurun sotilaallisesta puolustuksesta vastaa epävirallisesti Australia[10]. YK:n jäsenvaltio
 Samoa  Uusi-Seelanti Samoan sotilaallisesta puolustuksesta vastaa epävirallisesti Uusi-Seelanti [11]. YK:n jäsenvaltio
 San Marino  Italia San Marinon sotilaallisesta puolustuksesta vastaa Italia [12]. YK:n jäsenvaltio
 Vatikaanivaltio  Sveitsi
 Italia 		1506 ja 1929 Lateraanisopimuksen mukaan, jos henkilö menettää Vatikaanin kansalaisuuden tai ei ota muun maan kansalaisuutta, hänestä tulee automaattisesti Italian kansalainen. Italia vastaa Vatikaanin puolustuksen käyttäen Sveitsiläiskaartia, jonka paavi Julius II on perustanut ja saanut sen Sveitsiltä osaksi paavin henkivartiostoa.[13] YK:n tarkkailijavaltio

Entiset liitännäisvaltiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannista, joka oli aiemmin osa Tanskan kuningaskuntaa, tuli nimellisesti suvereenivaltio vuonna 1918. Se pysyi persoonaunionissa Tanskan kruunuun ja yhteisen ulkopolitiikan hoiti Tanska vuoteen 1944, jolloin siitä tuli täysin itsenäinen valtio.[14]

Bhutan, entinen Brittiläisen Intian protektoraatti, allekirjoitti vuonna 1949 sopimuksessa Intian kanssa jossa Intialle annettiin mahdollisuus ohjata maan ulkosuhteita suhteellisen löysässä liitännäisvaltiomuodossa, minkä seurauksena Bhutanista oli Intian protektoraatti[15][16]. Suojeluvaltion asemaa muutettiin vuonna 2007 tehdyssä uudessa sopimuksessa, jossa kumottiin Intian oikeus antaa Bhutanille ohjeita ulkopolitiikan alalla.[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ CIA: The Cook Islands at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 27.5.2016. Viitattu 15.7.2010.
  2. ↑ CIA: Marshall Islands at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 4.7.2010. Viitattu 15.7.2010.
  3. ↑ CIA: FSM at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 15.7.2010.
  4. ↑ CIA: Niue at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 31.12.2018. Viitattu 15.7.2010.
  5. ↑ CIA: Palau at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 15.7.2010.
  6. ↑ CIA: Andorra at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 4.7.2010. Viitattu 15.7.2010.
  7. ↑ Kiribati at the CIA's page CIA. Arkistoitu 10.9.2017. Viitattu 2.11.2012.
  8. ↑ CIA: Liechtenstein at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 15.7.2010.
  9. ↑ CIA: Monaco at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 15.7.2010.
  10. ↑ CIA: Nauru at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 15.7.2010.
  11. ↑ CIA: Samoa at the CIA's page cia.gov. 3.11.2012. Arkistoitu 21.5.2016. Viitattu 31.1.2014.
  12. ↑ CIA: San Marino at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 15.7.2010.
  13. ↑ CIA: Holy See (Vatican City) at the CIA's page 15.7.2010. CIA. Arkistoitu 10.1.2019. Viitattu 15.7.2010.
  14. ↑ Gaebler, Ralph; Shea, Alison: Sources of State Practice in International Law: Second Revised Edition. Määritä julkaisija! ISBN 9789004272224 Teoksen verkkoversio.
  15. ↑ INDIA-BHUTAN FRIENDSHIP TREATY Carnegie Endowment. Viitattu 9.12.2019. (30.6 KiB))
  16. ↑ How Bhutan Came to Not Be a Part of India thewire.in.
  17. ↑ Whelpton, John: Nepal and Bhutan in 2007: Seeking an Elusive Consensus. Asian Survey, 1.2.2008, 48. vsk, nro 1, s. 184–190. doi:10.1525/as.2008.48.1.184 ISSN 0004-4687 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liitännäisvaltio&oldid=22554438”